Jakso 16

Kohtaus 1. (Flashback, V käy puhumassa KJ:lle juhlissa)

Rituaalin jälkeen jatkoilla. KJ seisoskelee rauhaisessa nurkassa - se on kolmelta puolelta kirjahyllyjen ympäröimä ja niitä vasten on asetettu kaksi mukavaa nojatuolia, joiden välissä pöytä. Hänen vierellään on hänen ankkurinsa, tummahiuksinen, ruskeasilmäinen nainen. V tulee paikalle ja tervehtii, kumartaa. KJ vastaa, esittelee naisen Dinahiksi.

V: Kunnia tavata.
D: Kunnia on ehdottomasti minun puolellani.
V: Arvon satraappi, lupasin aiemmin tulla puhumaan teille erinäisistä asioista.
KJ: Totta. Istukaa toki alas!
(V istuu.)
D kumartaa: Herrani, hoidan asian. (Lähtee.)
V: Ensimmäiseksi haluaisin puhua hieman näistä familiamme ja Kuilun vapaa-alueen välisistä viimeaikaisista tapahtumista, ettei välillemme jää väärinkäsityksiä.
KJ: Kertokaa, mihin viittaatte.
V: Tietenkin tähän ikävään tapahtumaan, joka sattui koskien Udayalia, kaupunkien valtaa, joka oli NII:n palvelija.
KJ: Ymmärrän, epäilinkin, että hän olisi osa familiaanne. Valitettavasti hän kuitenkin katsoi parhaaksi olla kertomatta tätä minulle itse.
V: Mekin tunsimme U:n vain hyvin vähän aikaa, joten en voi kuin arvuutella hänen tarkoitusperiään. Joka tapauksessa tiedätte myös varmasti, että erään IN:n teot johtivat U:n kuolemaan.
KJ: Kyllä.
V: Haluaisin vain tuoda esiin, että perheemme ei missään nimessä pidä teitä, tai alaisianne, vastuullisina U:n kuolemasta tai katso, että olisitte aiheuttaneet meille mitään haittaa.
KJ: Tämä on hyvä kuulla. Tapahtumat IN:n ja U:n välillä olivat valitettavia, ja voin vakuuttaa, että minulla ei ollut pienintäkään halua, että asiat etenisivät niin kuin tapahtui. Mutta U, toistuvista tilaisuuksista huolimatta, kieltäytyi luottamasta minuun tässä asiassa, ja kuten teillekin lienee jo selvinnyt, IN:lla oli muita tarkoitusperiä asiasa.
V: Ymmärrämme tämän, ja todellakin emme siis pidä teitä mitenkään vastuullisena. Haluamme lisäksi korostaa, että toimet, joihin jouduimme, eivät missään tapauksessa olleet suunnattu teitä vastaan.
KJ: Ymmärrän, mutta toivoisin silti, että olisitte kääntyneet asiassa puoleeni. Olisimme varmasti päässeet yhteisymmärrykseen. Mutta IN:lla ei ole merkitystä, hän on itse vastuussa omista teoistaan.
V: Tarkoituksenamme oli välttää asettamasta teitä ikävään välikäteen tämän asian suhteen. Katsomme, että on tietyssä mielessä suotavaa pitää tämä familiamme ja IN:n välisenä asiana, mutta olette oikeassa, mikäli olemme tulleet toimineeksi tahdittomasti, pyydämme sitä anteeksi.
KJ nyökkää: Ymmärrän toki. Asiasta toiseen, olen kuullut huhuja, että Hermeen portilta johtaisi jonkinlainen, no, ehkä kulkuväylä on oikea sana, joka vaikuttaisi siltä, että sitä pitkin olisi mahdollista kulkea ainakin toiseen suuntaan, ja tämän väylän ilmestyminen sopii yhteen saapumisenne kanssa. Satutteko tietämään asiasta mitään?
V: Mahdollisesti. Ehdotatteko kaupankäyntiä tästä tiedosta?
KJ: Jos tällainen väylä on olemassa, niin olisin kiinnostunut eritoten mahdollisuudesta käyttää sitä ajoittain. Joten - jos sellainen on olemassa - ehdottaisin kauppaa, sanokaamme, yhdestä käyttökerrasta, näin alkuun. Huhut Hermeen portilta kertovat, että sieltä Maata kohti sen käyttäminen ei onnistu, siellä päässä on jotakin voimakasta, joka tukkii tien, mutta jos kulku portille päin onnistuisi...
V: Tiedän, mitä tarkoitatte puhuessanne tästä kulkuväylästä ja pystyn järjestämään teille mahdollisuuden sen käyttöön ainakin, mikäli puhutaan kohtuullisen pienistä joukkioista, näin suoralta kädeltä. Jos tarkoituksenanne on esimerkiksi käyttää sitä sotajoukkojen kuljettamiseen, joudumme käymään pidempiä keskusteluja.
KJ: Tällä hetkellä minulla ei ole tarvetta siirtää merkittävää määrää joukkoja, enkä usko, että sellaista aivan heti tuleekaan. Uskoisin, että kyse tulee olemaan lähinnä pienestä kuljetuksesta tavaraa, enemmänkin kuin varsinaisista henkilöistä, ja voimme toki keskustella myöhemmästä käytöstä omina sopimuksinaan. Mutta tähän liittyen sisarenne L on pyytänyt minulta eräitä asioita, joten ehdottaisin maksuksi tästä kulkureitin käytöstä, jonka, korjatkaa jos olen väärässä, ymmärrän olevanne familian omaisuutta, yhden suuren maksun sijaan pientä palvelusta jokaiselle familianne jäsenelle.
V: Tämä kuulostaa sopivalta.
KJ: Loistavaa. Näin olleen L:n osuus voidaan katsoa kuitatuksi, ja tämä - (KJ avaa pöydällä olevan puurasian ja nostaa sieltä enkelin sulan) - kattanee toisen osan kuudesta. Uskoisin tämän olevan lähtöisin teiltä. Ymmärrättehän, asemani täällä vanhassa Rheinstadissa vaatii tiettyä herkkää tasapainoilua, ja näin ollen kaikki teot, jotka kohdistuvat alueeni puolustukseen saattavat hyvin herkästi heiluttaa sitä, joten kuvitelkaa yllätykseni, kun löysin kaksi näistä sulista yhdestä Kuilun vapaa-alueen suojauksia ylläpitävästä velhosta.
V ottaa sulan, näyttää hieman yllättyneeltä, jopa pettyneeltä, ja miettii hetken. Sanoo sitten puoliksi itsekseen: En tajunnut hänen käyttäneen niin epähienovaraisia keinoja... Mutta olette oikeassa, tämä kuittaa toisen kuudesosan sopimuksestamme.
KJ: Loistavaa, olemme siis yksimielisiä asiasta. Oliko vielä jotain muuta, mistä halusitte keskustella?
V: Itse asiassa kyllä. Koska Vanha Rheinstad on niin uniikilla paikalla maailmanpuussa, olen tullut siihen tulokseen, että se soveltuu erinomaisesti kauppapaikaksi ja ajattelin itsekin ryhtyä harjoittamaan eräänlaista kauppaa, mutta en halua, että intressimme risteävät.
KJ: Mitä oli mielessänne?
V: Olen ymmärtänyt, että erikoistutte nimenomaan tiedon kauppaamiseen?
KJ: Olette osittain oikeassa. Välitän palveluksia - saatan ylimykset yhteen siten, että he saavat toisiltaan, mitä haluavat, joskus palvelus kiertää useammankin väliportaan kautta - tämä on suurin osa sitä. Käyn myös vähemmässä määrin kauppaa myös konkreettisilla tuotteilla, jotkut pyhäköt tuottavat asioita, joita on kuljetettava paikasta toiseen, mutta tämä on tosiaan selkeästi pienempi osa siitä toiminnasta, mitä harjoitan. Tämän lisäksi yhteenliittymällä on tietysti edustus Maassa, ihmisten keskuudessa, ja minulla on omia henkilökohtaisia projektejani, pääasiassa tietysti puutarhaani liittyen. Imperaattorini nimissä ajan myös koodien välistä rauhaa ja yhteistyötä.
V: Ajatukseni oli käyttää hyväkseni R:n asemaa ja järjestää tänne jonkinlainen basaari, johon pyrkisin keräämään eksoottisia tavaroita ympäröivistä maailmoista sen mukaan, mitä onnistun löytämään, mutta ajattelin, että ennen kuin ryhdyn toteuttamaan tällaista yritystä, haluaisin varmistaa, etten astu teidän varpaillenne - ja mietin myös, voisimmeko tehdä yhteistyötä.
KJ: En näe basaarin astuvan varpailleni, se päinvastoin vilkastuttaisi seutua ja hyödyttäisi kaikkia meitä täällä asuvia. Olen toki erittäin kiinnostunut yhteistyöstä hankkeen tiimoilta. Tarjoan resurssejani käyttöönne, esimerkiksi vartijoita basaariinne, ja olisin kiinnostunut jonkinlaisesta... vähemmistöosakkuudesta. Ymmärrän toki, että kyseessä on teidän projektinne, enkä suinkaan halua omia sitä.
V: Maineenne tuntien olisinkin pettynyt, jos ette osoittaisi kiinnostusta; on erinnäisiä asioita, joiden suhteen voisin käyttää apuanne.

Kohtaus 2.
Matsuaki on järjestämässä puutarhaansa uudelleen ja tekemässä pieniä muutoksia. Siinä missä puutarha oli aiemmin harmoninen kokonaisuus sammalta, kiviä ja sellaista. Matsuaki on siirtänyt yksittäisiä kiviä kauemmas kivimuodostelmasta ja puutarhan yleisilme on myrskyisämpi. Kirsikkapuu näyttää vähän uuvahtaneelta oksiaan ravisuttavissa puuskissa. Kauniin pikku lammen veden pinta väreilee.

Matsuaki on parhaillaan vetämässä viivaa puutarhassaan. Tuulikello portilla kilahtaa, kun Era astuu puutarhan puolelle. M vetää rauhassa viivan loppuun ja kääntyy sitten E:n puoleen.

M: E, tervetuloa!
E: Mukavaa että olette palanneet Sembei-san. Oliko teillä hauskaa juhlissa?
(Hiljaisuus) M: Olisin kuvitellut, että muut olisivat ehtineet jo kertomaan.
E: En ole nähnyt ketään heistä. Tiedän kyllä, että nti Nelson on mennyt labyrinttiin, Asborn-herra puhuu ihmisten kanssa, joten en halua häiritä häntä, ja muut ovat vetäytyneet lepäämään.
M: Juhlat itsessään olivat niinkin loistokkaat kuin olisi voinut odottaa. Perimmäinen tarkoitus oli tietenkin politikointi niin isännän kuin vieraidenkin osalta.
E: Teittekö sopimuksia, joista pitäisi olla tietoinen?
M: Tiettävästi V piti kiinni siitä, mitä sovimme ennen juhlia, eikä tehnyt juhlissa sopimuksia. KJ oli kuitenkin yllätykseksemme tehnyt rituaalin, jonka tarkoituksena oli tuhota se Shangrilan kappale, jonka kohtasimme. Tästä kappaleesta olisi ymmärtääkseni suora linkki Edenin puutarhaan, jos se joutuisi ekskrusiaanien käsiin...
E: Minun olisi pitänyt tulla ajatelleeksi sitä, olen pahoillani Sembei-san.
M: KJ toivoi saavansa Nian verta ja jotain SK:n luomaa ja vastaavasti pimeydeltä sitä magiaa, jota he käyttivät Shangrilan asukkaiden hulluksi tekemiseen. Valitettavasti SK:n luomia asioita ei ole jäljellä kovinkaan montaa.
E: Olisin ilomielin uhrautunut suuremman tarkoituksen edestä.
M: En ollut tullut ajatelleeksikaan, että moinen olisi voinut edes olla mahdollista. Joka tapauksessa toive Nian verestä ja SK:n luomasta sopi tarkalleenkin miekastani.
E katsoo M:n yksimiekkaista vyötäröä.
M:.... jonka lisäksi Karbak korruptoi magiallaan. 
E: Sembei-san onko mitää, mitä voisin tehdä? Voisin hankkia teille uuden miekan.
M: Tarvitsen uuden miekan.
E: Pyhäkössä on vielä vähän muistoa vanhasta Alaric-herrasta, voisin tuoda teille hänen miekkansa.
M: Vaihtoehto ei ollut juolahtanut mieleeni, mutta luulen kuitenkin, että minun on löydettävä varsinainen miekka muuta kautta. Toivon että valtiatar suo uudelle miekalleni siunauksensa kuten SK sen edeltäjälle.
E: Olette puolustajamme.
M: Miekka on kuitenkin löydettävä muualta.
E: Olette varmasti oikeassa Sembei-san.
M: Mistä Alaric sai miekkansa?
E: Se oli germaanipäällikön pronssimiekka, joka oli kulkenut hänelle hänen isältään ja isänisältään alenevassa polvessa. Sirikus (?) kertoi minulle, juhlittuaan, emme usein keskustelleet paljoa, mutta siis legendan mukaan sillä miekalla oli aikanaan surmattu lohikäärme kylässä, josta myöhemmin tuli Rheinstadt.
M: Jos miekka on kulkenut Alarikin suvussa pitkään, se on saatu samoin kuin minä aikanaan sain omani. Siitä ei ole siis apua. Onko muilla pyhätön asukkailla aiemmin ollut nimettyjä, henkilökohtaisia aseita tai muita varusteita, ja mistä he ovat niitä löytäneet tai hankkineet?
E: Siricius Maurilainen, kronikoitsija, hänellä oli kynä, jolla hän kirjoitti. Hän matkusteli paljon, mm Marsin taivaan saleissa suurilla vuorilla metsämässä aarnikotkan, jonka sulasta hän teki kylän. Alaricillä oli miekkansa ja hänen haarniskansa oli muinaisten kääpiöseppien takoma, sille kävi huonosti. Absalom (?) ei taivaallisena olentona välittänyt maallisista esineistä tai piti ne piilosta, Theresan tunsittekin, Catalhüyük siis keräili ihmisiä enemmän kuin esineitä, hän oli sillä tavoin suuntautunut. Tarvitessaan muita esineitä he kävivät kauppaa. Voi pyhäkkömme oli niin vilkas aikanaan! Ainakin Siricius vieraili toisinaan Matka Ziemianin luona. Hänellä oli palveluksessaan seppä tahi alkemisti. Ystävänne SIT saattaisi tietää, mitä hänelle on tapahtunut. Toivottavasti tästä oli teille apua, en ollut läheinen kenekään kanssa, kuten kuuluukin, tehtäväni on vain hoitaa pyhäkkö Sembei-san.
M: Suoriudutte tehtävästänne erinomaisesti.
E: Kiitoksia Sembei-san.
M: Tästä on ollut apua. Selkeästi minun täytyy löytää jostain miekka, joka lähinnä kuvastaa minua itseäni ja alaani.
E: En usko, että voin olla siinä kovin suureksi avuksi, mutta jos voin, teen sen mielelläni.
M: Olet antanut jo monia ideoita siihen, mistä jatkaa etsintääni.

Kohtaus 3: Boto ja Era

Boto kömpii portaita ylös märkänä vierashuoneeseen nukkumaan, ja köllähtää vähän matkan päähän Asbornista.

Boto herää vähän nuhaisena, Asborn on mennyt jo. Boto nousee ylös, ihmettelee ympäriinsä ja huutelee Eraa. Era ei ilmesty. Boto katselee ympäriinsä ja päättää lähteä ulos. Ulkona on päivä.

Boto bongaa jonkun vanhan muorin kävelemässä, muori näyttää ikäistään vanhemmalta ja kärsineeltä. Muorilla on kultistimerkki.

Boto aivastaa
M: Huih!
B: Oi anteeksi! Etsin tätä henkilöä nimeltä Era, jouduin nukkumaan ulkona ja sain tämä flunssan.
M: Ulkona! Mistäs talosta olette?
B: Minulla ei ole kotia, joten etsin tätä Eraa, kun tarvitsen kodin.
M: Ei kotia! Täällä kaikilla on koti, teidän täytyy tulla
?
M: Jos on aikojen ulkopuolella pitänyt tulla, olen aina kysynyt marttyyreitlä. Muuten hän on tuolla kahdeksan aikaan, aamuin illoin.
B: Jaa mitäs kello on nyt?
M osoittaa isoa kelloa talon seinässä, se on noin kahdeksan.
B: No mutta tämäpä oli hyvin avuliasta, arvon rouva. Missä hänet voi tavata?
M: Tuolla on tuo aukio. Mutta miten teillä ei ole kotia, mistä talosta te olette?
B: Minä tulin vasta äsken
M: tuleeko tänne lisää ihmisiä
B: Minä tulin yksin, olen vähän poikkeustapaus. Mutta menenpäs tästä!
M: Feeniksin siunausta!

Aukiolla on ihmisiä jonottamassa kaikkea, sekä lintukultisteja vain katselemassa. Era ilmestyy tasan kello kahdeksan.

Nuori äiti lapsensa kanssa: Hän on sairas, teidän täytyy auttaa häntä!
Era, hieman poissaolevana: Hän on nyt terve.

jne.

Era huomaa Boton kun tämän vuoro tulee.
E: Boto-herra!
B: Ah, Era, hyvä että löysin sinut! Tarvitsen kodin.
Era katsoo Boton takana olevia ihmisiä: Millaisen kodin.
B: No vaikka sellaisen rannikkokalastusveneen tai jotain...

Era tekee haamuihmeen rannikkokalastusveneestä

E: Kelpaako tällainen?
B: Se on oikein hieno
E: Mihin haluatte tämän?
B: No vaikka joen rantaan, se on luontainen paikka.
E: Teenkö sen heti?
B: Jos siitä ei ole vaivaa.

Era tekee veneen.

B: Niin missä se nyt?
E: Garoyle-sillan luona.

B ihmisille: Pahoittelen viemääni aikaa.
E: Anteeksi jos utelen, mutta kuka te oikein olette?
B: Minä olen Boto, filiaalisen rakkauden valta.
E: Oletteko täällä vieraana?
B: Olen Nabrassal II:n uusi valta.

B: Mutta kuka te olettekaan? Minun vain käskettiin etsiä sinut käsiini, jos tarvitsisin jotain.
E: Olen pyhätön huoltaja jo SAvikuninjkaan ajoista.
B: ohoh.
E: Silloin ei ollut filiaalisen rakkauden valtaa, mutta valtiattarella on varmasti syynsä tähän muutokseen, eikä ole minun asiani kritisoida hänen päätöksiään.

Boto kutsuu Eran tupareihin, mutta tämä kiusaantuneena ja ylikohteliaasti kieltäytyy

Boto lähtee

Joku nuori kultisti juoksee Boton kiinni.

K: Tehän olette yksi niistä valta-herroista. Mitä haluatte meidän tekevän.
B: ...no jos voisitte tehdä laiturin veneelleni. Jonnekin jossa on edes vähän villiä luontoa, en oikein pidä gargoylesillan kupeesta.
K: No tuolla kallioilla tuon kukkulan takana.
B: Tehkää sinne laituri. Voin sitten vaikka tarjota teille oluet, jos se on riittävä palkkio.
K: Saanko pyytää apua?
B: Kyllä, niin paljon kuin vain haluatte. Ajan veneeni sinne paikkaan.
K: Valta-herra, emme saa sitä vielä valmiiksi.
B: Ei se mitään, ajan veneeni sinne vaan parkkiin.

Era on tehnyt veneen nimeltä ”Aavikon kuningatar”. Siinä on hytti ja kansitilaa ja jotain kalastusverkkoja.

Kohtaus 4.

Jaromir on kotonaan Rheinstadissa, pyhäkön ulkopuolella. Jaromir on vähän siivonnut ja soittaa viulua. Matsuaki kiipeää ulos ja koputtaa (korjattuun) oveen. Jaromir tulee avaamaan. Jaromir on luopunut juhlavaatteista, toisessa kädessä viulu, toisessa jousi.

M: Hyvää iltaa.
J: Käy sisään, tunnet varmasti paikat.

M käy sisään. Sisällä on vähän sekaista, nuotteja ja muita papereita levällään.

M: Halusin kysyä sinulta niistä Nian sivuista. Sanoit että ne sisälsivät Nian kuvauksia siitä mitä hänelle on tapahtunut, oliko niissä mitään muuta?
J laittaa viulun pois: Ne olivat osia hänen kirjastostaan. En tiedä kuinka paljon kirjoja hän itse keräsi ja kuinka paljon niistä oli hänen edeltäjältään. Muistat varmaan kun pyhäkköön ilmeistyi edeltäjien manifestaatioita, Nia säilytti ne.
M: Kysyi, koska tarvitsen uuden miekan. Ajattelin, että niistä voisi löytyä joku vihje, jonka perusteella lähteä etsimään, joku maininta aseesta tai jotain...
J: Luuletko, että hän haluaisi minun auttavan sinua tässä asiassa?
M: On täysin mahdollista, että ei...
J: Haluatko juotavaa?
M: ...jos sinulla on teetä, niin mielelläni.

J menee keittämään vettä vedenkeittimellä. Jaromir kaataa veden kanisterista, sähkö tulee jostain generaattorista tjsp. J kaataa vettä kuppiin ja laittaa sinne teepussin Earl Greytä.

M katsoo kuppia hyvin pienen hetken: Kiitos.
J: Istu alas olohuoneeseen.

M istuu alas olohuoneeseen nojatuoliin.

J: Ajatteletko häntä koskaan?
M: Kyllä. Minun olisi pitänyt toimia toisin, silloin. Rikoin itse omia periaatteitani vastaan.
J kohottaa kulmiaan: En usko että kukaan meistä on inhimillisesti mahdollista selvitä läpi elämästä tekemättä niin.
M: Tämä on varmasti totta, sillä vaikka emme enää ihmisiä olekaan, inhimillisiä me jossain suhteissa olemme.
J nyökkää: Minä pidin hänestä tavallaan. Hän oli, en sanoisi viaton, mutta kaikkein vilpittömin meistä kaikista.
M näyttää miettivältä: En voi väittää ymmärtäneeni häntä läheskään aina, mutta luulen että olet oikeassa
J: luulen että hän otti sen vallan jonka hänelle oli annettu ja käytti sitä juuri siten kun halusi, ollen puhtaasti sitä mitä oli. Mutta ehkä hänen elämänsä ei ollut niin helppoa kuin ulkoapäin vaikutti.

M ei sano mitään. (M ei osaa pukea tunteitaan sanoiksi. Voi voi Matsuakia.) M siemailee hieman teetään.

M: Oletko siis sitä mieltä, että nia ei hyväksyisi minun lukevan hänen sivujaan tai lukevan niitä?
J huokaisee: Ei, luulen että hän olisi itse asiassa toivonut sitä jos päämääränä on jonkinlainen eeppinen retki uuden aseen löytämiseksi, hän piti sellaisista. Enkä usko että hän haluaisi murhaajansa jäävän nimettömäksi, vaan tekevän suuria tekoja ja kaatuvan arvoiseensa vastustajaan. Joten. En tiedä kuinka paljon näistä on apua, mutta sivujen joukossa oli Siricius Maurilaisen kirjoituksia. Siricius piti kaikenlaisista listoilta, siellä oli lista myyttisistä eläimistä, uskontojen pyhistä paikoista ja myyttisistä aseista.

J menee paksun kansion luokse ja avaa sen.

J: Haluatko ainoastaan listan aseista?
M: Kuvauksesi perusteella lista myyttisistä aseista kuulostaa hyödylliseltä.

J kaivaa oikeat sivut kansiosta ja antaa Matsuakille viitisen sivua, joista yksi on repeytynyt pahemmin.

M: Kiitoksia.
J: Onko jotain muuta, mitä voin tehdä hyväksesi?
M: Ei, tästä oli varmasti suuresti apua.

M juo teen loppuun ja laittaa sen pois.

M nousee ja lähtee.

J: Olen, en nyt suoranaisesti iloinen, mutta tuottaa jonkinlaista tyydytystä kuulla, ettet ole täysin unohtanut häntä. Olen pahoillani siitä, mitä miekallesi tapahtuu.

M meinaa kääntyä sanomaan jotain, mutta J paiskaa oven kiinni.

Kohtaus 5.

Vidyara on tutkailemassa lentolaivaansa; se on joen varressa, peräpää yhä hautautuneena hiekkaan. Hänen kanssaan on Hasfal, Limbosa tuotu kääpiö jolle hän on selittämässä aluksensa toimintaa, sekä muutamia pyhäkön ihmisiä. Boto ajaa reteästi paikalle Aavikon Kuningattarella Top Gun -lasit päässään.

B: Moi.
V kääntyy katsomaan: ...veli Pororoka, tervehdys.
B: Hei vaan, mikäs tämä täällä on?
V: Tämä on minun alukseni.
B: Aa, voi voi, perin ikävää. Mitä sille on tapahtunut?
V: Se on ollut hylättynä siitä asti, kun saavuin pyhäkköön.
B: Ei ilmeisesti mikään kevyt laskeutuminen.
V: Niin, siinä oli... komplikaatioita. Saanen esitellä, tässä on Hasfal, hän on insinööri.
B: Päivää vaan.
H koputtelee laitaa eikä oikein kuule: ”Oh! Hauska tavata.”
B: Te olette vähän... pienempi.
V: Hän on kääpiö.
B: Aivan, että se ei ole... vamma.
H suuttuu: Mitä sinä hujoppi rumissa laseissasi rupeat minulle laukomaan? Minun ilmalaivani ovat kauniimpia kuin sinun rotiskosi.
B: Niin, niin, epäilemättä, pahoittelut, en aina ehdi miettiä, mitä sanon.
V: Pahoittelen veljeni puolesta.
H: Kolmessa maailmassa olen ollut rakentajamestarina! ...tulee tänne huutelemaan...
B: Selvä, mutta, mutta, V, minulla oli sellainen asia, olen ajatellut, että rakennuttaisin laiturin näille main, jonne parkkeeraisn tämän E:n tekemän aluksen, sen nimi on AK.
V: Hyvin eramaista.
B: Sopiiko se sinulle? Missä kohtaa luolasi suuaukko on, ei ehkä ole kivaa, jos on suora näköyhteys, minusta se on vähän vaivaannuttavaa.
V: Mäen toisella puolella.
B: Sepä hyvä, korkeintaan meluhaittoja sitten.
V: En usko, että siitä on haittaa, ja E saattaa laajentaa kaupunkia jossain vaiheessa.
B: Tämä on minusta hieno lokaatio, ikään kuin kosketus villiä luontoa kaupungin keskellä.
V nyökyttelee: Sanoit, että pyysit Eraa tekemään laivan, etkö olisi voinut tehdä sitä itsekin?
H virnistelee.
B: En ollut aivan varma, heräsin aamulla ja minulla oli tämä flunssa... olisinko voinut tehdä sen itse?
V: Suurin osa valloista pystyy siihen.
B: Olisi ehkä tyhmää tehdä toinen...
H: Vaihda venettä, tee lentävä!
B: En ole niin... rohkea, olen kiintynyt veteen. Tarvitsetko jotain? Harjoittelisin mielelläni.
V: ...katsos, tuolta tulee M.
B: Ehkä hän tarvitsee uuden miekan.
V heittää taas nyt-vittu-oikeesti -ilmeen.
B: Ei?

M tulee ja nyökkää tervehdyksen kaikille.
H: Terve! Vanha sotilas! Miten menee? V näytti minulle tämän mainion laivansa, en ole nähnyt mitään sen kaltaista ennen, se lentää ihan erilaisissa meediumeissa.
M: Käsittääkseni luomakunnan ulkopuolella...
H: Nimenomaan! Pestauduin heti hänen miehistöönsä.
M: ...ymmärrän. En kai keskeytä mitään?
V: Et suinkaan.
B: Et lainkaan, olen ajatellut muuttaa näille seuduille, ehkä tarkalleen ottaen - tuohon.
Ensimmäiset laiturityömiehet kantavat jo puita.
B: He rakentavat laituria. Aion parkeerata alukseni, eikö ole hieno?
H supattaa jotain M:lle.
M: Kyllä, se on oikein hieno.
B: Minne olit matkalla?
M: Etsin itse asiassa V:tä. Kuten molemmat tiedätte, tarvitsisin uuden miekan.
B potkii tekelettään hiekan peittoon...
M: Ajattelin, että teillä voisi olla jotain ajatuksia siitä, mistä lähteä etsimään sopivaa asetta. Puhuin asiasta Eran kanssa ja ilmeisesti monet valloista ovat saaneet käyttämänsä aseet vastaavasti kuten minäkin, eli ne ovat periytyneet heidän suvussaan jo ennen kuin heistä tuli valtoja, joten nyt minun pitäisi löytää jokin vaihtoehtoinen tapa.
V: Ymmärrän ongelmasi. Ajattelitko jotain erikoisempaa, vai muuten vain erittäin hyvin tehtyä asetta?
M: Suurin osa edellisen miekkani voimasta tuli SK:n sille antamasta siunauksesta. Sukuni perimätietona on kulkenut tarina siitä, kuinka miekka itse oli nopea kuin kevättuuli, mutta muuta erikoista siinä itsessään ei ollut. Nyt kun olen valta, tilanteeseen kuitenkin varmasti sopisi jokin erikoisempi ase.
V: En valitettavasti osaa sanoa suorilta käsin mitään, mutta voin tietysti yrittää kerätä sinulle tietoa jostain, kysellä...
B: Etkö voi myös voittaa sen taistelussa joltakulta? Tai ehkä... aioin sanoa varastaa, mutta se ei varmaan sovi arvollesi.
M: Ei, ase on hankittava asianmukaisesti. Sinällään sen voittaminen taistelussa ei ole mitenkään poissuljettua. Kiitos. Luulen, että tämä voi olla hyväkin ajatus. Ja jos kuulet jotain, kuulisin siitä mielelläni.
V: Liittolaisemme KJ on tunnettu hyvänä tiedonvälittäjänä, ja en ole vielä ehtinyt tuoda tätä esiin, mutta tein hänen kanssaan kaupan, jonka nojalla voisit pyytää tätä tietoa.
M: Mistä kävit kauppaa?
V: Hän oli saanut tietää, että pyhäköstämme on reitti Hermeen portille. KJ pyysi saada käyttää tätä reittiä kerran, ja koska tämä on varsin mitätön pyyntö meidän kannaltamme, suostuin.
M: En tiennytkään, että sellainen reitti on...
V: Se on se reitti, jota valtiatar tuli sieltä tänne. Olen tehnyt jo alustavia tutkimuksia sen suhteen, muistat varmaan kun saavuimme.
M: Sen tunnelin, kyllä.
V: Valtiattaremme ilmeisesti estää sen käytön tähän suuntaan, mutta toiseen suuntaan se on käytettävissä.
M: Ymmärrän. Mitä me saimme vastineeksi?
V: KJ lupasi jokaiselle meistä kohtuullisen palveluksen, riippuen siitä, mitä kukin meistä tarvitsee.
B: Minullekin?
V: Sinullekin. Mutta ennen kuin ryntäätte hänen luokseen, tätä olisi syytä käsitellä neuvostossa.
M: Toki. Olin ajatellut puhua asiasta legendojen vallan kanssa, hänhän on nykyään yksi TAeN:n valloista.
V nyökkää.
M: En välttämättä ole innokas etsimään miekkaa kovinkaan näkyvästi tässä vaiheessa familian ulkopuolelta.
V: Ymmärrän. Mikäli tarvitset apua etsinnöissä, niin suunnittelen tässä joidenkin kauppareittien perustamista viereisiin maailmoihin. Pyrin keräämään mahdollisimman paljon tietoa, jos kuulen jotain sopivaa, kerron - tai mahdollisesti voin auttaa sinua matkoillasi.
B: Mitä sinä nyt teet, jos joudut tappeluun?
M: Minulla on edelleen Wakizashini, olen varma, että pärjään sillä, kunnes löydän uuden katanan.
B: Hyvä kuulla. Varmaan kun on tuollainen niin elämä on vaarallista.

Juuri sillä hetkellä Era tulee tuomaan Matsuakille kirjeen.

E: Suokaa anteeksi, Sembei-san, jos keskeytän, mutta tämä toimitettiin juuri teille.

Kunnioitetulle Väkivallan herralle Colopatiron Sillanrakentajan nöyrimmältä palvelijalta,

Tulevan kaksintaistelunne todistajana on velvollisuuteni ilmoittaa teille, että sen toinen osapuoli, Yksinäisyyden valta Krysztof Karpak, on ilmoittanut tahtonaan taistelun käytävän kolmannen päivän aamuna Uskollisten Voiman perinteen mukaisesti; täten hän esittää toiveenaan, että saavutte Jami el-Fna’n aavikolle Helvetin ensimmäiseen piiriin tuoden mukananne valitun esitaistelijanne.

Toivoen Teille menestystä kaikissa toimissanne,

Alati palveluksessanne,

Kabeer Ji

M lukee kirjeen ääneen muille ja käärii sen sitten kasaan, laittaa sen vyöhönsä.

B: Hmm.
M: Asiat etenevät kuten pitääkin.
B: Kuka on esitaistelijasi?
M: En ole vielä pyytänyt ketään. Olin ajatellut puhua asiasta Asbornin kanssa, mutta en ole vielä ennättänyt.
V: Asborn on varmasti hyvä valinta.
E: Suokaa anteeksi, Sembei-san, mutta perinteen mukaisesti esitaistelijan on oltava kuolevainen.
M: Aa. Mitä kaikkea perinne varsinaisesti sanelee?

Era selittää mitä perinne sanelee. Oh noes!

M: Kuinka tätä kuolevaista on tarkoitus käyttää aseena?
E: Tämä ase on tietenkin usein kuolemaan saakka uskollinen vastustajalle, ja saattaa jopa käydä käyttäjää vastaan, mutta näitä vammoja ei lasketa. Usein on tapana, että paikan valitsija toimittaa näille kuolevaisille aseet. Jotkut käyttävät jumalaista voimaansa näiden hallitsemiseen, toiset käyttävät rituaalia. Joskus tämä ratkeaa yhdellä iskulla, toisinaan kestää päiviä. Jotkut yrittävät saada ensin toisen aseen, oman uskollisensa, pois pelistä ensin. Vastasiko tämä kysymykseesi?
M: Kyllä, odotin varjoihmeitä tia jotain
E: Tämä on vanha perinne, sitä pidetään hyvin henkilökohtaisena tapana. Haluatteko lähettää vastauksen?
M: Pitääkö esitaistelija nimetä
E: Ei, eikä olisi syytä antaa vastustajalle sellaista etua.

B: Era, odota! Haluaisitko nähdä veneeni?
E: Olen jo nähnyt sen.
B: Tarkoitan, että oikeasti! Voisin tarjota kupposen teetä kiitoksena.
E: Jos te niin haluatte.
B: Eikun jos sinä haluat!

E kääntyy katsomaan Matsuakia kysyvästi.

M: Uskon Boton aidosti, kysyvän, haluatko nauttia teetä.
E: Siinä tapauksessa palaan mieluummin työni ääreen.

B: Teinkö jotain väärin, kun pyysin häntä?
V: Era on kovin paneutunut työhönsä.
B: Selvästi... ei kai se ole mikään loukkaus, kuitenkaan?
M: En usko. Ymmärtääkseni E uskoo, että imperaattorimme, tai SK ennen häntä, on luonut E:n tänne palvelemaan meitä ja huolehtimaan pyhäköstä. E ei... en ole täysin varma, mieltääkö E itsensä... henkilöksi.
B: Erikoista. Mutta naiset, toisaalta, usein ovat sellaisia. ...paitsi L, tietenkin!
V kohottaa kulmaansa: Luulen, että tässä on enemmän kyse pyhäkön Huoltajan eriskummallisesta asemasta.
B: Aivan, aivan... joka on nainen. Tarkoitan vaan, että naiset yleensä huolehtivat käytännön asioista, eivätkä välttämättä miellä itseään... henkilöiksi. En tietenkään tarkoita sisartamme, hän on hyvin... persoonallinen. Ja viehättävä!
V ei tiedä, mitä sanoa. H kurtistaa kulmiaan.
M: Päästän teidät jatkamaan keskusteluanne, jonka aiemmin keskeytin. Kiitos teille molemmille avusta. Minun täytyy ilmeisesti...
V: Jos saan jotain tietoa, kerron.
B: Minäkin, jos keksin jonkun tavan, jolla voin auttaa.
M kumartaa ja kääntyy, mutisten puoliääneen: Minun täytyy ilmeisesti löytää itselleni uskollinen ihminen.

V kääntyy Botoon päin: Niin, miten olet sopeutunut elämääsi valtana?

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped