I am the thorn in your side that seeks accomplishment
Reminding the mortal of death
I am the spore of your pride, an angel, Heaven-sent
The master of all
I am the urge of the flesh

Rasha
Female Half-Orc Warlock 5
Alignment Chaotic
Background Sailor
Player Rosgis


Init +2
Senses Passive Perception 13; darkvision


AC 16 (18) (14+2 (+2 Shield))
hp 38
Saves: Wisdom +3 , Charisma +6
Special Defenses


Speed 30'
Melee Pact Weapon "Vanha Kehno" +7/+7 (1d8+4)
Melee Sapeli +5 (1d6+2)
Ranged Pact Weapon "Vanha Kehno"* +7/+7 (1d8+4)


Spell Slots (2)
3rd : Counterspell
2nd : Misty Step, Invisibility
1st : Hellish Rebuke, Arms of Hadar', Shield
Cantrips: Eldritch Blast, Booming Blade, Presdigitation


Str 14, Dex 14, Con 14, Int 8, Wis 10, Cha 17
Prof.+3
Feats
Skills Athletics +5, Deception +6, Intimidation +6, Perception +3, Religion +2
Languages Common, Orc
Features and traits Darkvision, Menacing, Relentless Endurance, Savage Attacks, Patron: Hexblade: Hexblade's Curse, Hex Warrior, Pact of the Blade, Eldritch Invocations (Agonizing Blast, Improved Pact Weapon*, Thirsting Blade)


On person Sapeli, Medium Armor(?), Tupakkaa, Piippu, kuvakoru, viulu
In backpack explorer's back, kopio sopimuksesta Cambion Adrestian kanssa, ruutisarvi täynnä tupakkaa
Wealth

  • Agonizing Blast: When you cast Eldritch Blast, add your Charisma modifier to the damage it deals on a hit.
  • Improved Pact Weapon: You can use any weapon you summon with your Pact of the Blade feature as a spellcasting focus for your warlock spells. In addition, the weapon gains a +1 bonus to its attack and damage rolls, unless it is a magic weapon that already has a bonus to those rolls. Finally, the weapon you conjure can be a shortbow, longbow, light crossbow, or heavy crossbow.
  • Thristing Blade: You can attack with your pact weapon twice, instead of once, whenever you take the Attack action on your turn.

Personality: I work so hard that I can play hard when the work is done.
Ideal: Freedom is everything- especially freedom from servitude.
Bond: My word is my bond- if I break it, I'm worth nothing. I aim to keep my promise, and be freed.
Flaw: I have trouble trusting others- thanks to Adresteia

"Hyvää päivää, Rasha. Sinä olit niiden harvojen joukossa jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi tälle tehtävälle, ja Harpunsoittajat kiittävät sinua tästä."

Rasha, ylemmältä johtoportaalta on tullut uusi komennus. Oletko kuullut sielunsyöjästä?

"Sielunsyöjä on kaukaisessa Chultissa sijaitseva...entiteetti, joka on vastuussa Faerunia kalvaavasta kuolonkirouksesta. Monet tahot ovat kiinnostuneita sekä Sielunsyöjän pysäyttämisestä että sen haltuun ottamisesta."

Kaiken takana on Acererak, joka kuulemma on Arkkiherttuattaren mukaan toistuva ongelma. Hänet pitää pysäyttää, sillä tämä sielujen ja elämän riistäminen pistää kapuloita alempien tasojen valtioiden suunnittelmiin. Mutta he ovat herramme Asmodeuksen alaisia, ja Asmodeus kunnioittaa Aon lakikirjoja.

"Tämä ei ole mikään loitsurutto- yksikään jumala ei ratkaise tätä ongelmaa puolestamme. Tässä kohtaa sinä tulet mukaan. Olet tehnyt paljon hyvää Harpunsoittajien silmissä, ja kokemuksesi ja voimasi ovat omiaan Chultin kaltaisen haasteen edessä. Etkä mene suinkaan tehtävälle yksin! Tehtävä on vaikea, mutta lopulta yksinkertainen:"

Mene Omuun, pysäytä Sielunsyöjä ja surmaa Acererak, tai kuka ikinä tämän kaaoksen takana lopulta onkaan. Saat tehtävälle uuden aseen. Minä toki tulen ehkä piipahtamaan silloin tällöin, katsomaan miten pärjäät- nautin nähdessäni sinut työn toimessa...

"Onnea matkaan!"

Voi hyvää päivää.


Tässä on aseesi. Kun paholaiset menevät liian pitkälle, ja arkkiherttuat päättävät poistaa heidät päiväjärjestyksestä, pahin kohtalo on joutua materiaaliksi Disin asepajoihin. Sielä heidän henkinen muotonsa taotaan aseisiin- hornankalpoihin, noidanveitsiin, tuonenteriin - jotta he voivat palvella jotain tarkoitusta. Tämä miekka oli kerran Eligos, Kärpäsen Ritarikunnan nihti joka komensi 16. leegiota. Eligos olkoon miekan nimi yhä-

"Vain miehet nimeävät omaisuutensa. Jos se kerta on ollut piru, niin ei se ole kuin vanha kehno."


Kaikki huomioon ottaen, haluan sanoa että minä en ole paha tyyppi.

Minä ja veljeni Ragha synnyimme merenkävijöiksi. Varhaisimmat muistoni ovat laivan natina, meren tuoksu ja suolaveden maku suussani. Kapakoissa kuuntelimme merikarhujen tarinoita ja urheiden piraattien seikkailuija. Ragha halusi olla merirosvo, minulle olisi riittänyt pelkkä laivan omistajuus. Kun veljeni myöhemmin liittyi kapteeni Toya Viimaviitan miehistöön, seurasin perässä- ei häntä sinne voisi yksin päästää. Ragha oli aivot, minä olin lihas. Kelpinmetsästäjä oli ensimmäinen laivamme, ja vaikka suurin osa ajasta taisi mennä kantta kiillottaessa ja merirokkoja irrottessa kölistä, oli se hienoa aikaa. Kyllä me saimme myös osallistua ryöstelyyn ja puolustimme laivaa Liekehtivän Nyrkin merijalkaväeltä!

Kun kahden vuoden jälkeen palasimme takaisin Baldurin Porttiin kapteeni Toyan eläköityessä Tuikkulinnakkeen lähettyville, kohtasi meitä yllätys; Etsintäkuulutus! "merirosvous, tappo, ryöstely ja epäkunniallinen käytös". Se sai meidät kuulostamaan joltain pahoiltakin merten murhamiehiltä. Henkeä sielä vain puolustettiin, ja Toya ryösti lähinnä Calimshanilaisten orjakauppiaiden ja Thayn laivoja, he ansaitsivat tulla ryöstetyksi! Emme voineet jäädä Baldurin Porttiin. Ragha keksi idean jolla voisimme pitää matalaa profiilia ilman että jumitamme maalla. Toinen lähtisi etelään, toinen pohjoiseen. Kolmen vuoden kuluttua palaisimme takaisin Balduriin, siihen mennessä olisimme menneen talven lumia. He kuitenkin etsivät puoliörkki- kaksosia, joten tämä voisi toimia. Ragha vakuutti että se toimii.

Niinpä minä nousin laivaan matkalla kohti Lantania, Raghan ottaessa Luskanin suunnakseen. Tunsin suurta surua, sillä toimimme aina hyvin yhteen ja Ragha osasi älyillä meidät pois sieltä mistä minun miekkani ei voinut auttaa. En kuitenkaan ehtinyt kovinkaan kauaa surra tätä, sillä jo kolmentana iltana matkani tyssäsi- hirvittävässä myrskyssä ja salamoinnissa laivamme upposi, ja onnistuin vaivoin pelastautumaan puutavaran päälle. Ajelehdin veden varassa melkein päivän, kunnes lopulta pelastus saapui. Pieni hupijahti, Skoggi-Agog (tiedän, nyt tajuan sen) naarasi minut merestä kyytiinsä. Täällä tapasin ensimmäisen kerran Adresteian. Adresteia oli laivan omistaja, mysteerinen hahmo kaikin puolin; kalpea, kaunis ja hento, jolla oli platinaiset lyhyet hiukset ja hienot vaatteet sekä huumava puhetapa. Adresteia otti minut laivansa kunniavieraaksi, ja sain ruokaa, juomaa ja lämpimän pedin. Ihana Adresteia oli etsimässä kykeneviä sieluja (hassu ilmaisu) tekemään töitä hänelle. Vannoin välittömästi, että minä olen velkaa hänelle, ja haluan maksaa sen työllä!

Adresteia oli yllättynyt, mutta suostui. Tosin myöhemmin paljastui myös että hän ei ollut vain tavallinen kaunis ihminen, vaan cambion, jonkinnäköinen paholainen. En ollut aluksi kovin innoissani siitä, että hän valehteli minulle, mutta Adresteia sanoi että se on osa prosessia. Siispä tein sopimuksen Adresteian ja hänen pomonsa- jonkun Zariel- nimisen herttuattaren - kanssa, ja siitä päivästä lähtien olin teknisesti alempien tasojen palveluksessa. Kun kysyin mitä minun pitää tehdä, Adresteia sanoi että "he ovat yhteydessä."

Se on vain yksi sopimus paholaisen kanssa, ja osa-aikainen. Sitä paitsi, Adresteia vaikutti tosi mukavalta ja ei yhtään julmalta. En minä ole paha tyyppi, minä nyt vain joudun näihin tilanteisiin.


Adresteia, cambion, 13th luutnantti Ruhtinatar Zarielin legioona, Avernus.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped