Viimeinen haaste

Aika: 2. Pharast - 4. Pharast

(:toc:)

Prologi

Seikkailijat pakenivat karavaanin kanssa heitä jahdannutta Nälkäistä Myrskyä Taivaanmuurin alle. Koyan muinoin kuuleman tarinan tuoma pelastus oli todellakin tarpeen, sillä Myrsky saavutti heitä kovaa tahtia. Kuitenkin Uqtaalin hautasijoilla on sattunut vuosien aikana jotain, Desnan perhosten tilalla on Fumeiyoshin symboleita.

Kultaisen oven sali

Seikkailijat johdattavat karavaanin sillasta ylitse ja jatkavat matkaa kohti hautasijojen tutkimattomia osia. He saapuvat isoon saliin, jonka keskellä on kivisen näköinen puu, joka yltää lattiasta kattoon. Puun ympärillä on kehä, jossa on vettä. Hallan lähestyessä puuta ja vettä, syttyy vedessä valoja, jotka lähtevät nousemaan puun vartta pitkin ylöspäin, samalla valaisten koko tilan. Hieman varoivaisesti kaksi muuta seikkailijaa lähestyy kultaista ovea vastakkaisella puolen salia.

Kultaisessa ovessa on tuttu punainen pääkallo-symboli mutta oveen myös nojaa ruumis. Nazrak siirtää ruumista syrjään avatakseen oven kun yht'äkkiä ruumis yskäisee voimakkaasti, nousee ylös ja ihmeteltyään ympäristöään hetken käy kiljuen seikkailijoiden päälle! Seikkailijat ovat nopeita hyökkäyksessään, niin Nazrak kuin Halla iskevät salamannopeasti epäkuollutta miekoillaan. Hallasta tämä kostonhengeksi tunnistettu vihollinen saa voimakkaan otteen ja alkaa kuristamaan tätä pikku hiljaa hengiltä. Kuitenkin Nazrak ja Titos saavat lyötyä epäkuolleen maahan ennen kuin tämän tavoite täyttyy. Oven takaa kuuluu samassa hetkessä voimakas suhahdus ja mustuus lennähtää heidän ohitseen, vähän matkan päähän heistä materialisoituu mustan puhuva henkiolento, jonka Halla tunnistaa varjoksi.

Varjo onkin kostonhenkeä vaarallisempi vastus, sen lihaton olemus tekee siitä vaikein vahingoittaa ja sen elämää syövä kosketus vie esimerkiksi Nazrakilta suuresti voimia. Lopulta Titos onnistuu kukistamaan varjon, kärsimättä itse ollenkaan vahinkoa olennosta. Seikkailijoiden mukana ollut Spivey helpottaa Nazrakin oloa loitsuilla kun taas Halla suuntaa jo tutkimaan huonetta kultaisen oven takana.

Huone on hautakammio siniseksi maalatulle luurangolle. Seinät on koristeltu punaisilla pääkalloilla ja oven suussa on säkki, joka vaikuttaa vahvasti haudanryöstäjän säkiltä. Seikkailijat käyvät kiivaan keskustelun siitä mitä säkin sisällölle pitäisi tehdä, ottaa mukaan vai jättää luurangon viereen. Lopulta tavarat päätetään viedä ainakin tutkittaviksi karavaaniin, joka on saapunut edelliseen saliin. Halla jää tutkimaan huonetta salaovien ja vihjeiden varalta, osittain siksi ettei halua kahden muun seikkailijan kanssa jatkaa aiempaa keskustelua.

Titos ja Nazrak tutkivat eteenpäin johtavaa käytävää vain todetakseen, että isosta käytävästä haarautuu paljon pienempiä käytäviä jotka ovat hautasijoja. Päättäen jättää niiden tutkimiseen myöhempään hetkeen he palaavat karavaanille, jossa pystytetään leiriä. Ennen yöpuuta niin Titos ja Nazrak kuin Halla käyvät jututtamassa Koyaa esineistä ja niiden mukaan ottamisesta. Lopulta Hallakin suostuu ottamaan esineet mukaan mutta vain löytääkseen niille paremman säilytyspaikan.

Karavaani vs. jetien heimo

Karavaanin uinuissa ja Nazrakin istuessa vahdissa Keldan kanssa, alkaa syvemmältä vuoresta kuulua vaimeaa rummutusta. Nopeasti koko karavaani herätetään ja koska rummutus on jatkuvaa ja tuntuu tulevan lähemmäksi karavaani päättää jatkaa matkaa eteenpäin. Lyhyt yöunet veroittavat hieman mutta seikkailijat käyvät työhön, tutkimaan hautakäytäviä ikävien yllätysten varalta. Ikäviä yllätyksiä ei tule vastaan mutta ruumiiden täyttämien käytävien tutkiminen ei ole seikkailijoiden ja mukaan otetun Shalelun mielipuuhaa. Vielä vähemmän miellyttävää siitä tekee se, kun Halla päättää että seuraavat alueet tutkitaan ryhmä hajoitettuna. Nazrak lähtee Shalelun kanssa erisuuntaan kuin Halla, jonka perään Titos lähtee. Kuitenkaan mitään huolestuttavaa ei loikkaa heidän kimppuunsa tässäkään kohtaa.

Karavaani sen sijaan törmää ongelmaan, käytävän tukkii samanlainen voimakenttä kuin aiemmin, joka päästää vain elottoman kulkemaan lävitseen. Hallan taikuus kuitenkin kumoaan tämän ja taival jatkuu.. Nazrak lähtee tutkimaan käytävää uskollisen ratsunsa kanssa, tullen isonpaan luolaan kuin mikään aiempi. Hän näkee rotkon, tasanteen ja ylöspäin kiemurtelevan polun mutta kuulee myös rummut, jotka ovat olleet hetken aikaa hiljaa. Pimeästä kuuluu myös uhkaavaa ulvontaa. Nazrak ratsastaa nopeasti takaisin karavaanille informoimaan tilanteesta, karavaanilla on vaikeuksia edessään.

Karavaani valmistautuu taisteluun mutta ennen Nazrakin löytämää luolaa ei tapahdu muuta kuin rumpujen lyöntiä. Luolaan saapuessa karavaani näkee ja kuulee vihollisensa, jeti-heimon joka odottaa heitä. Luolaan ilmaantuu maan sisältä myös jetien johtaja, valtava jeti jonka olemus hehkuu kylmyyttä ja luonnottomuutta. Vihaisesti karjaisten tämä komentaa omansa hyökkäämään!

Spivey ja seikkailijat kohtaavat ison jetin ja tämän vartijoiden vihan kun taas karavaani käy armotonta puolustustaistelua muuta heimoa vastaan. Seikkailijat eivät pidä mitään kiirettä jetipäällikön kimppuun käymisessä vaan antavat hirmujen tulla ensin heidän kimppuunsa. Kaikkien yllätykseksi jetipäällikkö osaa loitsia, joten seikkailijat keskittyvät tämän vartijoiden voittamiseen. Kuitenkin jetipäällikön vihan saa niskaansa Titos, joka onnistuu välttämään muutamia iskuja, kiitos opitun Vapaan Nyrkin-tyylin. Halla näyttävät myös parasta osaamistaan jetien kanssa, molemmat kaatavat omansa nopeasti käydäkseen päällikön kimppuun.

Karavaani taistelee urheasti, kaataen jetejä ja ajaen niitä pakosalle mutta taistelu vahingoittaa niin matkalaisia, vaunuja kuin eläimiä. Ballista laulaa iloista laulua soturien käydessä taisteluun, Shalelu laukoo jetejä täyteen nuolia ja Koya hoitaa haavoittuneita takaisin taisteluun.

Jetipäällikön pitkät kynnet ovat jääkylmät ja tämä saa vielä lisää apujoukkoja, hurjia jetisotureita joiden karjaisut jäävät vain hieman päälliköstään. Halla ottaa näistä yhden kontolleen, antaen tilaa Nazrakille hevosineen hieman tilaa. Titos väistelee sekä jetipäällikön ja jetisoturin hyökkäyksiä. Lopulta Nazrak onnistuu viiltämään jetipäällikön rinnan auki kahdesta kohtaa jä tämän monisataa kiloinen ruho tömähtää maahan. Luolaan laskeutuu hiljaisuus.

Katiyanan kosto

Kuitenkaan hiljaisuus ei jää pitkäksi, sillä jetipäällikön kehosta nousee esiin aavemainen naisolento, joka muistuttaa seikkailijoiden kukistaa ilmaspylhiä Myrsky Tornissa. Tämä kiroaa seikkailijat ja karavaanin, todeten että nyt kun hän on morozko ei heillä ole mitään mahdollisuuksia paeta hänen, Katiyanan raivoa ja vihaa. Samoin hän uhkaa jäädyttää kaikki Kruunua ympäröivät maat Sitthudin nimeen.

Katiyanaa ympäröi koko ajan voimakas tuuli, joka vaikeuttaa hänen kimppuunsa käymistä. Niin Titos kuin Nazrak pääsevät lyömään vihollista aiheuttaen jonkin verran vahinkoa. Halla saa ajatuksen ja tarvitsee sen toteuttamiseen Spiveytä. Halla käskee papitarta hakemaan heidän aiemmin löytämän miekan Hallalle, Spivey tekee työtä käskettyä. Miekka tunnistettiin aiemmin henkien tuhoamiseen lumotuksi, joten Hallasta tämä on oikea hetki käyttää sitä. Loitsunsa avulla Halla syöksyy lumisateen halki lyömään Katiyanaa, aiheuttaen jonkin verran vahinkoa. Iskussa on mukana myös Hallan esi-isien kuvajaisia, joiden näkeminen hämmentää Titos ja Nazrakia.

Titoksen on vetäydyttävä aaveen vierestä, tämän elämää pilkkaava kosketus oli viedä häneltä hengen. Halla kohottaa aseen uudestaan ja käyttää miekan epäkuolleen tuhoamis-ominaisuutta lähes vahingossa ja yhtä rääkäisyä myöhemmin aave-Katiyana on tuhottu. Halla kohottaa aseen päänsä yläpuolella ja vain huutaa voittonsa merkiksi. Jeti-heimo vetääntyy pelon ja kunnioituksen vallassa olevan näköisinä.

Kohti valoa

Karavaani juhlistaa voittoaan jeti-heimosta ja Katiyanasta. Titos pääsee olemaan tuki ja turva Ameikolle, jolle tämän päiväinen taistelu oli isompi haaste kuin hän tai Titos oli odottanut. Nazrak suunnittelee vahtivuorot ja Halla juttelee Koyan kanssa. Karavaani siirtyy lepäämään ennen seuraavan päivän marssia ylös polkua luolan toisella laidalla. Yöllä jeti-heimo jättää uhrilahjan karavaanille, Nazrak on hyvin hämmentynyt tästä tapahtumasta mutta ehkä heimo toivoo heidän nopeaa poistumistaan.. Ruuasta ei taaskaan ole pulaa.

Yön jälkeen karavaani lähtee liikkeelle ja puolen pävinä kulkemisen jälkeen he näkevät valoa tiensä päässä. Valo muuttuu päivän valoksi, raikkaaksi ilmaksi ja avoimeksi tundraksi heidän edessään. Hongal avautuu heidän edessään. Tian Xia avautuu heidän edessään.

Epilogi: 10 vuotta myöhemmin

Seikkailijat ja karavaani eivät tiedä, että vielä kymmenen vuoden kuluttua Taivaanmuurin alla käydystä taistelusta erutakit miettivät sitä, minne morozko-myrskyt ovat kadonneet. Mikä sai ne katoamaan, miksi Kruunu on ollut turvallisempi kuin koskaan? Syytä tähän ei tiedetä mutta monet tietävät sen, että myrskyt katosivat samana talvena kun koko Aganhein reitti oli tukossa ja yksi varisialainen karavaani ylitti Kruunun sydän talven aikana.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped