(:toc:)

Tapahtumat

Agareen päiväkirjasta
En oikein nukkunut yöllä. Näin kammottavia painajaisia verihunnun leviämisestä perheeseeni, tovereihini ja korvosalaisiin. Kaikkien näiden sairauksien taustalla pyöri varjoinen kuva, joka pilkkasi minua ja heräsin omaan huutooni. Ilmeisesti en kuitenkaan herättänyt koko taloa. Eilinen tutkimusretki ja taistelut väsyttävät minua henkisesti ja en ymmärrä että miksi tilanne on päätynyt tähän. Pelottaa suorastaan mennä tutkimaan hoitokotia, sillä kuningatar on varmasti jo kuullut meistä. Mutta ”Korvosan Sankareiden” täytyy toimia..

Hoitokodilla olikin jo ihan erilainen show käynnissä. Pappeja pyöri kuljettamassa sairastuneita pois ja paikan Harmaat Neidot vain vilkaisivat meitä kun kävelimme heidän ohi. Tutkimme varaston vielä loppuun, ja löysimme selvästi perheeni vaihtokaupan jäännöksiä, vudralaisia vaatteita ja tyhjiä häkkejä. Mietin että pitäisikö tästä kertoa Arkonille, mutta ehkä he kokisivat tämän loukkauksena.

Tunnistimme lääkärinaamiot, ja ilmeisesti ne tekevät immuuniksi verihunnulle. Tämä ei auta arkipäivässä, mutta tutkiessamme alakertaa päätimme laittaa ne päälle. Jos alhaalla tehdään tätä tautia, niin tämä on hyvin tehokas työkalu sitä vastaan. Ahtauduimme hissiin, Gruul purki eilisen lukituksensa ja valmistauduimme kohtaamaan kauheita.

Ensimmäiset kauhut tulivat ensimmäisessä salaissa, jossa seinille oli kaiverrettu luurankoja tanssimaan selvästi tulevaisuudessa olevaan Korvosaan. Kohtaloni on selvästi sidottu näihin epäkuolleisiin, sillä tuntuu että en voi välttyä näiltä. Emme ehtineet tutkia seiniä enempää, sillä lääkärit hyökkäsivät kimppuumme. Onnistuimme tehokkaasti kaatamaan heidät maihin, Karamaz näyttää oppineen uuden loitsun jolla saa luotua pienen tulimyrskyn alueelle. Se oli hyvin tehokas, ja säästi meiltä paljon aikaa, ja todennäköisesti myös henkemme.

En lähde erottelemaan kaikkia kokemiamme taisteluita hoitokodin alakerrassa, koska niitä oli paljon. Tuntui että jokaisessa huoneessa odotti lisää vastustajia, jotka halusivat tappaa meidät. Kerron kuitenkin sen, että en ole koskaan ollut ylpeämpi tovereistani. Areth, Gruul, Karamaz ja Therou näyttivät uudestaan ja uudestaan, että miksi he ovat vieläkin mukana taistelemassa vääryyttä vastaan. Heidän taistelutaitonsa, sinnikkyytensä ja kärsivällisyytensä ovat sanoinkuvaamattomia.

Alakerta oli selvästi Urgathoan palvojien mekka, sillä löysimme lisää epäpyhiä symboleita, kammottavia varusteita, seinissä olevia pääkallovaloja ja yhden kammottavista asioista mitä olen koskaan nähnyt. Yhden huoneen seinät ja lattia olivat lasien peitossa, ja näiden lasien alta paljastui elävää epäkuollutta massaa. Muistan lukeneeni, että tämä on Urgathoan kultille lähes kunnianosoitus. ”Joskus sinäkin voit olla epäkuollut..” Mahanpohjaani ravisteli ja annoin melkein yli, kuten myös toverinikin. Siirryimme eteenpäin, jotta saisimme tämän kammottavuuden pois näkökentästämme, kunnes näimme lisää kammottavuutta.

Seuraavassa huoneessa oli nimittäin lisää henkilöitä sidottuina sänkyihin, osa potilaista hengittivät vain vaivalloisesti, osa ei näyttänyt olevan edes elossa mutta silti piti ääntä ja yhdessä oli kammottava epäkuollut. Sen lisäksi huoneessa oli lisää tohtoreita ja mustiinpukeutunut mies, joka esittäytyi hyvin nopeasti Rolthiksi. Samaksi mieheksi kenen turvatalon me tyhjensimme jo aikaa sitten ja saman miehen jonka tekstejä ja kirjoja olen opiskellut siitä asti. Taisteluksi se meni, ja hän heitti zombinsa meidän päälle. Kertoi että tässä on verihunnun kuoleman tulevaisuus. Kiitän kaikkia jumalia, että kummallinen voimani esti zombien tulevan lähemmäksi. Zombie totteli käskyjäni, ja käskin sen hyökkäämään Rolthin kimppuun, hänen järkytykseksi. Taistelimme Rolthin luomassa jäämyrkyssä ja pärjäsimme yllättävän hyvin. Taistelun melkein ollessa meidän Rolth taikoi itsensä paikalta pois, jolloin joudumme nyt varomaan jatkuvasti hänen kostoaan.

Viimeinen elossa ollut kultisti antautui. Hän kertoi että paikalla on vielä kultin johtaja Valtiatar Lady Andaisin, ilmeisesti Urgathoan valittu. Sen lisäksi joku tautiekspertti pitää majaansa täällä epäpyhässä kellarissa. Huoneessa olevasta vankisellistä löysimme lisää sairastuneita, yksi heistä oli varisialaisnainen leikkausarpia täynnä. Hän kertoi että etsimämme poika Ruan on jossain täällä alhaalla. Kuljetimme vangit ja potilaat pois yläkerran pappien huomaan ja lähdimme tutkimaan.

Seuraavaksi löysimmekin jonkinlaisen laboratiorion, jossa oli useita metallisia säiliöitä joista nousi vihreää savua. Onneksi otimme nämä naamarit päälle. Säiliöiden kimpussa olevat kultistit hyökkäsivät päällemme ja eräästä huoneesta tuli lisää luurankoja taisteluun. Karamaz loitsi taas tulta päälle, Gruulin selästä kasvoi siivet (!?) ja minä onnistuin saamaan kaksi luurangoista puolellemme. Gruul selvästi paheksui taitoani ja kiroili minulle taistelun aikana. En ymmärtänyt, sillä luurangot sentään taistelevat nyt meidän puolellamme. Taistelun voitettuamme avasimme oven, josta paljastui herrasmies joka kerrankin ei halunnut tapella meidän kanssamme. Herrasmiehen edessä makasi tajuton varisialaispoika, joka oli selvästi Ruan.

Ryhmämme tunnisti hänet vampyyriksi, nosferatuksi joka ei pysty luomaan vampyyreja itse. Hän mainitsi olevansa täällä töissä tutkimassa verihuntua ja samalla yrittää tutkia itselleen parannuskeinoa vampyrismista. Hän pyysi että päästämme hänet menemään ja saamme hänen tutkimusaineistonsa, joiden avulla voisimme yrittää luoda parannuskeinoa verihuntuun. Vaikka mies onkin epäkuollut, hän tuntui puhuvan järkeä ja olevan muutenkin kaikinpuolin meidän puolellamme – ainakin sen verran että halusi auttaa tavoitteessamme. Sen lisäksi hän mainitsi, että voisi kertoa totuuden Arethista. Areth oli tietenkin järkyttynyt ja yllättynyt tästä, kuten me muutkin. Keskustelimme hiukan, ja päätimme tyytyä hänen ehtoihinsa ja maksoimme hänelle kalleilla maskeilla. Hän kertoi että Areth on ilmeisesti Dampiiri, jonkinlainen puolivampyyri. Kulkee suvussa, ilmeisesti Arethin omat vanhemmat ei kuitenkaan ole vampyyreja. Kerrottuaan tämän, vampyyri näyttää tien hänen salaiseen huoneeseensa, antaa luvan ottaa mitä tahansa ja häviää pois. Aloimme herättelemään Ruania, joka on täynnä pistojälkiä ja haavoja, mutta herää täysin kunnossa. Ei muista yhtään mitään, ja olen hieman kateellinen tästä.

Seuraavaksi koimme kamalan taistelun. Löysimme tämän kultin johtajan, kauniin naisen joka tarjosi meille sopimusta juoda jostain altaista tai kuolisimme. Kukaan meistä ei lähtenyt ilmiselvän pahan tarjoukseen mukaan ja syntyi taistelu. Hän oli hyvin voimakas taistelija, loi ympärillemme sumua ja lenteli pois ulottuvilta. Juoksimme ympyrää, yrittäen osua häneen mutta taistelu oli vaikea. Lopuksi, Areth onnistui jälleen kaatamaan kovan vastuksen maahan ja hetkeksi koin iloa ja rauhaa. Tässä vaiheessa mukana ollut luurankoni koki Gruulin ärsyyntymistä, sillä hän ampui varsijousellaan alistettua luurankoa. Ihmettelin tätä vihanpurskausta keskellä tämmöistä paikkaa, mutta pitkään en ehtinyt sitä miettiä, sillä...

...Yhtäkkiä kammioon tuli kylmä ja epämukava olo. Kuulimme kun jokin puhui ”Tyttäreni, nouse ylös ja taistele!” Kultinjohtaja muodostui jonkinlaiseksi epäkuolleeksi, ilmeisesti Urgathoan tyttäreksi ja yhtäkkiä olimme pulassa. Resurssimme oli lopussa, Gruulin alkemiset välineet olivat loppumaisillaan, en kokenut enää pystyväni taikomaan ja Karamazkin käytti pienempiä loitsujaan. Onneksi Therou ja Areth eivät tarvitse mitään ylimääräistä, muuta kuin järkensä, sydämensä ja voimansa. Tämä kammottava olento oli hyvin vastustuskykyinen, ja Theroun oli vaikea tehdä siihen vahinkoa. Areth osui joka kolmannella nuolella, ja jokainen niistä näytti hidastavan olentoa. Gruul heitti olentoon pyhää vettä pariin kertaan ja sen voimin Urgathoan tytär kuoli. Huokaisimme helpotuksesta ja järkytyksestä.

Lähdimme melkoisen hiljaisissa merkeissä kotia kohti, hirveän tavaramäärän kanssa, ja toivon että Urgathoasta, tästä kultista ja verihunnusta ei tarvitsisi kuulla hetkeen. Henkilökohtaisena huomiona vielä, löysin paikasta paljon onykseja. Rolthin kirjojen mukaan näitä voi käyttää epäkuolleisiin liittyviin loitsuihin. Kun saan hetken tutkia, niin yritän luoda näiden avulla jotain suojaloitsua tai vastaavaa asetta. Katsotaan mitä siitä tulee.


Päivämäärät

Rovan 16. päivä 4708 AR.

Sivuhahmoja

  • Ramoska Arkminos, maailman vanhin virologi
  • Ruan Mirukova, pelastunut nuorimies
  • Lady Andaisin, hävisi kahdesti
  • Ishani, nuokkuu

Palkkiot

  • masterwork scythe, +1 breastplate(groteski), pot of cmw x14(joitte osan juomista iirc)
  • leather armor, masterwork club, healer’s kit, plaguebringer's mask, alkemistin kitti, kaavakirja x4
  • +1 breastplate(gothic, oh and how!)
  • +1 vicious scythe
  • cloak of resistance +2
  • headband of wisdom +2 - Therou
  • incense of meditation (3 pötköä)
  • plaguebringers mask x2(oli 4, mutta kauppa tapahtui)
  • potion of cmw x3
  • potion of poison
  • wand of cure serious (37 chargea)
  • wand of remove disease (8 chargea)
  • 4 healer’s kittiä
  • eksoottista asusteistoa, 300 gp
  • keräilyesineistöä Arkminokselta, 500 gp
  • palvontavälineitä (urgathooisia), 750 gp
  • 23 mustaa onyksiä 50 gp/tsipale - Agares
  • onyksinen Urgathoan epäpyhä symboli, 200 gp - Agares
  • 6 acidia
  • näytteet verihunnusta, punasärystä ja saastakuumeesta
  • Ramoskan tutkimus verihunnusta
  • epäpyhä interventio

Mutinat

Panokset kovenee! Muistakaa sitten että on oleva vaikeaa myydä noita maskeja tässä kaupungissa. Varmaan joskus myöhemmin!
Oli hyvä pelikerta, kiitoksia kaikille. Mukavaa kun tässä kamppiksessa pääsee oikeasti hahmon sisälle kokemaan sitä ahdistusta mitä kuuluukin. Agares napsauttaa tästä lootista nuo onyksit, siltä voi kysyä asiasta halutessaan tuolla IC-keskustelussa. Lisäksi hahmo toivoisi, että vampyyrin muistiinpanoja ei ihan vielä myydä. -Atteisti
Ihan mahtava pelikerta kyllä. Nopatkin olivat vihdoin vähemmän jäässä, Ikuiselle Ruusulle kiitos. Areth kiskoi ainakin kolme noista potikoista. -Rei

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped