e01: Shadows over Berlin

Sisältö

(:toc:)

(:num:)

Premissi

Hahmot saapuvat Berliiniin lännestä, näkevät outoja unia ja - jos järki on mukana - esittäytyvät molemmille ruhtinaille. Matkalla kohdataan joitan vastoinkäymisiä, Nosferatu ja vaihdetaan palveluksia.

Tapahtumat

1. Ilta Hampurissa

Tarina alkoi Hampurista, josta ryhmämme oli häädetty veriplasmavarkauksien - tai oikeastaan niiden kohteen sijainnin vuoksi. Paikallinen Camarillatyranni (Ventrue) Dieter Kohl antoi ultimaatumin "asuntovaunujen siirtämisestä" - jonka saattoi tulkita vain yhdellä tavalla. Seuraavana iltana olisi lähdettävä lipettiin.

Valerien ajatuksena oli lähteä jakamaan "Täydellistä tilaa/valtiota" Berliiniin - ja kellään ei suoranaisesti ollut parempaakaan ajatusta.

2. Unet

-- Tässä vaiheessa pelaajille jaettiin lapuilla hahmojen unet. Unilappuja ei näytetty yleisesti. --

Hahmot heräsivät tuhkan maku suussaan juuri ennen auringonlaskua sekavassa tilassa. He olivat nähneet kaikki unta pelottavasta hahmosta - jonka Valeri väitti liittyvän jotenkin hänen laatikoissaan oleviin monisteisiin muinaisista kirjoituksista. Tai ehkä jopa Cainesta (tää tosin tuli esille vasta vikassa kohtauksessa).

3. Ahdistelua maantiellä

Hahmot päättivät matkustaa Berliiniin sivuteitä pitkin ja vältellä autobahnia tai muita vilkkaampia väyliä.

Hieman ennen puolimatkaa poliisimoottoripyörä pysäytti Jésuksen (puoliksi penkassa) ajaman asuntoauton. Toinen auto matkassaan Roope ja Kalev jatkoi ennakkosopimuksen mukaan seuraavalle huoltoasemalle.

Koska Jésuksella ei ollut ajokorttia, vaihdettiin kuskia lennossa Peteriin - jolla oli useammankin alter egonsa kautta riittävät ajoluvat jne.

Hahmojen oletuksista huolimatta - moottoripyöräpoliisinaisessa ei ollut mitään outoa tai erikoista, jos mukaan ei lasketa hänen hieman epäilyksiä herättänyttä käytöstään ja pyrkimystään viivyttää asuntoautoa jostain syystä.

4. Ja huoltoasemalla...

Samaan aikaan Saare ja Kaivola olivat saaneet kakkosasuntoauton (se joka sisälsi ne varastetut veriplasmat jääkaapissa) huoltoasemalle. Siellä heitä odotti pari poliisimaijaa parkissa ja neljä kyttää kahvitauolla.

Melko nopeasti lähin poliisipari huomasi asuntoauton ja viittilöi toisille kytille. Ensimmäiset poliisit saapuivat kuskin ovelle ja Saare vastasi heille kohteliaasti venäjäksi.

Poliisit ilmoittivat kyseessä olevan vakiotarkastuksen ja pyysivät Saarea laittamaan kätensä ulos ikkunasta (raudoittamista varten). Siinä vaiheessa kun Saare ymmärsi mistä on kyse - alkoi hän sättiä "natsisikoja" hänen sortamisestaan ja rasismista.

Huumelastia kuljettavaa asuntoautoa etsivät kytät hermostuivat selkeästi itämafiaan kuuluvan kaverin riehumisesta ja alkoivat kaivaa aseita esiin. Näillä kohdin kuultiin asuntoautoja yhdistävästä radiosta muutama tangentin painallus merkiksi siitä että Valerien asuntoauto, jossa loput hahmoista olivat, oli törmännyt ongelmiin.

Jotta nopeasti eskaloitunut tilanne alkaisi rauhoittua - alkoi Saare herättämään kunnioitusta* (awe) poliiseissa ja kertoi olevansa rakennusmies matkalla berliiniin. Melko nopeasti kytät ostivat jutun ja alkoivat itseasiassa muistelemaan Saaren olevan erään heistä tutun tuttu raksamies, jonka kohelluksista he olivat kuulleet tarinoita. (Samaan aikaan kaikki kaltaiset huoltoaseman lähistöllä hiffasivat, että nyt joku temppuilee opilla tässä lähistöllä**)

5. Ja taas maantiellä...

Muutamaa minuuttia huoltoasemakohtauksen jälkeen, samat poliisit saapuvat Valerien asuntoautolle, jota moottoripyöräpoliisi on viivyttänyt. Jésus piilottaa kaiken epäilyttävän (kuten Raikamon tarkkuuskiväärin) vaatekasaksi sängylle. Ainoa asia joka kyttien haaviin jää on Raikamon puukko, jonka he takavarikoivat kuittia vastaan. Huumeiden puutteesta pettyneet kytät jättävät Raikamolle kaksi rikesakkoa - tien pientareella ajaminen vaarallisesti, ja metsästysvälineen hallussapito.

Hahmot toteavat kyseessä olevan todennäköisesti sen idiootin Camarillatyrannin Hampurista. "Just tän takia me ollaan anarkkeja eikä kumarreta niitä pellejä" - toteaa joku.

6. Agatha myy tietoja

Hahmot kokoontuivat sovitun mukaisesti huoltoasemalla (keskellä suurin piirtein saksan kokoista hämmentävää suburbiaa) ja tasasivat tietonsa asiasta. Samalla kävi ilmi että Valerin autossa ollut kolmikko oli todennut osan heistä unissa olleen keisari Wilhelmin muistokadetraalin - joka olisi tarkoitus tsekata heti Berliiniin päästyä.

Jotakuinkin tässä vaiheessa hahmot havahtuvat neonvihreään taittavalla iholla varustettuun harvahiuksiseen, mutta muuten melkein viehättävään kaltaiseen (ilmeisesti nosferatu), joka on istunut moottoripyöränsä selässä porukan vieressä todennäköisesti pidempäänkin.

Tuo kaltainen esitteli itsensä Agathaksi - ja tarjoutui myymään tietoja Berliinistä ja sen tilanteesta halvalla. Lyhyen tinkimisen ja Jésuksen aloittaman Nosferatun tyylikkyyden ylistyksen jälkeen Saare onnistuu (botch) loukkaamaan Agathaa verisesti ja tämä lähtee lipettiin - nostettuaan ensin hintansa nelinkertaisiksi. Jésus saa kuitenkin Agathan käyntikortin - ja ehdotuksen ottaa yhteyttä, kunhan on ensin hankkiutunut eroon Saaresta.

Raikamo jäjitti Agathan käyttämän moottoripyörän Tolouseen, ja sen omisti sama rahanpesulipulla Raikamon kontaktien toimesta merkitty kebaberia, jonka nimiin Agatha oli aikaisemmin luvannut kirjoittaa kuitteja

7. Gustavin puheilla

Muutaman utelun ja tilanteen selvittämisen jälkeen hahmot päättivät Valerien ehdotuksesta tavata Itäberliinin ruhtinaan Gustavin ennen kadetraalin etsimistä. Käytännössä kyse oli Gustavin toimittamasta julkisesta nöyryytyksestä, josta jäi kahden läsnäolijan majesteettisen olemassaolon (ml. Gustav) lisäksi mieleen lähinnä tarve opetella Camarillan fasistilait täydellisellä saksalla viikon kuluessa.

Kukaan ei kuitenkaan arvostellut Gustavia tai tämän toimintaa useamman kilometrin säteellä Gustavin vastaanottona toimineesta basilicasta.

8. Wilhelm esittäytyy

Hahmojen päästessä takaisin Tiergarteniin - jonne he olivat suunnitelleet jättävänsä asuntoautonsa - Valerien puhelimeen soitetaan. Puhelimessa on koko, tai siis Länsiberliinin ruhtinas Wilhelmin avustaja, joka ehdottaa hahmoille tapaamista näiden asuntoautojen läheisyydessä virallisten asioiden hoitamiseksi.

Hyvin pian kolmella panssaroidulla mersulla ja usean avustajan kanssa saapuva Wilhelm paljastuu luojansa vastakohdaksi. Hän sekä kättelee kaikkia hahmoja (!) että näyttää tuntevan nämä sekä nimeltä, että (osan hahmoista kohdalta jopa asteen salaiselta) toimenkuvalta. Hän lupaa hahmoille vapaan liikkumisoikeuden kaupungissa, mutta pyytää näitä noudattamaan hänen sääntöjään (jotka nyt vaan sattuvat olemaan samat kuin Camarillalla) ja tekemään hänelle pienen vastapalveluksen.

Wilhelm on yllättävän avomielinen anarkkien vaatimuksille (kunhan anarkit ymmärtävät että hän hallitsee) mutta toivoo näiden levittävän pamflettejaan aivan tietyllä tavalla. Hänen avustajansa ojentaa aikataulun ja kartan, jotta hahmot tietävät milloin pamfletteja on levitettävä, eikun siis olisi kiva levittää.

Lisäksi hänen avustajansa antaa hahmoille katselijana tunnetun Anttoinetten yhteystiedot sisältävät puhelimet hahmoille. Sääntöjen rikkomisen ja muiden erikoisten sattumusten raportoimista varten.

9. Katedraali

Lopulta hahmot pääsevät tarkastamaan katedraalin (julkisilla), joka vastaa vain etäisesti unissa nähtyä. Pikaisen etsimisen jälkeen hahmot löytävät portaikon, josta rauniotorniin pääsee huomaamatta - kunhan murtaa yhden lukon tai tiputtaa oven irti seinästä potencella.

Tornista ei kuitenkaan löydy mitään erikoista (vielä?), joten hahmot suuntaavat kohden asuntoautoja.

10. Ja ne Ravnokset - Jeden Tag so schnell.

Peli loppuu kahden Volkswagen Kleinbussin saapuessa asuntoautoille - ja muutaman kiertävän sirkuslaisen näköisen romanialaisen kaverin purkautuessa niistä ulos: "hei - te näytätte vampyyreiltä - ei teillä olisi paikallisen jehun yhteystietoja, niin voitais tiedottaa saapumisestamme?"

Kalat

  • Jésus: 4xp (contacts++)
  • Saare: 3xp
  • Raikamo: 3xp
  • Kaivola: 3xp, merit: Drink Coffee (kts. eat food)

Uusin aihe !!! ja ylimmäksi, uusi kommentti aiheen alla alimmaksi. Saa osallistua, vaikka ei olisi mukana kamppiksessa. Kommentin perään puumerkki.

Keskustelu ja kommentit

Jälkipuintia

Peli lähti liikkeelle ihan vaan sääntöihin tutustumisesta ja porukan maistelusta (maantie, kytät jne) ja muutaman toimijan esittelystä (Gustav, Wilhelm, Ravnokset, Agatha, Anttoinette). Mukaan mahtui lähinnä noiden lisäksi Berlin by Nightistä vapaasti varastetun kampanjan Ascencion of Caine tarinakoukku unien muodossa.

Täytyy sanoa, että kyllä tää vanha Vampire kuitenkin maistuu, vaikka hetkittäin epäilytti se, että onko tää vaan nostalgiatrippailua. Ensi kerralla päästäneen toivottavasti myös pelaamaan ihan juoniakin, eikä vaan maistella kermaa kakun päältä.

Berlin by Nightin asetelma osoittautui kyllä iloiseksi yllätykseksi. Muistin siitä lähinnä ne kamalat Ascencion of Cainen taustakuviot - ja olin unohtanut kahden prinssin välisen valtataistelun muodostaman päheän asetelman, joka toimi ainakin näin maisteluvaiheessa todella hyvin.

Jos jotain huonoa pitää pelistä etsiä, niin Vampire ja vampyyrien pelaaminen ei kuitenkaan ole se helpoin tai pähein setti (enää, viisitoista vuotta sitten oisin ollut täysin eri mieltä). Varsinkin elottoman ruumiintoiminnot, elintavat ja luonteenpiirteet tuotti porukalle pelinjohtaja mukaanlukien hieman ongelmia ja siten veivät osan pelin fiiliksestä. Luulen kuitenkin että lopulta saatiin homma käyntiin, ja tälläistä alkukarheutta ei ensi pelissä enää nähdä.

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped