[-Peliraportti

(:toc:)

Tapahtumat

Vaikka Konnanselkä oli pelastettu ja Kreegin heimo ajettu pois Rannickin linnakkeesta, oli edessä vielä viimeinen koitos ennen kuin uhka olisi lopullisesti kukistettu - Koukkuvuori.

Levättyään Konnanselässä padolla käymiensä taisteluiden jälkeen, sankarit lähtivät uupuneina mutta määrätietoisina jälleen kerran tielle pohjoiseen, kohti vuoria ja pahuuden asuinsijoja. Ikuinen sade pieksi heidän haarniskoitaan, kasteli heidän viittansa ja vaatteensa ja typisti näkyvyyden muutamiin kymmeniin metreihin, peittäen maaston harmaaseen harsoonsa.

Ennen kuin he olivat kauas päässeet, heidät hälytti jälleen kerran ääni metsän pimennosta, mutta tällä kertaa artikuloitu ja kutsuva, ei tuskanparahdus. Äänen lähteeksi paljastui pieni keiju, Yap nimeltään, jonka jokin oli saattanut suunniltaan. Hänen valtiattarensa, Myriana, tarvitsi apua, ja koska he olivat ajaneet jätit pois Rannickista ja täten Myrianan rakastajan ystäviä, he olivat selvästi oikeat henkilöt antamaan sitä. Valkopaju kärsii, ja hetkäkään ei ollut hukattavana!

Pahaa aavistaen, seikkailijat suostuivat lähtemään keijun mukaan, eteläisille nummille, joilla keijut tanssivat öisin ja jossa todellisuuden seinämät olivat ohuet ja Ensimmäinen maailma tihkui läpi kuolevaisten maille. Tavallisten ihmisten ei ollut sopivaa tai turvallistakaan käydä keijukansan polkuja, mutta totisesti, Hiekkasärkän ritarit eivät olleet tavallisia miehiä.

Vaeltaessaan syvälle kohti värjyvien nummien keskusta, missä nymfikuningatar Myriana piti hoviaan, he näkivät monta monituista outoa asiaa, kuten muinaisen kaljaasin, sisämaassa ja kaukana merestä, puoliksi uponneena suohon, sekä monia kuoleman enteitä ja aavemaisia näkyjä. Viimein, Yap pysähtyi ja viittoi heidät aukealle kuolleiden puiden keskellä, missä pelikirkas ja rasvatyyni suolampi odotti heitä, mustana ja syvänä kuin viha.

Kun he olivat kokoontuneet aukiolle, välähti kalmanvihreä valo lammen syvyyksissä ja heidän eteensä nousi kammottava ilmestys.

Se oli, tai ainakin oli joskus ollut, kaunis nymfi, metsän kuningatar ja puiden henki, mutta nyt se oli irvokas ja vääristynyt kauhun ruumiillistuma, jonka kasvot olivat vihan vääntämät ja käsivarret päättyivät usvaista verta valuviin tynkiin. Se leijui veden pinnalla, sillä jalkoja sillä ei ollut.

Kauhea näky ryösti oitis koko ryhmältä heidän näkönsä, eikä heillä ollut mahdollisuuttakaan totella ensi vaistoaan ja karkottaa tuo epäkuollut manan majoille saatika puolustautua mikäli se olisi päättänyt käydä päälle. Sankarit kuitenkin saivat jäädä eloon, sillä nymfi, Myriana, vaati heiltä selitystä sille että he olivat hylänneet Lamatarin tämän hädän hetkellä.

Selittelyiden ja keskustelun jälkeen saatiin selville että Lamatar Bayden oli Rannickin samoojien päällikkö ja Myrianana rakastaja. Myriana tiesi hänen kuolleen, mutta jos sankarit toisivat hänelle edes kappaleen Lamatarin ruumista, hän saattaisi vielä herättää tämän henkiin.

Hiekkasärkän ritarit suostuivat tähän ja palasivat pikimmiten samaa tietä kuin tulivatkin, kulkien nyt yötä myöten pimeydessä vielä aavemaisempia nummia pitkin. Päästyään keijujen mailta, he yöpyivät metsässä ja jatkoivat matkaansa kohti Koukkuvuorta.

Puoli päivää kuljettuaan he saattoivat erottaa kaukaisuudessa Koukkuvuoren pahaenteisen huipun ja illansuussa se jo kurotti kohti mustuvaa taivasta heidän yllään.

Sankarit nousivat ketterästi ylös loivaa rinnettä suurelle luolansuulle ja hiljensivät sen vartijat ennen kuin ne ehtivät edes tajuta, mitä tapahtui. Niin ikään seuraavat kolme jättiä kaatuivat ehtimättä tehdä hälytystä.

Seikkailijat kulkivat ripeästi halki luolakompleksin, liikkuen kuin varjot hämärästi valaistuissa onkaloissa. Luolissa kaikuvat jättien elämän normaalit äänet peittivät alleen jopa Gelrickin ja Kajon haarniskoiden kalinan ja he säilyttivät yllätysetunsa loppuun asti.

Lamatarin he löysivät eräästä sivukammiosta, kammottavasti epäkuolleeksi muutettuna, suojelemassa kolmea hirvittävää noita-akkaa. Vaikka noitakolmikon taikuus olikin mahtavaa, Gelrickin ja Skrymin miekat olivat mahtavampia ja ne kaadettiin ripeästi. Lamatarin epäkuolleelta ruumiilta otettiin mukaan yksi jäisenkalsea koura, joskin Kajo esitti epäilyksensä, josko epäkuolleeksi nostatettua noin vain palautettaisiinkaan elävien kirjoihin.

Vihdoin he saapuivat suureen saliin, jossa kivisellä valtaistuimella istui ei jätti, vaan suuri kivijättiläinen, jonka rinnalla seisoi toinen, taisteluvalmiudessa. Lyhyen uhkaustenvaihdon aikana selvisi jättiläisen olevan Barl Luunmurskaaja, mutta niin sankareilla kuin jättiläisilläkään ei ollut suurempaa intoa jäädä vaihtelemaan kohteliaisuuksia. Taistelu alkoi ja päättyi nopeasti. Kajo keräsi Barlin pään säkkiin, aikomuksenaan kysellä siltä myöhemmin yksityiskohtia taustavaikuttajistaan.

Voittoisina, he palasivat Konnanselkään, vietyään ensin Lamatarin kouran Myrianalle.

Päivämäärät

Lamashanin 31. ja Nethin 1.-3. päivä, 4707 AR.

Sivuhahmoja

  • Shalelu Andosana, haltiasamooja
  • Jakardros Sovark ja hänen karhunsa Kibb, Rannickin linnakkeen viimeiset eloonjääneet
  • Barl Luumurskaaja, kivijättiläinen ja Koukkuvuoren hallitsija
  • Myriana, epäkuollut nymfi
  • Yap, keiju
  • Briselda, Grelthaga ja Larastine, noita-akkoja

Palkkiot

  • 15,000 xp/lärvi
  • Rannickin linnake -> Tukikohta
  • kymmenkiloinen Sihedron medallion Tukikohdan museo
  • Gargantuan masterwork half-plate armor, arvo 4950 gp
  • wand of enervation (12 laakia), arvo 10,500 gp
  • ring of minor cold resistance Gelrick
  • Sihedron medallion gotta catch'em all!
  • 650 gp
  • Barl Luunmurskaajan loitsukirja, kolmen jalan korkuinen inkunaabeli, jonka kannet ovat ohutta liuskekiveä ja sivut jääkarhun nahkaa: animate dead, fear, fly, ray of exhaustion, vampiric touch, blindness/deafness, command undead, false life, ghoul touch, spectral hand, chill touch, mage armor, magic missile, ray of enfeeblement, touch of fatigue, bleed, detect magic
  • tuntemattomien merten karttoja Tukikohta
  • sivukaupalla nuotteja sisämaan suolle haaksirikkoutuneesta valtamerilaivasta, Mustasta haukasta Tukikohta
  • Large +1 hide shirt (5 kpl), arvo yhteensä 3325 gp
  • Large +1 greatclub (3 kpl), arvo yhteensä 3465 gp(mokasin viime skenun hinnassa)
  • Large +1 ogre hook (2 kpl), arvo yhteensä 2348 gp
  • Large masterwork earthbreaker, arvo 190 gp

Pelin 15 loottien hinnat korjattu (niistä tuli siis yhteensä 2951 gp ja 2 sp per nenä).
Tämän session kamoista tuli yhteensä 27178 gp, eli 5435 gp 6 sp per nenä.

Loitsujen hinnat ovat muuten täällä ja tuolla. Eli kaavana käytetään [(spell lvl x caster lvl x 25 gp)+(writing cost)/2]. Tosiaan, sääntöjen mukaan loitsukirjojen loitsut eivät häviä mihinkään kun ne kopioidaan kirjasta(kääröt ovat poikkeus), joten kaikki tähän mennessä löydetyt kirjat(Lyrie Akenje, etc) on ihan myytävää kamaa jahka Jearis on kopioinut loitsut omaansa. Copy, sell, profit.

Kolmen loitsukirjan ja phylactery of positive channelingin myymisestä irtoaa kultaa 10216,25 gp, eli 2043 gp, 2 sp ja 5 cp per pää.

Palaute

Pistäkääs kysymyksiä Barlille niin minä lätkin vastauksia. Haluaisin myös tietää, mitä te sillä Rannickilla lopulta haluatte tehdä. -NiTessine

Jees! Olipas rähinä, tulta ja tiputuksia. Barl oli siisti, Myriana ihan hauska sivujuoni ja taistelut messeviä. Pidin erityisesti osiosta jonka nimi toivottavasti oli "Approaching Harrog...Hook Mountain", sillä se sateen vaihtuminen lumeksi ja porteilla ollut rune giant oli mahtavaa epiikkaa. Eikä lopparitaistelukaan pahempi ollut, noppaonneni oli vaan olematon.

Hoidetaankos se Barl(Speak with Dead) eka pois päiväjärjestyksestä? Ehdotan seuraavia kysymyksiä:

  • Mikä oli tehtäväsi Koukkuvuorella?
  • Kuka on johtajasi?
  • Missä hän pitää majaansa?
  • Mitä hän suunnittelee Varisian varalle?

Sitten Rannick, ehdotan seuraavaa: Toivotaan parin kuukauden luppoaikaa, kunnostetaan/miehitetään Magnimarista tulevilla joukoilla se, palkataan linnanvouti(ja tehdään siihen detect evil,heh), puhdistetaan rajaseutua luonnottomuuksista jonkin aikaa ja hankitaan maagi tai vastaava hälyttämään meidät jos kontuamme uhkaa jokin ollessamme vielä kauempana kuusessa. Niin ja jos jotain kiinnostaa, Plane Shift on vitoslevelin pappisloitsu. Hetki vielä kestää ellei sitten maksaa outsiderille vastaavasta loitsusta. -Muser

Skrymille kysymykset kelpaavat. Toivotaan selkeitä vastauksia.

Loppurähinä oli yllättävän nopea, tosin ilman dispel magicia... In-character -lätinää oli nähdäkseni enemmän kuin aiemmin, mikä on aina hyvä asia. Tykkäsin sessiosta, harmittavasti loppua joutui kiirehtimään ennen kesätaukoa.

Rannickista: Kuten mainitsin lähtiessä, ei juurikaan Skrymille väliä. Doom what thou wilt. -Zathow

Speak with the deadin valitettava puoli on se, että se sallii Will saven ja sen voi heittää kohteeseen vain kerran viikossa. Oletan että säilötte raadon jollain Sihedron-medaljongeistanne, mutta Barl pysyy haudanhiljaisena seuraavat kymmenen viikkoa. Velhot ovat sillai ikäviä. -NiTessine

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped