Tyrskyvallin uudet asukkaat

(:toc:)

Prologi

Sandrun karavaani saapui Tyrskyvallin laitamille kuljettuaan kaksi viikkoa halki Varisian. Kaikkien valmistautuessa tutkimaan Linnaa ja selvittämään Ameikon suvun salaisuuden, tapahtuu yllättävä käänne kun Ameiko vajoaa tajuttomuuteen. Kuumeinen ja houraileva Ameiko jää karavaaniin Sandrun, Koyan ja Shalelun kanssa kun taas Hallan johdolla kolme seikkailijaa suuntaa kohti Tyrskyvallin linnaa, tarkoituksenaan selvittää voisiko jokin sielä aiheuttaa Ameikon tilan.

Tyrskyvallin kylä

Kuljettuaan puolitoista mailia metsän halki, seikkailijat saapuvat Tyrskyvallin kylään, joka vaikuttaa ilmeisen hylätyltä. Ajan hammas on kohdellut sitä kaltoin mutta mahdollisesti myös jokin muu kauan aikaa sitten. Hämmästyksekseen seikkailijat huomaavat, että rakennukset muistuttavat Kaitjitsujen kartanoa Hiekkasärkässä, tätä hämmennystä lisää vielä lasipaja joka on melkein suora kopio Hiekkasärkän lasipajasta.

Meritraakin ruhoa syövät rapuolennot vältetään mutta Halla huomaa hajonneessa laiturissa kiinni olevan ulffenien pitkälaivan. Hämmentyneenä hän silti jatkaa matkaa kohti Linnaa, kahden muun seikkailijan seuratessa.

Linna

Rakennus sijaitsee korkean mäen päällä, antaen linnalle enemmän kokoa kuin sillä oikeasti on. Seikkailijat päättävät mennä ovista sisään, he veikkailivat että Shalelu olisi voinut olla jo paikalla mutta ilmeisesti samooja on joissain muualla. Ovet jyrähtävät auki ja yllätyksekseen seikkailijat joutuvat heti taisteluun!

Kaksi ihmisenmittaista, korpin näköistä mutta sulatonta lihaksikasta olentoa käy rääkyen Hallan kimppuunn, joka ehti hyökkäämään ensimmäisenä. Nazrak ja Titos käyvät puolustamaan toveriaan ja huomaavat, että korppiolennot jatkavat taistelua kuolemaan asti, raivo tai mielenlujuus pitää ne pystyssä kuolemaan saakka. Kuitenkin vartiotuvassa oleillut kaksikko onnistutaan voittamaan. Olennot tunnistetaan ihmiskorpeiksi, maanalaisen maailman asukeiksi jotka eivät kyllä yleensä suostu tulemaan maan päälle.

Hallan paranneltua itseään seikkailijat jatkavat eteenpäin. Sisäpihalla Halla kuulee miten varustuksilta heitellään kivia tallirakennuksen päälle, kaksi ihmiskorppia suuntaa kohti heittokonetta! Samalla hetkellä tallista rymistelee ponin kokoinen hämähäkki kohti heitä! Seikkailijat laittavat juoksuksi kohti sydänlinnan ovia ja ehtivät suojaan ennen kuin hämähäkki on heidän niskassaan.

Kuitenkin pimeästä salista kuuluu korkeaa, hekottavaa naurua sekä aplodien ääntä. Äänenaihauttaja ei vastaa seikkailijoille joten nämä joutuvat jatkamaan eteenpäin lyhdyn valossa. Pian sali paljastuu valtaistuinsaliksi, istuimella istuu punaihoinen, hieman hullun näköinen mies, jolla on valtavan pitkä nenä. Istuimen edessä neljä ihmiskorppia esittää ilmeisesti teatteria tälle olennolle. Olento pyytää seikkailijoita liittymään näytelmään, käskien näin ihmiskorpit hyökkäämään.

Taistelu on kohtuullisen vaativa, ihmiskorpit käyvät raivolla päälle ja punaihoinen olento naureskelee taistelulle istuimeltaan. Kuitenkin taitavan yhteistyön sekä hyvien yksilösuoritusten jälkeen kaikki ihmiskorpit saadaan kaatumaan. Punaihoinen olento kiljaisee vihasta, syyttäen seikkailijoita hänen näytelmänsä pilaamisesta. Yhden sanan sanottuaan olento katoaa ulottuvuusoven avulla paikalta.

Tyrskyvallin aaveet

Seikkailijat ovat kummissaan ja hetken levättyään päättävät jatkaa valtaistuimen vasemmalla puolella olevasta ovesta eteenpäin. Pienen käytävän takaa löytyy portaikkotila, jossa on selkeästi taisteltu kauan aikaa sitten. Yht'äkkiä veritahroista alkaa nousta sotureita joita näkymättömät viholliset hakkaavat kappaleiksi. Titos kiljaisee kauhusta ja lähtee juoksemaan yläkertaan, Halla ja Nazrak vahvistavat mielensä ja ryntäävät Titoksen perään. Yläkerrassa Titoksen kauhu helpottuu kunnes taas muinaiseen vereen alkaa muodostua ihmiskasvoja, jotka pian kiljaisevat voimakkaasti. Titos kestää tämän ja pian seikkailijat ovat kaukana portaikosta, jossa selkeästi kummittelee.

Lähimmät huoneet ovat asevarastoja mutta löytyy reitti myös ruokailusaliin. Salissa haisee mätä liha, linnun uloste ja mädät munat. Seikkailijat eivät halua tutkia salia vaan suuntaavat toisen asevarastosta löytyneista portaista alas. Portaat johtavat linnankapteenin toimistoon, hyvin lähelle kummittelevaa portaikkoa. Huoneesta löytyy papereita joihin on nopeasti raapustettu, että mustiin kaapuihin pukeutuneet viholliset hyökkäävät Tyrskyvalliin. Tutkinnan keskeyttää kolahdus viereisestä huoneesta, raskas hengitys ja rapina saavat seikkailijat varomaan mitä tuleman pitää.

Pian huoneeseen astuu pitkä mies, epäkuollut linnankapteeni jonka mustat kynnet hamuavat elävien lihaa. Nopeasti seikkailijat käyvät taisteluun, Nazrakin miekan isku on voimakas ja kahdelle muulle jää pieni työ kaataa epäkuollut soturi maahan. Kalmo ei enää liiku ja seikkailijat selvisivät säikhädyksellä. Kalmolta otetaan talteen komea lohikäärmekoristeinen kypärä sekä miekka.

Seikkailijat suuntaavat takaisin yläkertaan, mieluummin lemu kuin kummitteleva portaikko. Nopea tutkinta läheisiin huoneisiin paljastaa palvelijoiden asumiston sekä varaston, jossa seikkailivat kohtaavat taas uuden sepäkuolleen, ullakkokuiskijana tunnetun kuolleen lapsen hengen. Nopea taistelu johtaa olennon tuhoon mutta Halla ei enää pysty taistelemaan, myös Nazrak kokee olonsa voimattomaksi. Seikkailijat päättävät jättää linnan taakseen ja palata karavaaniin, he suuntaavat heittokoneelle ja Hallan loitsun avulla loikkaavat alas muurilta. He lähtevät palaamaan karavaanille.

Epilogi: Uusia ystäviä

Matkalla Halla huomaa pienen olennon metsän siimeksessä, olennon joka tarkkailee heitä. Halla tervehtii olentoa ja pian tämä tuleekin esittäytymään. Spivey on lyrakie, toisen maailmantason asukas sekä Desnan palvelija. He juttelevat Tyrskyvallista ja olennoista jotka asuttavat linnaa. Spivey esittelee heille hautausmaan ja Titos kutsuu lyrakien karavaanille.

Karavaanilla käydään keskustelu siitä, mikä on heidän seuraava siirtonsa. Halla haluaisi jättää karavaanille Koyan, Spiveyn ja varisialaisveljekset kun taas muut hyökkäisivät linnaan. Muut eivät ole Hallan kanssa samaa mieltä aiheesta, suunnitelma on liian suora ja jättää karavaanin suojattomaksi. Halla lähtee kävelylle purkamaan höyryjä, Shalelu antaa hänelle muutaman perustelun Sandrun ja Titoksen vastustelulle. Halla ei tahdo ymmärtää "etelänmiesten" suunnitelmia, nyt olisi aika toimia!

Aurinko laskee ja karavaanissa alkaa lepääminen. Kaikkien mieltä varjostaa Ameikon tila sekä linna, joka luo varjonsa alueelle. Mikä mahtaa olla se perintö joka linnassa odottaa Ameikoa? Titos kuulee tajuttoman Ameikon mumisevan: aarre on kahden sinetin takana kolmannessa holvissa.. Mahtaako mikään aarre olla näin arvokas, että yhden on kärsittävä tällä tavalla?

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped