Historia

Selonteko Alkajan maailman historiasta. Kaletes. Haaveessa, vuonna 6885 porttien aikaa.

Maailma, jossa elämme, on nimeltään Alkajan maailma, sen oletetun luojan Alkajan mukaan. Alkaja on kuitenkin ollut pitkään kadoksissa, ja monet ovat unohtaneet maailman nimen alkuperän, mikä ei tietenkään tarkoita sitä että Alkaja olisi unohtanut nämä kuolevaiset. Ei, ei alkuunkaan, mutta uskoisin että tulemme kuulemaan Alkaiasta ja hänen tekemisistään enemmän tulevaisuudessa. Nyt sen sijaan kirjoitan teille Alkajan luomasta maailmasta ja sen historiasta.

Luominen, jumalsodat ja portit.

Me ylämaiden asukkaat emme liiemmin tiedä siitä mitä alamailla oikeastaan on, joten joudun nojautumaan vahoihin tarinoihin ja siihen mitä tapaamani Alkajan papit kertovat. Historian, jumalsotien ja myyttien osalta tietoni perustuvat Teprekin kirkon arkistoihin.

Kerrotaan, että Alkaja loi maailman pahan jumalan Ujnyijjen kyljestä. Erotti siitä palasen muuttaen sen eläväksi ja olevaiseksi maailmaksi. Alkaja rakensi siitä suunnattoman lätyn, jonka molemmin puolin hän sijoitti kolme suurta jumalaa, valvomaan ja ohjaamaan maailman elämää. Sille puolen jolla me olemme, asetti hän valon ja toiselle, siis Alamaille, asetti hän pimeän jumalat.

Jumalten alaisuuteen loi hän ihmisten rodun, ja näille lukuisia alaisia, ja vastuksia, jottei ihmisen elämä kävisi pitkäveteiseksi. Ja sanotaan että ihmisen loi hän unohtaakseen yksinäisyytensä Ujnyijjen hylättyä hänet. Ihmiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä, vaan kahinoivat jatkuvasti, niin toistensa kuin jumaltenkin kanssa.

He rupesivat tavoittelemaan pimeyden ja valon jumalten valtaa ja lopulta eräs kuolevainen, nimeltään Remel sai jumalat vakuutettua, siitä etteivät valo ja pimeys voineet elää samassa maailmassa, vaikka olisivat minkälaisen matkan toisistaan erotamat. Niin valon jumalat, kävivät sotaan pahoja ja kieroutuneita pimeyden jumalia vastaan, vapauttaakseen myös alamaat pimeyden vallasta. Pimeyden jumalat nousivat vastarintaan, ja näin syntyi suuri ja verinen sota jumalten kesken. Tätä sotaa kutsumme nykyisin Jumalsodiksi, sillä se kesti maailmanajan, jos toisenkin, kunnes Pimeyden jumalat kuitenkin pettivät toinen toisensa, ja lopulta valon jumalten kuolemattomaksi tekemä Remel sai hyökättyä Aranan, varjojen ja painajaisten jumalan, kimppuun ja tuhoamaan hänet.

Aranan tuho järkytti maailmaa syvästi, hänen olemuksensa vuotaessa kuolevaisten maailmaan, repien sen rakenteen rikki, ja avaten reikiä ylämaiden ja alamaiden välille. Tämä hävitys ja tuho sai kaikki jumalat - paitsi kenties kadonneen Alkajan - järkyttymään niin syvästi että sodat loppuvat, valon ja pimeyden jumalten liittoutuessa, pitääkseen maailman pystyssä Aranan sirpaleiden repiessä sitä kappaleiksi.

Jumalat saivat yhdessä suuren jumalan kuoleman aiheuttaman kaaoksen asettumaan, mutta eivät voineet sulkea reikiä maailmojen välillä. Siksi he asettivat kaikkiin näihin portteihin mahtavan vartijan katsomaan, ettei kukaan yrittäisi kulkea niistä tai käyttää niiden voimaa. Ihmisten ahneus kääntyi kuitenkin pian reikien voimien houkuttelemana niiden puoleen ja porteista käytiin monia sotia ihmisten välillä.

Sotien jälkeen

Sotien lopusta ja porttien syntymisestä on nyt 6885 vuotta.

Kirjoitettua historiaa tältä ajanjaksolta läytyy eniten Teprekin kirkolta. Ainoalta yhteisöltä joka on selvinnyt jotakuinkin alkuperäisessä muodossaan koko tuon ajan. Teprekkiläinen ajanlasku (porttien aika), joka on yleisesti tunnettu, alkaa kuolleen jumalan surmaamisen päivästä, 6885 vuotta sitten. Tänä ajanlaskun alkupäivänä katsotaan myös loppuvan valtavat kataklystiset jumalsodat, joiden aiheuttamasta tuhosta tunnettu maailma on vasta viime vuosituhannen kuluessa selvinnyt. Jumalsodan arpien taakse jättäminen onkin saanut aikaa eräänlaisen sivistyksen kultakauden alun. Lähes kaikki tunnetun maailman kansat ovat kehittymässä korkeakulttuureiksi, vaikkeivat välttämättä tunnustakkaan humaaneja arvoja.

Melkein seitsemän tuhatta vuotta sitten jumalsodat "voittanut" Nemfin valtio hallitsi koko tunnettua maailmaa ja jossain kaukana toisessa maailmassa olevaa myyttistä alamaiden mannerta teprekkiläisten tuella. Tähän aikaan Siliassa oli suuri itsehallitoalue, nimeltään Seitsemän velhon valtakunta, joka hajosi velhojen keskinäiseen sotaan myöhemmin.

Arkontin perusti vuonna 2135 porttien aikaa, ensimmäinen Noitakuningas Disylfus joka oli alkuaan Seitsemän velhon valtakunnan kasvatteja.

Tuhat vuotta myöhemmin perustamisen jälkeen kun Silian velhojen sota oli muuttanut koko läntisen mantereen vaaralliseksi erämaaksi ja silialaiset hajanaiseksi paimentolaiskultturiksi, nousivat hajonneesta Seitsemän velhon valtakunnasta pohjoisen ja eteläisen silian keisarikunnat.

Orjuutettu Aenia irroittautui Nemfin imperiumista heti sodan loputtua, jumalaisten mahtien suoran vaikutuksen vähennyttyä ja vannoo vielä tänäkin päivänä kostoa Nemfeille.

Noin kaksi tuhatta vuotta sitten Symma, joka oli alunperin Nemfin lahjoittama joillekkin nyt jo unohtuneille jumalsotien sankareille, ja vastaperustettu Mykha irtisanoivat itsensä Nemfin vallasta

Tunnettu maailma, joka jumalsotien loppuessa oli täynnä vaarallisia taruolentoja ja yhden imperiumin pakottaman maailmanrauhan rajoittama mahdollisuuksien valtakunta, on tätä nykyä ihmisten valtioiden välisten ristiriitojen repimä monien kultturien ruutitynnyri. Siinä missä jumalsotien lopussa taikuus ja ihmiset olivat heikoimmillaan jumalten voimien edessä, on ihmisen mahti kasvanut ennen näkemättömiin mittoihin jumalten huomion loitotessa tunnetusta maailmasta

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped