The Night March Of Kalkamedes 2013-12-082

PJ: Veltzeh
Pelaajat: Arkhios, Deus, Jacen, Laerlorn, mmultima, Shade
Hahmot: Arrakis, Rravn, John Smith, Mutgash, Vasili Volkov, Zahir Al-Kwehal

Klikkaa tästä päästäksesi sivun loppuun.



Kalkamedeksen yövaellus

Polulle

Seikkailijoiden onneksi Kalkamedes eksyy ihmisten käyttämälle polulle tunnin aikana, eikä heidän tarvitse enää rämpiä pusikossa. Seuraavan tunnin aikana hänen tiensä kääntyy taas kohti pohjoista, kun maasto tasaantuu ja puut muuttuvat korkeammiksi. Metsää halkovat kirkkaat purot ja kuu näkyy välillä puiden lomasta.

Kun Arrakis ja Rravn kääntyvät polunmutkassa, Arrakis näkee noin 50 jalan päässä erittäin huonosti puskaan piiloutuneen humanoidin. Hieman pidemmällä polun toisella puolella hän näkee kaksi muuta piilottelijaa. Myös 100 jalan päässä polkujen risteyksessä näkyy yksi huono piilottelija. Muut eivät näe mitään, ainakaan vielä.

Jännää infoa:
Tummanvihreä: puita (isoista ei saa mennä kulmittain läpi)
Vihreä: puita, puskaa (difficult terrain, cover)
Iso pyörylä oikealla: kuoppa
Pieni pyörylä vasemmalla: iso kanto (2 jalkaa korkea)
Sininen: puro
Muu maasto on polkua tai kangasta.

Inska:
Rravn: 15+
John: 15
Zahir: 14
Arrakis: 10
Vasili: 6

Arrakis naurahtaa ja vetää aseensa esiin. "Turhaan kyykitte puskissa!" hän huikkaa eteenpäin.

Rravn move draw sword, standard lol dunno kaiva nenää Rravn nappaa miekkansa heti käteensä ja alkaa heti vilkuilemaan ympärilleen, erityisesti läheisiin puskiin. "Mikä puska? Mikä missä?" hän kaakattaa hätääntyneesti.

John. Jos ei metailla, niin ilmeisesti dealy kunnes näkee onko K kurissa. Tämän jälkeen joko auttamaan K:n kanssa tai rynnistys eteenpäin. John vilkaisee näyttääkö tilanne Kalkamedesen olevan kunnossa. Tilanne näyttää siltä että häntä tarvittaisiin hetki, joten hän ei vielä etene

Tajutessaan edessä näkyvän jotain mahdollisesti vaarallista Zahir syöksähtää auttamaan Vasilia Kalkamedeksen kanssa.

Zahir ei edes saa kiinni Kalkamedeksestä.

Kalkamedes kiskoo köyttä kuin vimmattu yrittäessään lähteä liikkeelle, mutta Vasili pitää kiinni köydestä ja seisoo järkähtämättömänä.

Arrakis kaivaa vyöpussistaan pienen harmaan kiven joka hohtaa valoa, asettaen sen pyörimään päänsä ympärille ja jatkaa rauhallista lähestymistään kohti piileskeleviä tampioita. "Ettekö te urpot tajua, ette te ketään sieltä puskasta enää yllätä!" Arrakis karjaisee tällä kertaa.

Vasili kuulee Arrakiksen huudon, ja ryhtyy taas kiinnittämään Kalkamedesta. Vasili etsii lähimmän puun, kiertää köyden pari kertaa sen ympäri ja lyö vielä koukun kiinni tukevanoloiseen juureen. "No ni, sopii repia", hän sanoo Kalkamedesta katsoen, tyytyväisenä työhönsä. "Missas puskassa ne kurjat?" Vasili kysyy.

Vasili saa kierrettyä köyden mukavasti puun ympärille ja iskettyä koukun paikalleen. Muuta hän ei ehdi tekemään.

Arrakis huomaa, että kaksi tyypeistä lähtee liikkeelle ja yrittää piiloutua uudestaan, mutta he onnistuvat vielä huonommin kuin aiemmin. Rravn kuulee liikettä. Muut eivät vieläkään huomaa mitään.

Rravn move 20ft polkua pitkin (I24, sori John), standard Shield of Faith (2 min), free action puhetta "Meitä monta. Me kokeneita. Te surkea roskasakki. Kuolette", Rravn kaakattaa, samalla astellen eteenpäin lähemmäs kohteita. Kilpikädellään hän viuhtoo ilmaa, ajan suoman kilven ympäröidessä hänet.

Kun Kalkamedes on kiinnitetty, niin John etenee väijyjiä kohti kehäs valmiina. "Keitä olette kertokaa tai kärsikää", hän sanoo edetessään valon rajalle.

Zahir: Move: Reppu pois, std: jousi käteen
5 ft step. F20
Kalkamedeksen teutarointiin turhautunut Zahir tiputtaa reppunsa, vetää esiin jousensa ja astuu Kalkamedeksen viereen, katseen suuntautuessa vuoroin suuntaaan, jossa viholliset ilmeisesti ovat ja vuoroin hänen vierellään köyttä tempovaan vanhaan polunnäyttäjään.

Kalkamedes yrittää edetä ja vetää narun kireälle toista puuta vasten. Hän ei pääse irti.

Arrakis: Jos tässä kerran inskassa ollaan niin Stanulla Total Defense ja movella ruutuun L20 (mukaanlukien ensimmäisen vuoron 15 ft. liike, jota ei ole kartalle laitettu!). Valokeilan pitäisi yltää aika hyvin valaisemaan lähimmät tyypit. Arrakis lähestyy hitaasti väijyjiä pitkin tietä valo päänsä päällä loimottaen ja toivottavasti valaisten näiden hahmot muillekin.

Vasili ottaa jousensa taas esille, ja tähtää sillä suuntaan mihin parempisilmäiset näyttävät tähyilevän. Hän lähtee hitaasti etenemään, valmiina ampumaan heti jos joku vaarallisen näköinen singahtaa pusikosta ryhmän kimppuun. "Esiin ja kadet julos, sopulit!" hän huutaa sinne missä arvelee vaanijoiden piilevän.

Koska Arrakis liikkui sopivasti heidän väliinsä, puskasta nousee viimein kaksi ihmistä, jotka syöksyvät hänen kimppuunsa. Vasili ampuu toista heistä mutta ei osu lähellekään. Tyypit tulevat mätkimään Arrakista nuijilla kylkeen. "Rahat tai henki!" tokaisee toinen heistä. Molemmat huitovat juuri ja juuri ohi.

Arrakis huomaa, että risteyksen kasvillisuuden seasta lähtee liikkeelle kaksi tyyppiä lisää, jotka lähtevät tulemaan lähemmäs mutta katoavat puskiin. Hänen oikealla puolellaan hiiviskelevä tyyppi sen sijaan kompuroi ryteikössä. Myös Rravn kuulee tämän.

John, Zahir ja Vasili näkevät Arrakiksen piirittäneet rosvot, mutta eivät ketään muuta.

Rravn charge R1, +7 atk 1d8+3 (19-20/x3), AC 19 yhden vuoron ajan Rravn viimein näkee Arrakiin kimppuun hyökänneen lurjuksen, ja lähtee välittömään rynnäkköön miekkansa kanssa.

Rravn syöksyy rosvoa päin ja silpaisee tähän ikävän haavan.

Move I20, attack R1 Longspear (2-hand) +6 (EI IC mukana), 1d8+5 (1d8, x3) John siirtyy lähemmäs vihollisia ja koittaa keihästää näistä lähemmän flankaten Arrakisin kanssa.

Arrakis ei tarjoa Johnille apua suojatessaan itseään, mutta se ei haittaa, sillä John ei moista tarvitse. Hän seivästää rosvon.

Zahir: move G26
std: insp. courage +1
Zahir liikkuu Vasilin eteen ja alkaa laulamaan tovereihinsa rohkeutta valavaa laulua.

5ft. step ruutuun M19, Power Attack+Inspire Courage +6/+6 (1d6+8, x2); jos jostain tulee flank bonuksiakin niin lisää ihmeessä. Arrakis päästää jälleen verenperintönsä valloilleen, ottaa askelen sivuun ja kasvattaa jälleen kynnet ja kynsii viereensä jäänyttä rosvoa raivokkaasti.

Rosvo kuolee surkeasti huutaen.

Arrakis kääntää julman katseensa kohti puskassa könyävää rosvoa.

Move J22, ready attack, jos näkyy rosvo. Perception +5 (+7 vs human) Vasili lähtee kulkemaan eteenpäin, arvioiden muiden katseista missä voisi vielä olla rosvoja. Hänellä on yhä jousi kädessään valmiina.

Vasili hölkkää Rravnin viereen ja näkee siltä seisomalta yhden pensaassa kompastelevan rosvon. Hän ampuu tyyppiä ja nuoli nirhaisee tämän naamaa.

Vasilin ampuma rosvo ryntää pusikosta ensimmäisenä olevan Arrakiksen viereen ja huutaa: "Joku nyt!" Sitten puskasta tulee toinen rosvo, joka ottaa paikan Arrakiksen toisella puolella, ja molemmat hyökkäävät sirpeillään. Ne kuitenkin kolisevat panssariin.

Arrakis näkee taas jonkun rosvon hiipivän pusikossa oikealla puolella. Muut eivät näe kuin Arrakista tuikkivat tyypit.

Rravn syöksyy seuraavan suoralla linjalla olevan rosvon kimppuun ja iskee miekkansa syvälle tyypin sisuksiin. Rosvo ei kaadu vielä mutta näyttää todella heikolta.

John: Free pudota keihäs, free2
(jos onnistuu) kilpi käyttöön,
Move J19 , std attack Longsword MW +7
(6 +1 IC) , 1d8+3
"Pelleily loppuu nyt", John huutaa ja siirtyy siten, että vihollinen jää hänen ja Arrakisin väliin. Tiputtaen keihäänsä, pyöräyttäen kilven käteen ja vetäen miekan esille hän hyökkää.

John ei pääse kiertämään aivan rosvon selän taakse, mutta hän lyö silti tätä syvälle selkään. Rosvo vuotaa verta ja rääkyy.

Zahir: cast light, move I24
Insp. Cour. +1
Zahir loitsii valon jouseensa ja liikkuu lähemmäs taistelua, jatkaen laulamista, vahtien sivusilmällä Kalkamedestä.

faivari + fulari: +6/+6 (1d6+8) Arrakis astahtaa lähemmäksi tovereitaan ja huitoo kynsillään rosvoa johon tämä oli jo lukinnut katseensa.

Arrakis onnistuu jotenkin huitomaan ohi huonosti panssaroidusta rosvosta.

Drop bow, charge R3 ruutuun L22, PA (+9, 2d6+12). Vasili kiroaa: "Dovno jousi", ja pudottaa jousensa. Hän ryntää lähimmän rosvon kimppuun napaten vasaran juostessaan ja lyö lainsuojatonta kaikin voimin.

Vasili liiskaa rosvon maahan veriseksi muusiksi. Aivoja, luunkappaleita ja sisäelimiä purskahtaa, kun tyypin keho repeää halki.

John: yhteensä 11 pojoa vahinkoa. "Mitä hel...?!" toteaa Arrakiksen ja Johnin viereen yksin jäänyt rosvo. Pusikosta tulee kuitenkin vielä yksi tyyppi, joka menee Johnin kimppuun. "Darren!" hän huikkaa toiselle rosvolle, joka sitten astahtaa Johnin selän taakse. He onnistuvat molemmat murjomaan Johnia, toinen nuijalla ja toinen sirpillä.

Viimeinen rosvo tulee myös esiin pensaasta ja menee nuijimaan Rravnia. Hän ei osu.

Rravn attack +5 1d8+3 Rravn sivaltaa hyökännyttä ryöväriä miekallaan, terän hakiessa kaulaa.

Rravn osuu rosvon kaulaan ja leikkaa siihen siistin ja syvän viillon. Vähän syvempi viilto olisi leikannut koko pään irti. Rosvo kaatuu maahan, ja nyt jäljelle jääneet kaksi näyttävät tajuavan, että heillä ei ole enää mitään mahdollisuuksia, ja näyttävät hätääntyneiltä.

John, 5ft step I20 ja attack flankista.
Jos vastustaja putoaa, niin freenä miekka
maahan ja Quick draw kilpi pois ja movella
keihäs maasta. Pitäisi olla sama ruutu.
John siirtyy vähäsen ja iskee aiemmin haavoittamaansa vastustajaa joka jäi hänen ja Arrkisin väliin. "Tarjosimme teille mahdollisuutta jättää meidät rauhaan, mutta ei", hän sanoo suuttuneena saamistaan suurista haavoista.

John lyö ohi.

Zahir: rng. attack R5
short bow +4 (IC,PB,PS) 1d6+1
Insp. Cour +1
Zahir jatkaa laulamistaan ja ampuu viimein kauan jänteellään olleen nuolen lähimpään ryöväriin, tähdäten keskivartaloon, pyrkien pikemminkin vauhdittamaan maantierosvojen väistämätöntä pakoa kuin varsinaisesti tappamaan tätä. "Antaa heittää, pelkurit! Valitsitte täysin väärät kohteet", bardi ajattelee, tyytyväisenä siitä, että tämä joukkio ei varmaankaan aivan heti ole muita matkalaisia ahdistelemassa.

Zahirin nuoli osuu rosvon vatsaan ja lävistää tämän surkean panssarin. Rosvo lyhistyy maahan.

Arrakis hakee flankin
jos saa 5ft.-stepillä, ja
huitoo +6/+6 (tai +8/+8 jos flank)
(1d6+8)
Arrakis raatelee lähintä rosvoa kynsillään kuin mikäkin petoeläin.

Arrakis iskee juuri pakoon kääntymässä ollutta rosvoa niskaan ja tunkee kyntensä tyypin aivoihin. Rosvo menee sen sileän tien veteläksi.

"Oho", Zahir sanoo ja ällistyy niin, että lakkaa laulamasta. Toinnuttuaan muutaman sekunnin hänen mieleensä juolahtaa vilkaista, mitä heidän puuhun sidottu unissakävelijänsä nyt puuhaa.

Kalkamedes on edelleen kiinni narussa. Jos maan kitka olisi pienempi, mies olisi varmaan jo kaivanut jaloillaan kuopan alleen.

John laittaa miekan ja kilven pois ja nostaa keihään maasta. "Saisiko parannusta. Osuivat aika ikävästi", hän pyytää. Sitten hän kääntyy rosvojen puoleen ja poistaa näiltä varusteet ja aseet. "Eivät tajunneet että vastassa oli ylivoimainen joukko, mutta parempi näin kuin että olisivat teurastaneet jonkun yksinäisen vaeltajan"

"Osaako kukaan arvioida paljonko meillä on aikaa ennen kuin hän herää?" John kysyy osoitellen Kalkamedesen suuntaan hetken puuhaliltuaan.

Rravn ei juuri puhua pukahda kun astelee takaisin Kalkamedeksen luokse, samalla pistäen miekkansa takaisin huotraan. "Jatkamme", hän kaakattaa.

Vasili astelee ilmeettömästi rosvonkappaleita vasarastaan pyyhkien takaisin jousensa luokse. Hän laittaa vasaransa takaisin selkään, ja ottaa jousensa maasta, katsoen sitä hieman ärtyneenä. "Tartten paremma jousen", hän valittelee laittaessaan jousensakin selkään. "No, kattoo minne taa pupu nyt haluu", hän toteaa siirtyessään Kalkamedeksen luokse ja irroitellessaan köysi-koukku -viritystä puun ympäriltä.

Tonkiessaan roistojen varusteita John toistaa pyyntönsä: "Niin saisiko vähän parannusta?"

"Laulajalla tikku. Hän hoitaa", Rravn toteaa tylysti Johnin kysyessä jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä.

Zahir: CLW wandista, kunnes John täysissä. ->Johnille hipat takaisin, tikusta kului 2 latausta. Häh? Juu, aivan", Kalkamedeksen teutarointia ja Vasilin köydenirroitusprojektia seuraamaan hetkeksi ajatuksiinsa vaipuneena unohtunut Zahir virkkoo todellisuuteen havahtuen. Bardi laitaa jousensa takaisin paikoilleen ja ranneliikkeellä napsauttaa Mutgashin sauvan jälleen esiin. Johnin haavoja umpeuttaessaan hän pohdiskelee ääneen, ei kenellekään erityisesti: "Kalkamedeksellä tuntuu menohaluja aina vain piisaavan. Mahtaako hänen innokkuutensa lisääntyä vai vähentyä, mitä lähemmäksi tulemme kohdettamme...?" Saatuaan Johnin täysin parannettua bardi kääntyy muiden puoleen: "Kukaan muu ei ilmeisesti tarvitse? Kaikki kävi niin nopeasti ja verta lensi siinä määrin, etten aivan pysynyt laskuissa, mikä pisara oli lähtoisin kenestäkin."

"Kiitoksia. Näillä ei tainnut olla oikein mitään, mutta parempi ottaa nuokin tavarat talteen", John sanoo heitellessään ryöväreiden tavarat säkkiin ja nostaessaan sen olkapäälleen.

"Jostain lähistöllä on heidä leirinsä oltava. Jos näette, niin sanokaa ja tongin sen pikaisesti läpi.", John sanoo vielä muille

Kun Kalkamedes päästetään taas vapaaksi, hän lähtee saman tien paarustamaan. Hän näyttää uupuneelta ja rähjäiseltä, mutta jokin pakottaa häntä edelleen painamaan eteenpäin. Yötä on jo kulunut tunteja, mutta auringonnousuun on vielä aikaa.

Musta rakennus

Kuu on jo laskemassa, kun tiennäyttäjät saapuvat laaksoon vuorien keskellä. He näkevät kuunvalossa tukevan, ehkä jopa kääpiömäisen, mustan bunkkerin. Se näyttää suunnilleen samalta kuin Kalkamedeksen kamiinasta löytynyt piirustus. Sen katto nousee vain jonkin verran korkeammalle kuin laakson puut. Kun kuun editse kulkee pilvi, koko rakennelma näyttää katoavan hetkeksi tyhjyyteen. He näkevät ikkunattomassa rakennuksessa vain yhden suuaukon, ja Kalkamedes on menossa juuri siihen suuntaan. Rakennelmalle on vielä muutama sata metriä matkaa.

"Jahas. Tämä on todennäköisesti määränpäämme. Jos näin on, niin ehkä emme enää tarvitsisi opasta, joten lepo ja auringon valo on yksi vaihtoehto. Ellei sitten siellä ole jokin salakäytävä jonka vain hän voi unissaan löytää", John koittaa miettiä heidän vaihtoehtojaan.

"Antaa ukon ny vaa johdattaa niin kauan ku tuo köydestä kiskoo," Arrakis mölisee Johnin pohdiskelulle.

Zahir: Knowledge (all) +3, perception +3 Zahirin leuka loksahtaa hetkeksi auki rakennuksen kadotessa ja ilmestyessä kuunvalon tahtiin. "Tuo ei, jumalten nimeen, kyllä ole tavallista", hän mutisee, miettien vimmatusti, olisiko joskus kuullut moisesta ilmiöstä mainintaa jossain tuntemissaan taruissa tai legendoissa. Korottaen ääntään bardi sanoo vastauksena Johnin ehdotukseen: "Niin hyvältä kuin auringonvalo kuulostaisikin, en ole varma, että sillä on samanlaista vaikutusta rakennuksen näkyvyyteen tai suoranaiseen olemassaoloon kuin kuunvalolla. Lepo kyllä maistuisi... Mutta yritetään nyt ainakin päästä rakennukseen sisään, ennen kuin kuu katoaa horisontin taakse. Katsokaa muuten mihin astutte, en varsinaisesti yllättyisi, jos sisällä odottaisi ansa tai pari...Vasili, saatko Kalkamedeksen pidettyä hyvin kurissa, jottei hänkään lauo ansoja niskaamme?" Puhuessaan Zahir katselee, onko kuun editse mahdollisesti kulkemassa lisää pilviä lähiaikoina ja yrittää arvioida kuun sijainnista, kuinka paljon aikaa on jäljellä ennen kuunlaskua.

Zahirilla ei ole aavistustakaan, mitä rakennukselle on saatettu tehdä. Se on taikaa. Hän arvioi, että kuu laskee tunnin tai kahden sisällä.

"Joo, ma pidan, hakatkaa te jos tulee tappelu", Vasili vastaa, ja katselee hyvin epäileväisenä erikoista rakennusta. "Parempi menna pian, etta keritaan uloskin ennen kun kuu laskee. En haluu jaada jonnekin pirujen taikamaahan jumiin", hän jatkaa selvästi hermostuneena.

"Juu. Varmaan on paras kiirehtiä, en tajunnut että rakennus katoaa, vaan luulin että kyse on heikosta pimeänäöstäni. Menoksi vain", John sanoo.

"Kuu tosiaan laskee tunnin, kahden sisällä. Aikamme on siis varsin rajallinen, koska valitettavasti minulla ei ole aavistuskaan, miten rakennuksen magia toimii", Zahir komppaa Johnia, lievästi turhautuneen kuuloisesti, marssiessaan Kalkamedeksen perässä rivakasti kohti rakennusta.

Kalkamedes vetää muita kohti rakennelman suuaukkoa. Suuaukon lähellä Arrakis näkee sen vieressä kaksi jättiläishaisunäätää, jotka sähisevät ensin, mutta lähtevät sitten livohkaan. Niiden jälkiä on ympäriinsä ja osa menee jopa sisään rakennukseen. Suuaukon yllä on kaari, ja oviaukkoa reunustavissa kivissä on outoa ja hyvin vanhaa kirjoitusta. Arrakis ja Vasili tunnistavat sen muinaiseksi thassiloniaksi, mutta eivät tiedä, mitä teksti yrittää kertoa. Sen sijaan Zahir osaa tulkita tekstin. Siinä lukee: "Käykää sisään Mustaan Rakennukseen, Laiskuuden riimuherran palvelijoiden Orjuuttajien tukikohtaan." Rakennukseen johtava käytävä on täysin pimeä.

Zahir: Knowledge (all) +3 Zahir tulkkaa tekstin muille. Lausuessaan tekstiä äänen hän miettii samalla vimmatusti, kuulostaisiko joku lauseen viitteistä tutulta. "Orjuuttajat? Laiskuuden riimuherra?"

Zahir tietää, että Laiskuuden riimuherra oli joku mahtava loitsija, riimutaikuuden mestari, joka eli joskus 10000 vuotta sitten. Silloin maailmaa (tai ainakin maailman tätä kolkkaa) hallitsi seitsemän riimuherraa.

"Jahas", John kaivaa esiin lyhtynsä. "Koitetaanko mitä rakennus tykkää muusta kuin kuun valosta? Minä en ainakaan näe sisällä muuten mitään", John sanoo muille.

"Sopii minulle," Zahir mutisee, edelleen kaaren kirjoitusta niska kenossa katsellen. "Voin vastata omasta puolestani ainakin jälkijoukon valaistuksesta", bardi toteaa, ottaa jousensa esiin ja loihtii jälleen valoloitsun siihen.

Laitettuaan keihään pois ja otettuaan miekan toiseen käteen ja lyhdyn toiseen John nyökkää muille: "Minä olen valmis".

"Parempi orjuuttajia ku kadota talon mukana, mennaan", Vasili sanoo. Hän jarruttaa Kalkamedeksen menoa köydellä, ja pyytää valonkantajilta: "Jos meette lampun kanssa ensin, meista ei paljoo iloa jos en nae". Vasili siirtää otettaan köydessä, ja katsahtaa nukkuvaan, vanhempaan polunnäyttäjään. "Enka voi tapellakaan niin kauan kun taa pupu kiskoo", hän jatkaa.

"Mää voin mennä edeltä", sanoo Arrakis ja nostaa jo taskuun takaisin laittamansa valaisevan iounikivensä käteensä, "mä nään vissiin parhaiten tän kanssa". Arrakis huitaisee sen hajamielisesti pyörimään päänsä ympäri, katselee sitä hetken lumoutuneena sen kiertäessä silmien editse pari kertaa, kunnes puistaa päätään, sysää kiertoradan ylemmäksi ja keskittyy olennaiseen.

"Hyvä. Tumma rakennus. Pimeä demoni. Valoa", Rravn kaakattaa ja siirtyy Arrakiin vierelle.

"En tiedä onko tämä ansoitettu, mutta unissakävelijät saattavat tietää anasta samoin kuin reitin tänne, joten meidän on ehkä hyvä tarkkailla mihin omat jalkamme laskemme. Vai että riimuherran pyhättö", John mutisee samalla kun ryhmä etenee sisälle.

Tiennäyttäjät kulkevat kivisen porttikaaren alta. Sen lakikivessä on seitsensakarainen tähti. Pimeällä käytävällä on ensin lyhyet portaat ylös, jotka nostavat käytävän lattian muutaman jalan maanpinnan yläpuolelle. Kuutisenkymmentä jalkaa myöhemmin käytävä kääntyy oikealle ja he laskeutuvat parinkymmenen jalan mittaiset portaat alas ja saapuvat suurehkoon huoneeseen. Huoneen vasen puoli on korotettu; oikealla on tavallista mutta tummahkoa kivilattiaa, kun taas korotettu osa on kiiltelevää mustaa kiveä. Vasemmalla seinällä korotetun alueen takana seisovat massiiviset rautaiset pariovet. Oikealla puolella huonetta on myös samasta kiiltelevästä kivestä tehty patsas, joka esittää vanhaa miestä kaavuissa. Patsaan toinen käsi osoittaa pariovia päin pienellä kultaisella sauvalla.

Patsaan jalustaa kiertää muinainen teksti. Tällä kertaa Vasili on se, joka osaa tulkata tekstin: siinä seisoo "Jotka uskaltavat kuvitella olevansa tarpeeksi vahvoja vastustaakseen meitä tulevat oppimaan, että heidän voimansa on heidän heikkoutensa ja meidän heikkoutemme on oikea voimamme."

Kalkamedes vetää kovasti rautaovia päin.

Huomatessaan Kalkamedeksen kiskonna Zahir suoristautuu jalustaa tutkimasta: "Vasili, saatko pidettyä hänet aisoissa, vai tarvitsetko apua? En usko, että häntä kannattaa päästää liikkumaan ovien lähellekään ennen kuin olemme tutkineet ne. Kääntyen myös muiden puoleen bardi ehdottaa: "Jos saatte pidettyä hänet aisoissa, voisin tutkiskella tätä paikkaa hieman magian varalta" Loppuun garundi lisää kuivasti: "Oletan sitä löytyvän runsaasti, tuo puolet lattiasta käsittävä kiiltävän musta koroke tuskin on lisätty vain esteettisyyden vuoksi."

"No jos nopeesti sitten. Mua ei ainakaa huvita jäädä tänne yhtään pidemmäksi aikaa ku on tarve. Tuo ukkoki taitaa olla lähellä määränpäätä ku noin kiskoo." Arrakis sanoo, kovaäänisesti kuten aina, mutta nyt jokseenkin ääni väristen.

Rravn vetää miekkansa esiin sanomatta yhtään mitään. Tengu vilkuilee ympärilleen epäileväisesti.

"Kalkamedes oli varmaan löytänyt tämän paikan retkillään ja sitten tapahtui jotakin. Nuo ovet vaikuttavat kiinnostavilta, joten olisikohan niitä syytä välttää? Onko tuo sauva osa patsasta, vai voisiko sitä käyttää avaamaan ovat?" John puhelee ja pohtii osaksi vain itsekseen ääneen.

Zahir: Detect Magic,
9 rounds (3x3), jos tarpeen
"Enpä tiedä, John", Zahir sanoo epäilevästi. "En usko Kalkamedeksen mitenkään voineen päästä rotkon yli yksin...Pohjalla ei näkynyt edes romahtaneen riippusillan jäänteitä. Toisaalta, miten hän sitten oli osannut piirtää tämän rakennuksen...?" Bardi kohauttaa olkiaan, kuin karistaen häiritsevät ajatukset. "Siinä sen sijaan voit hyvinkin olla oikeassa, että sauvaa voisi käyttää ovien avaamiseen. Hyvin hoksattu, tutkitaanpas asiaa hieman..." Zahir alkaa jollottaa yksinkertaista säveltä ja antaa katseensa kiertää hitaasti rautaovet, patsaan ja mustan kiiltävän lattian.

Zahir aistii korokkeessa vahvaa magiaa, jota hän ei tunnista. Patsaan kädessä olevassa tikussa sen sijaan on heikkoa nekromantiaa, ja tarkemmin esinettä tutkittuaan hän tunnistaa tikun: se on wand of ray of enfeeblement. Muu huone, patsas tai ovi eivät ole maagisia.

Sillä aikaa, kun muut tekevät jotain muuta, Vasili onnistuu juuri ja juuri pitämään Kalkamedeksen paikallaan, kun unissakävelijä kiskoo köydestä kasvavalla intensiteetillä.

"Taa kaveri alkaa innostua", Vasili kertoo muille. Iso brevoyläinen näyttää jo väsyneemmältä pidäteltyään koko yön rimpuilevaa polunnäyttäjää. "Mita noi uhoo tossa raapustuksessa, meidan heikkous meidan voima? Lorviiko ne meidat kuoliaaksi?" Vasili arvostelee patsaassa olevaa tekstiä. Hän katselee epäillen patsasta ja sen kädessä selvästi erillistä sauvaa. "Jos te taikahemmot kattositte ja hoitasitte ton, najuttaa kummalta", hän sanoo ryhmän henkisen voiman jäsenille.

"Ei ensimmäisellä kerralla hänen ole tarvinnut tuota reittiä tulla", John katselee Kalkamedesta pohtien ja huomatessaan Vasilin ponnistelut hän menee auttamaan köyden kanssa. "Tuo sauva siis on varmaan ansa. Jos on riittävän vahva ja saa ovet auki, niin tuo tikku heikentää menijät. Saako sen otettua pois?" John kyselee.

Johnin avulla Kalkamedestä on helpompi pitää paikallaan. Kalkamedes saattaa kuitenkin vielä lipsahtaa, jos huonosti käy.

Zahir saa urakkansa valmiiksi ja käännähtää äkkiä toisten puoleen, kuullen parahiksi Johnin pohdinnan, ennen kuin huudahtaa: "Älkää menkö korokkeelle!" Nähdessään, ettei kukaan ole vielä sille astunut ja että Kalkamedes on hallinnassa, bardi rauhoittuu ja astelee itse hieman lähemmäksi koroketta, katsellen sen mustaa kiiltoa ja jäsentäen havaintojaan ääneen: "En tiedä, liittyykö sauva varsinaisesti oveen..." hän aloittaa mietteliäästi. "En havainnut itse ovessa tai patsaassa minkäänlaista magiaa. Sen sijaan tuossa mustassa korokkeessa kyllä...Ehkä koroke siis pystyy kiskomaan latauksia sauvasta, vaikka magiaton patsas ei sauvaa pystykään aktivoimaan...? Tosin, oven suhteen tunnistus on joka tapauksessa hieman epävarmaa, korokkeen voima voi häiritä taikuuden tunnistustani..."
"Joka tapauksessa", garundi jatkaa, toveriensa ja patsaan puoleen jälleen kääntyen, "John on varmasti oikeassa siinä, että sauvan poisotto patsaan kädestä - ja mahdollisesti kiikutus jonnekin nurkan taa, josta sillä ei ole meihin suoraa näköyhteyttä, kun joku astuu korokkeelle - olisi viisasta."

Zahir: Perception +3 "Tuota, te tarvitsette voimaanne Kalkamedeksen pitelyyn, joten kaipa minä voisin yrittää irrottaa sauvan", Zahir sanoo lievästi hermostuneen kuuloisena, astellen patsaan luo ja tutkiskellen, miten sauva on kiinni sekä näkyykö mahdollisia ansoja. "Ai niin, ja sauvassa oleva loitsu tosiaan on heikennyssäde, joka, mikäli säde osuu, kuluttaa voimaa", hän lisää poissaolevasti. "Tosin, jos sauvan irroitus vaatii nimenomaan paljon voimaa, silloin jonkun teistä on se tehtävä...Haluatteko olla tässä huoneessa, kun alan irroittamaan sauvaa vai mahdollisesti jossain aiemmista käytävistä?"

Zahir ei löydä ansoja. Sauva ei näytä olevan mitenkään erityisesti kiinni, sen saa varmaan aika helposti ujuttamalla pois patsaan kädestä.

Tovin asiaa tutkiskeltuaan Zahir huikkaa olkansa yli muille Kalkamedeksen kanssa kamppaileville tovereilleen: "Ansoja ei ainakaan näy! Luulen myös, että saan tämän tästä kyllä ujutettua pois ilman kummempaa reuhtomista. Yritänkö?"

"Koita vain. Tikun magia saattaa aktivoitua korokkeen taiasta. Muuten en ymmärrä miksi tuo tikku olisi tuohon jätetty. Veikkaisin että tarkoituksena on siirtä voima tulijoista tekijöihin. Mutta tuollaisenaan ei oville kannata mennä. Vähitään tikku pois", John sanoo köyttä kiskoessaan.

"Jurita vaan, kuhan ei edessa niin kaikki hjuvin. Eiks noilla pida huitoa kohti, turvassa taalla sivussa", Vasili sanoo Kalkamedeksen hillitsemisen lomassa.

"Meidän heikkous. Heidän voima. Uteliaisuus ja ahneus. Syy seuraus. Luonteemme. Vastapaino", Rravn kaakattaa päättömiä. "Laiskuus täällä? Pistää meidät ottamaan", hän päättelee.

Hiljaa mielessään Zahir kiroilee, ettei koskaan ole opetellut yksinkertaisintakaan telekinesia-loitsuja, tarttuu sauvan ja yrittää ujuttaa sen itselleen.

Välittömästi nähdessään bardin ottavan taikasauvaa Rravn menee kyyryyn ja tähyilee ympärilleen. "Ahne ahne ahne ahne ahne", hän kaakattaa hiljaa itsekseen, ehkä vain Arrakiin kuullen.

Tikku lähtee nätisti irti, eikä mitään tapahdu. Kalkamedes nykii köysissään, mutta ei pääse liikkeelle.

Zahir huokaisee helpotuksesta ja kääntyy muihin päihin väläyttäen nopean ja ilahtuneen virnistyksen. "Sellaista", hän toteaa ja laittaa sauvan patsaan taakse tai sivulle maahan niin, ettei sillä ole suoraa linjaa kiillotetulle alueelle. Suoristautuen takaisin pystyyn hän hieroo leukaansa ja näyttää vielä miettivän jotain: "Outo juttu sinänsä, heikennyssäde ei ole mikään pitkävaikutteinen loitsu... Pidemmän päälle sauva ei kerta kaikkiaan estäisi ketään avaamasta ovia, koska lataukset loppuisivat varsin nopeasti. Ainoa hyöty tuollaisesta lyhytaikaisesta heikennyksestä voisi olla taistelussa... Jollei voima tosiaan korokkeen kautta siirry pysyvästi jollekulle muulle, kuten John epäilit. Ei ole liene haitaksi olla valmistautunut ainakin jonkinlaiseen väijytykseen." Bardi kumartuu poimimaan maahan laskemansa jousen käteensä. "Kuka haluaa kunnian mennä ovelle ensimmäisenä?" hän kysyy kireästi virnistäen.

Stealth -1 koska lol ja derp Kun kukaan ei huomaa, tai ainakin kun Arrakis näin olettaa, hän käy poimimassa sauvan parempaan talteen – taskuunsa.

Zahir huomaa, että Arrakis käy poimimassa sauvan patsaan takaa patsasta muka ihastellessaan. Muut eivät näe, kun tikku päätyy raivoilijan taskuun.

John vilkaisee ympärilleen. "Suunnattoman vapaehtoisten määrän johdosta, jos minä sitten koitan. Jos joku tulee siksi aikaa pitämään köydestä", hän sanoo hymyillen vähän väkinäisesti.

Nähdessään Arrakiin poimaisevan sauvan ohimennen taskuunsa Zahir aloittaa epävarmasti: "Öhm, tuota...", mutta sulkee sitten suunsa. "Ehkä häntä on parempi olla ärsyttämättä... Ja taskussa olevan sauvan ei pahimmassa tapauksessakaan pitäisi aiheuttaa ongelmia ainakaan muille", bardi selittelee itselleen hämmentyneesti, tarkastellen ulfeenia samalla kiinteästi.

"Pistetaan naru patsaan jumpari, varmasti pitaa", Vasili sanoo. Hän lähtee vetämään Kalkamedesta patsasta kohti, ja viereen päästyään pyöräyttää köyden pari kertaa patsaan ympäri ja lyö koukun kiinni patsaan jalkaan. Köysi on riittävän lyhyellä jotta Kalkamedes ei pääse kiipeämään korokkeelle. "Joo, pieni kesto ja ton jalustan uho kuulostaa tappelulta", hän pohtii ja ottaa vasaran esiin. "A no, avaa ovi ja turpaan", hän vinkka Johnille.

Zahir avustaa Vasilia parhaansa mukaan Kalkamedeksen kanssa. Kun iäkäs opas on jälleen kerran sidottu, bardi laskee reppunsa maahan, siltä varalta, että jotain nopeaa liikkumista vaativaa tapahtuu Johnin astuessa korokkeelle.

Vasili saa Johnin ja Vasilin avustuksella köytettyä Kalkamedeksen patsaaseen, ja unissakävelijä yrittää kiskoa patsasta liikkeelle. Kivinen veistos ei kuitenkaan liikahda.

John katsoo ryhmää ja odottaa että kaikki ovat valmiita ja saavat sanotuksi jos mielessä on vielä jotakin. Tämän jälkeen hän laskee lyhdyn jalustalle ja henkäisee syvään. "Ja ei kun menoksi", hän sanoo ja astuu korokkeelle mennäkseen ovelle. Jos mitään ei talahdu hän kävelee ovelle ja koittaa avata tämän vapaalla kädellään.

Zahir: Resistance Johniin Juuri ennen kuin John ehtii mennä, Zahir astuu vielä tämän luokse: "Odotas, opin tämän laulunpätkän joskus kauan sitten... Tämä ei kylläkään suojaa pitkään." Garundi hyräilee lyhyen värssyn ja hänen oikea kämmenensä alkaa hohtaa pehmeän sinisenä. Hän koskettaa kämmenellään Johnia, joka katoavan hetken on pehmeän valon ympäröimän, ennen kuin valo näyttää ikään kuin imeytyvän ulfeeniin.

Arrakis liittyy muiden joukkoon, hypistellen taskussaan jotain – täysin tietämättömänä, että Zahir näki tämän ottavan sauvan – ja seuraa mitä tuleman pitää kun John nousee korokkeelle ja pyrkii ovelle.

Zahir: Zahir huomaa, että Arrakis
osoittaa Kalkamedestä tikulla ja aikoo käyttää
sitä. Yritätkö estää tai jotain?

Johnin Strength on nyt 3. Kun John astuu korokkeelle, hän tuntee voimiensa hupenevan hupenemistaan ja hän jää jumiin korokkeen reunalle omien varusteidensa alle. Hän pystyy kuitenkin vielä liikkumaan – tai pystyisi, jos ottaisi kamppeensa päältään. Huoneessa ei kuitenkaan tapahdu mitään ihmeellistä; tikku ei tee mitään Arrakiksen taskussa ja ovi ja patsas seisovat järkähtämättöminä paikoillaan.

"Tuota noin, hei. Älkää seuratko. Pystyisikö joku kiskomaan minut takaisin tulematta alustalle. En jaksa enää liikkua varusteissa. Jos ei, niin koitan riisua nämä", John toteaa säikähtäneellä äänellä.

"Mika Rovagugin vehje toi?" huudahtaa Vasili. Hän tiputtaa reppunsa ja lähestyy varovasti Johnia. "Ojennas katta, vedan sut pois", hän sanoo maahan romahtaneelle toverilleen. Vasili lähestyy oloaan tunnustellen, valmiina hypähtämään takaisinpäin jos heikennystä alkaa tuntua.

"Älä tule", John huutaa. "Ilmeisesti tämä tiputtaa kaikkien ohi menevien voimat tietylle tasolle. Heikennystikun kanssa selviää varmaan ilman tämän vaikutusta, jolloin saa toisella puolella voimansa takaisin. Katsotaan miten minun käy", John sanoo.

Zahirin pää viuhtoo vuoroin Johniin ja Vasiliin ja vuoroin Arrakikseen. "Arrakis, mitä pirua oikein teet?!" hän kysyy epäuskoisena tämän luokse harppoen ja tarttuu ulfeenia sauvakäden puoleisesta hartiasta.

"Haha! Haha! Me tiedämme", tengu ilakoi. "Viisain vieras veräjällä, viesti veisi viiraamaan. Vahvin vankin vartija, vanhus vääntäis vahingossa. Vikkelä veitikka vaijerilla, vitkastelis viittaan vääntelehtis!" Hän melkein hyppii innokkuudesta ja osoittaa Johnia miekallaan. "Ukko pois, laulaja korokkeelle. Puhe seis ja menoksi ois!"

Arrakis virnistää Zahirille, mutta päästää otteensa irti sauvasta ja vetää kätensä pois taskusta. "Aattelin ihan pilailumielessä tätä meidän yön sankaria kurmoottaa, jos toi koroke ei oiskaa tehny mitää..." hän sanoo, virnuillen pahaenteisesti, mutta tajuaa vähän viiveellä ettei vitsi ollutkaan hauska eikä tilanne ole ehkä paras mahdollinen vitsailulle, jolloin tämän kasvot palautuvat peruslukemille.

Zahir ruskeat kasvot vaihtavat väriä astetta tummempaan ja hän hengittää äänekkäästi ulos nenänsä kautta, samalla kun Arrakiin olkapäällä lepäävän käden sormet nykivät aavistuksen kouristuksenomaisesti. "Sinä...Sinä..." Bardi ei oudosti tunnu saavan sanaa suustaan. Äkkiä mies kiskaisee kätensä pois ulfeenin olkapäältä ja käännähtää mustaa viitta heilahtaen, lähtien marssimaan korokkeen luokse auttamaan Vasilia Johnin kanssa - mutisten samalla garundiksi jotakin. Äänensävyn perusteella sanojen sisältö tuntuu käsittelevän sekä ulfeenien huumorintajua että ihmisvartalon jalkojen ja yläruumiin liitoskohtaa varsin seikkaperäisesti. Mielenosoituksellisesti kävellessään bardi vilkaisee myös vauhkona puhua pälpättävää tengua ja pudistelee päätään.

Saavuttuaan korokkeen luokse Zahir Johnin kiskomisen lomassa huikkaa purevasti olkansa yli Arrakiille: "Kuule, Arrakis, kun sinulle nyt se sauva joka tapauksessa on, niin tuotko sen ystävällisesti tänne? Testataan Johnin ideaa!"

"Minä!" tengu riemastuu. "Voima poissa, ei voimaa ottaa. Laiskuus tylsä, ei ota. Taika minuun, hop hop!" Rravn näyttää tosin olevan valmiina riisumaan panssarinsa, mikäli lasti käy liian kovaksi.

"Jos tämä vaikutus ei lopu, niin minusta ei taida olla mitään hyötyä lopputehtävässä", John murisee muille.

Heti, kun John on saatu kiskottua pois korokkeelta, hänen voimansa palaavat normaaliksi.

"Jaa mitä? Oliks tää sittenki hauska juttu?" Arrakis kummastelee hämillään muiden höpinöistä.

"No,tuota, sanotaanko, että mahdollisesti hyvin käytännönläheisellä ja rajatulla tavalla hauska", hieman leppynyt Zahir sanoo, helpottuneena siitä, että John vaikuttaa olevan kunnossa. "Noh, mitä seuraavaksi? Haluatko John kokeillä ylitystä sauva taskussasi vai mitenkä?"

"Jos tipu haluaa, niin antaa sen koittaa. Sanoo etta silla idea", Vasili sanoo, tyytyväisenä ja helpottuneena siitä että John palautui entiselleen.

"Paljonko tuo tikku heikentää ja kuinka pitkäksi aikaa?" John kyselee. "Tuo saattaa kääntää voimat tai aina vain laskea ne todella alas. Jos se laskee, niin varusteita ei saa kannettua yli, mutta tällöin ne voisi vaikka kiskoa köydellä perässä yli kun voimat palautuu. Jos ne palautuu ovien toisella puolella", hän jatkaa.

Zahir korokkeelle

"Tuo sauvan loitsu ei ole järin vahva. Arvioisin, että pahimmassa tapauksessa se heikentää sinut suunnilleen joksikin minun kaltaisekseni", garundi vastaa Johnille huulillaan ironinen, joskin aavistuksen kireä hymy. "Vaikutus on kuitenkin erittäin lyhytaikainen, kymmenkunta sydämenlyöntiä, älä pelkää", hän lisää hilpeähköä sävyä tavoitellen, mennen sitten tuumivan näköiseksi. "Hmm, tarvitaan siis lisää testausta, ja aikaa kuluu..." Bardi käväisee penkomassa repustaan köytensä, sitoo sen vyötäisilleen ja antaa toisen pään tovereilleen. "Varmuuden vuoksi...", hän selittää. "Rravn, voit kaikin mokomin yrittää mennä ovelle asti, minä puolestani voisin käväistä vain kokeilemassa vaikutusta tässä reunamilla", bardi toteaa tengulle astelleessaan korokkeelle ja kävellessään kiillotetulla lattialla muutaman askeleen epäröivästi pariovia kohti.

Zahirin Strength on nyt 8. Zahir tuntee voimiensa heikkenevän, mutta hän kykenee yhä liikkumaan. Hänen kamppeensa tosin hidastavat häntä vähän.

"Osaako joku sanoa, miten monta latausta täs on jäljellä? Muistan kun koulutuksessa käytiin läpi näitä perustekniikoita, mut enhän mä sen paremmin osaa ite sanoa," Arrakis huitoo sauvalla hieman holtittoman näköisesti puhuessaan.

Zahir arvioi, että tikussa on noin kolmasosa sen alkuperäisestä voimasta.

"Ei, ei. Eri aika. Pelkkää lihasvoimaa. Pöh", Rravn sanoo pettyneenä. "Tyhmä koroke. Kokeilemme useaan kertaan. Joku kerta onnistaa. Laiska koroke. Pöh! Pöh!"

Vasili katselee Zahirin menoa. "Taisi oikea arvaus, mita vahvempi sita heikommaksi tulee", hän sanoo. Katsellessaan hiukan omia varusteitaan, ja heilutellessaan hiukan raskasta vasaraansa hän ei näytä ollenkaan tyytyväiseltä. "Tama ei hyva, en jaksa juli jos heikennys", hän valittelee ja jatkaa: "Osaako joku kajuttaa tuota tikkua, saisi laulaja lisaa voimaa oven aukaisuun?"

"Mutta miten kauan tuo vaikuttaa? Koko oven takana olevan tilan vai vain oven edustan? Jos tikun vaikutus on vain hetkellinen, niin mitä tapahtuu jos tuo katta koko loppurakennuksen? En pidä tästä", John mutisee itsekseen. "Haarniskat, aseet ja muut pitää saada myös mukaan", hän jatkaa happaman näköisenä. "Pitäisikö sitoa tavaroita koyteen, niin ne voidaan vetää perässä toiselta puolelta jos tuo kattaa vain oven edustan?"

"Tavaroiden köydellä vetäminen voisi toimia, jos tämä tosiaan kattaa vain oven edustan", Zahir sanoo, hieman voimattomammalla äänellä kuin tavallisesti. "En oikein usko, että minä ainakaan saan tuota sauvaa toimimaan, mutta Arrakis ilmeisesti ainakin kuvitteli osaavansa käyttää sitä", bardi sanoo, vilkaisten terävästi Arrakiita, ennen kuin jatkaa: "Luulisin, että sauvassa on toistakymmentä varausta jäljellä... Voisin joutessani käväistä kokeilemassa, saanko noita ovia auki ihan näin. Tietenkin, jos ovet sattuvat aukeamaan tähän suuntaan, selviämme niiden avaamisesta varmasti yhteistuumin, jahka sidon tämän köydenpään oven kahvaan". Bardi raahustaa oville, katselee kummalla puolella saranat ovat ja kokeilee sitten avata ovia.

Ovissa ei näy saranoita eikä kahvojakaan. Zahir työntää ovea, mutta ei saa sitä auki.

John katselee Zahirin yritystä. "Jos siinä on jokin juju, niin kuvittelisi että Kalkamedes nyt ainakin osaisi avata sen oven nukkuessaan", hän kommentoi tilannetta, "Mutta miten muuten hoidamme tilanteen? Jos siinä on jokin automaattisesti avautuva ja sulkeutuva syteemi, niin emme ehkä ehdi raahata varusteita mukana. Oko sauvan taika kasaantuva jos sitä käyttää usemman kerran?"

Zahir laahustaa takaisin myrtyneen näköisenä ja pudistaa päätään vastauksena Johnin kysymykseen: "Ei ole. Jos samaa taikaa käyttää useaan kertaan samaan kohteeseen, eniten heikentävä on vaikuttava." Bardi kääntyy taas tarkastelemaan ovia. "Noh, seuraavaksi voisi kai kokeilla sitä, että Arrakis käyttää sauvaa minuun ja kokeilen nopeasti rynnata oville ja avata ne. Jos ei sekään toimi, meidän lienee pakko antaa Kalkamedeksen yrittää avata ovet. Ehkä koroke ei vaikuta häneen? Melkoiset voimathan hänellä nimittän normaalisti tuntuu olevan..." Bardi kohauttaa olkiaan ja jatkaa: "Oletteko muut valmiita? Siis siltä varalta, että saankin oven auki? Eihän sitä tiedä mitä toisella puolella on."

Zahir 20 jalan päässä korokkeen reunasta Muiden näyttäessä valmiilta, bardi liikkuu taas lähemmäs ovia, sauvan kantomatkan rajamaille. "Arrakis?" hän kääntyy katsomaan ulfeenia toinen kulmakarva koholla. "Nyt voit käyttää sitä sauvaa - mutta vain minuun", bardi lopettaa.

Jos tässä jotain ranged touchia tarttee heitellä kun kohde ei edes yritä väistellä: +3 attack roll "Selkis," Arrakis vastaa ja aktivoi sauvan - vaivattomasti - kohdistaen sillä kohti Zahiria mustanpuhuvan säteen joka imee voimat; ainakin yleensä.

Zahirin Strength on 16. Arrakiksen ei tosiaan ole vaikea osua Zahiriin, ja hän osuu jopa erittäin hyvin. Zahir tuntee, kuinka voimaa vähentävä säde mystisesti kasvattaa hänen voimiaan.

Sisäisen muskelikimppunsa löytänyt Zahir koettaa avata ovia uudestaan, lähtökohtaisesti työntämällä.

"Mitä?" Rravn sanoo nyrpeänä. "Päinvastoin talo. Tyhmää. Laulaja mene."

"Jos ovet aukeavat ja siellä ei ole mitään hyökkäämässä heti, niin alustalla vahvimmat voisivat ottaa varusteita kantoo ja katsomme mikä tilanne on toisella puolella", John ehdottaa.

Zahir ei saa ensimmäisellä yrityksellään ovia auki. Sitten taian teho loppuu ja hän heikentyy taas.

"Ääängh" bardi toteaa ja lysähtää hieman kumarampaan. "Eivät tuntuneet aukeavan", hän selittää itsestäänselvän asian pettyneesti muihin päin kääntyen. "Voimme totta kai vielä toistaa kokeen - ehkä en verran yrittänyt tarpeeksi kovasti - mutta voisimme tietysti myös katsoa, miten alusta vaikuttaa unissakävelijäämme. Saatteko löysättyä häntä pitelevää köyttä sen verran, että hänkin pääsee alustalle asti?"

"Minulla on repussa metallipiikkejä, joilla toivottavasti voimme kiilata ovia pysymään auki, kunhan vain saamme ovet auki. Kalkamedes voinee varmaan auttaa siinä. Latinkeja ei varmaan kannata turhaan käyttää", John sanoo muille.

"Voihan tuota paastaa lahemmaks", Vasili toteaa katsellen Kalkamedesta. Vasili ryhtyy irroittamaan köyttä patsaan ympäriltä, varovaisen hitaasti ja seuraten Kalkamedeksen olotilaa. "Ehka se ei heikkene, jos silla joku riimukirous", Vasili pohtii unissakävelijän lähestyessä koroketta.

Kalkamedes lähtee koroketta päin ja kompuroi sen päälle. Jos hän heikentyykin, sitä ei huomaa noin vain ulospäin, ja hän jatkaa liikkumista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kun hän tulee ovelle, hän yrittää kävellä sitä päin kuin se ei olisi siinä. Törmättyään oveen hän tirvaisee sitä nyrkillään ja yrittää uudestaan kävellä sen läpi. Sitten hän jatkaa tirvaisujen ja läpikävelyn yrittämisen vuorottelua.

"Ei toimi, ei avaa", Vasili arvioi Kalkamedeksen ovenpotkintaa, ja jatkaa: "No, pistan kiinni tahan, ei karkaa sisaan vaikka aukee". Vasili kiinnittää köyden ja koukun takaisin patsaaseen niin, että Kalkamedes ei pääse pidemmälle kuin ovien ääreen. "Jos se tekee vahvasta heikon, ma en taida saada ovea auki", Vasili pohtii katsellen vahvoja käsivarsiaan.

"Jos sitten useampi koittaa, ja on minulla sorkkarautakin. Eiköhän sekin auta avaamisessa. Ongelma vain on että varusteet joudutaan varmaan riisumaan sen ajaksi", John sanoo. "Jos siirrämme reput ja muut joita ei jakseta kantaa lähelle ovea ja koitamme sitten avata oven sauvan taian vaikuttaessa. Onko muilla mitään joka voisi auttaa?" hän jatkaa.

"Eipä taida olla, ainakaan minulla", Zahir sanoo synkeänä. "Laulu tai tanssi tuskin avaa tätä ovea." Bardi valuu lattialle istumaan, selkä oveen nojaten, odotellen muita. "Olette kyllä kaikki sen verran rotevan näköisiä, että tänne haluavat joutuvat tosiaan riisumaan kaiken muun paitsi päällysvaatteet... Missä muuten ovat kaikki naispolunnäyttäjät, minut tänne houkutellut sanoi järjestön suorastaan pursuavan heitä?" Bardi vaipuu hetkeksi nyrpeään hiljaisuuteen, ennen kuin hänen mieleensä näyttää juolahtavan jotain. "Tuota, John, en ole varma, että saamme tuota sauvan loitsua loitsittua useampaan kerrallaan. Taian vaikutus on niin lyhyt, että siinä vaiheessa, kun Arrakis saa sen loitsittua yhteen, niin se on jo hävinnyt toisesta. Useammasta puhumattakaan."

Load: 7 lb, vain vaatekerta. Vasili aloittaa riisumaan reppuaan, aseitaan ja haarniskaansa. "En nahnjut naisia, mutta mina vasta tulin pohjoisesta. Jahtasin juhta rosvoa mutta joku nisti sen ennen kuin kerkesin. Sitten tapasin polunnajuttajia ja kun ne kuuli etta osaan jaljittaa ehdotti etta tuun tanne", hän kertoo riisuessaan varusteitaan suureksi keoksi patsaan vierelle. "No, koitetaan milta koroke tuntuu", hän viimein sanoo saatuaan kaiken muun pois paitsi vaatteet.

Vasilin Strength on 2. Vasili pysyy pystyssä, mutta hänen liikaa painavat vaatteensa hidastavat häntä.

John: Perception +1 "Hmmm,ei oikein hyvältä näytä", John toteaa ja alkaa tutkimaan ympäristöään, "Ehkä tuon oven saa auki jokkain muulla tavalla kuin voimalla",

John ei löydä mitään.

Rravnin Strength on 4. "Onpa typerä talo. Typerä ovi. Typerä Kalkkis", Rravn marisee itsekseen ja alkaa riisua panssariaan. "Meidän pitää tehdä itse", tengu paapattaa. Höyhenasuunsa päästyään hän jättää miekkansa ja kaikki tamineensa ja lähtee kipuamaan korokkeelle.

Jahka Vasili ja Rravn ovat päässeet ovelle, Zahir könyää pystyyn ja asettuu työntämään ovea. "Noh, yritetääs, ehkä saamme oven auki yhteisvoimin", hän innostaa kahta kumppaniaan. Kun molemmat nojaavat ovea vasten koko heikoilla voimillaa, Zahir ohjeistaa sauva kädessä olevaa Arrakiita: "Noh, pistäs kertalleen sädettäen minua! Jospa nyt onnistuisimme."

"Odottakaa", John huudahtaa kaivaessaan reppuaan. "Tässä", hän sanoo ojentaessaan sorkkarautaa, metallitappeja ja vasaraa, "ottakaa edes sorkkarauta avuksi".

Zahir: ovenavausyritys "Aa, ai niin hyvä, sinulla oli nuokin", työkalut jo autuaasti unohtanut Zahir muistaa ja raahustaa hakemaan ne Johnilta ennen kuin antaa Arrakiin sädettää itsensä, yrittäen sitten avata ovea työkalujen, Vasilin ja Rravnin avustuksella.

Arrakis taikoo Zahiriin heikennyssädettä sillä aikaa, kun bardi yrittää vääntää ja työntää ovea auki Vasilin ja Rravnin kanssa. Ensimmäinen yritys ei onnistu, mutta kun kaikki ovat löytäneet paikkansa, toisella kerralla ovi nirskahtaa ja levähtää auki. Edessä näkyy tyhjä ja pimeä käytävä. Ovi ei näytä olevan menossa itsestään kiinni. Kalkamedes nykii edelleen eteenpäin.

Zahir: Perception: +3 "No niin, onnistuihan se!" Zahir sanoo voitonriemuisesti ja väläyttää valkoisella hammasrivillään virnistyksen tovereilleen. "Kiitos avusta!" Sitten Zahir loitsii valon kädessään pitelemään sorkkarautaan ja tarkastelee käytävää, astellen muutaman jalan peremmälle ja tunnustellen, palautuisivatko hänen voimansa normaaleiksi.

"Hienoa. Loppuuko heikennys toisella puolella?", John sanoo. "Kai sitä pitää sitten itsekin riisuutua", hän mutisee poistaa varusteitaan ja kiinnittää näitä Kalkamedeksen köyteen. "Kiskokoon hän ne yli. On jotain hyötyä hänestäkin vaihteeksi"

Vasili palaa varusteidensa luokse, ja keräilee kaiken kyytiin. Hän katselee koroketta, ja pohdiskelee: "Jos ottas vauhtia ja hjuppais... paasisko?"

Arrakis: Str 3, laske encumbrance. Arrakis astelee korokkeelle ja on valmiina sädettämään itseään jos tuntee voimiensa hupenevan liiaksi; näyttihän tuo toimivan Zahirillakin nurinkurisesti.

Heikotus loppuu heti toisella puolella. Efektin aiheuttaa vain musta koroke ovien edessä.

Kuultuaan vastauksen John miettii hetkisen. "Molemmat ovat vähän nöyryyttäviä toimenpiteitä, mutta ajansäästön nimissä voisin suostua siihen että minut hinataan haarniskan kanssa toiselle puolelle. Eipähän tarvitse pukea uudestaan ja riisutua", hän ehdottaa toiselle puolelle päässeille.

Vasili päättää koittaa urheilutaitojaan. Hän keräilee kaikki varusteensa, ja pukee ne päälleen. "Heittakaa naru jos menee pieleen", hän sanoo tovereilleen, ottaa niin paljon vauhtia kuin voi ja yrittää päästä korokkeen yli hyppäämällä.

Vasili pomppaa tyylikkäästi korokkeen yli ja menee jopa viisi jalkaa pitemmälle kuin olisi tarvinnut.

Zahir: Muutama rundi tavaroiden siirtoa "Noh, minä en varmaan ainakaan tarvitse enää tätä", Zahirin sanoo, irrottaen turvaköyden vyötäisiltään ja jättäen sen toisen pään oviaukkoon Vasilin keräillessä korokkeen toisella puolella varusteitaan ja pukiessa haarniskaa päälleen.
Johnille bardi sanoo: "Juu, laita vain se siellä oleva köyteni toinen pää vyötäisillesi kiinni, Arrakis ja Rravn voivat varmaan kiskoa sinut yli."
Rravnille Zahir toteaa: "Odotas hetki, voin käydä hakemassa sinun tavarasi tänne toiselle puolelle. Auta Johnin yli kiskomisessa, jos viitsit?"
Raahattuaan Rravnin tavarat yli - odottaen toki Vasilin hypyn ajan - Zahir raahaa omat tavaransa yli ja sen jälkeen kävelee toiselle puolelle patsaan luokse ja huutaa muille toisen puolen oviaukossa odottaville: "Ollaanko siellä valmiita jatkamaan? Päästän oppaamme irti ja tulen sitten itse perässä. Pitäkää huoli, ettei hän pääse karkuun!"

Rravn alkaa pukea haarniskaansa sen saatuaan, maristen itsekseen ja katsellen uutta tilaa ympäriinsä.

John sitoo köyden ympärilleen ja ottaa myös tavaroita joita oli jäämässä tulopuolelle. "Kiskokaa vain", hän sanoo muille astuessaan alustalle. Päästyään toiselle puolelle ja otettuaan repun ja muut kantoon, sekä ojentaen muita raahattuja tavaroita omistajilleen, hän keskittyy pysäyttämään Kalkamedesen joka kohta tulee perässä.

Käytävän toisessa päässä näkyy vieläkin pimeämpi huone – pimeys johtuu siitä, että huone on valtava kuilu. Sen katossa on mekanismi, josta roikkuu ketjuja, ja ketjuihin on kiinnitetty demonin pään muotoinen metallihäkki. Kulkutie jatkuu metallihäkille asti, ja häkin sisään pääsee kävelemällä läpi demonin suusta. Häkin edessä on pieni pilari, johon on kiinnitetty vipu.

Kun muut ovat valmiit ja Arrakiskin on sauvoineen saatu jotenkin korokkeen yli, Zahir huutaa vielä: "Heittäkää se köyteni siihen repun päälle...!" Johnin viskattua köyden käsistään bardi vielä varoittaa: "No niin, täältä hän tulee!" ja irroittaa Kalkamedestä pitelevän köyden.

Kalkamedes lähtee taas köpöttämään ja pääsee vaivatta korokkeelta käytävään. Hän yrittää jatkaa kävelyään demonista häkkiä päin. Sen jälkeen Arrakis, Vasili, John ja Rravn taklaavat hänet ja istuvat hänen päälleen.

"Se haluu tohon hakkiin?" ihmettelee Vasili. "Varmaa parempi kattoo ensin mita tuolla montussa. Vipu vie hakin alas ja julos, mutta taalla ei ketaa kajuttamassa" hän vielä jatkaa.

"Me sanoimme! Demoni!" Rravn hihkuu ylpeänä. "Silti ihan tyhmä."

"Näkeekö kukaan pohjalle? Jos ei ole liian syvä voidana virittää köysi jota pitkin voi kivetä ylös ja alas", John kysyy.

Rravn levittelee käsiään ilmassa Johnille. "Pohjaton kuilu! Pimeä! Ei köyttä, vain kuolema! Demoni!" tengu selittää hermostuneesti.

"Jos vaihtoehtona on köysi, eikä kaikki häkissä säätämässä, niin kyllä vivunkäyttäjän olisi parempi kiivetä", John sanoo.

"Ma pitelen tata, nakeeks joku pohjalle? Mulla repussa soihtuja jos tarttee", Vasili sanoo painiessaan Kalkamedeksen kanssa.

"En mä vaan nää pimeessä, näkeeks joku?" Arrakis mölisee.

"Me näemme, muttemme kauas", Rravn vastaa.

Zahirkin raahustaa paikalle yli voimat vievän korokkeen, seuraillen hermostuneesti Vasilin painia Kalkamedeksen kanssa samalla kun kerää tavaransa taas kantoon. "Tarvitsetko apua, Vasili? Olisiko helpompi taas köyttää hänet tiukaksi paketiksi? En oikein pidä siitä, että ihan tuossa on lähellä ties kuinka syvä pudotus... Vaikka ehkä hän jää vain häkkiin ihmettelemään?" bardi lisää toiveikkaasti.

Zahir: Detect magic, perception +3 Jos Kalkamedes on hallinnassa, bardi kävelee vivun luokse ja katselee sitä ja häkkiä sileäksi ajeltua leukaansa mietteliäästi hieroen. "Mitäs tästä vivusta nyt oikein tapahtuu? Mahtaaneko mekanismi enää toimia kaikkien näiden vuosien jälkeen?" Hetken aikaa hän jollottaa yksinkertaista säveltä, tutkien onko vivussa tai häkissä mahdollisesti magiaa. Sen jälkeen hän etsii vivun ansojen varalta. Tutkimuksensa jälkeen hän kääntyy muiden puoleen, sanoen: "Meillä on ilmeisesti nyt siis käytössämme kiipeämiseen Johnin, Arrakiin ja minun köyteni. Yhteensä 150 jalkaa köyttä. Jospa sidomme ne yhteen ja John kyvykkäänä kiipeäjänä laskeutuu alas niin pitkälle kuin köyttä riittää, Vasilin pidellessä Kalkamedestä? Tästä saat valon mukaasi, jos haluat", bardi lopettaa, loitsien valoloitsun yhteen viinistä vetämistään nuolista. "Tosin..."
"...kiinnostaisi kyllä todella tietää, mitä tästä vivusta tapahtuu", Zahir toteaa, kääntyen jälleen katselemaan vipua. .

"Tai jos aluksi tiputamme tuon valon alas ja katsomme kuinka syvälle se näyttää putoavan. Ei tarvitse kiivetä taisin ylös jos käysi loppuu kesken. Jotenkin uskoisin että vivusta lähtee häkki laskeutumaan alas", John vastailee.

Rravn tulee lähemmäs nähdäkseen häkin ja ketjut. "Helppoa! Vipu vips, häkki hups. Ketju kling, ukko ups", hän kaakattaa taas järjettömiä.

Zahir vilkaisee lähestyvää tengua aavistuksen vauhkosti. "Mikäpä siinä", hän vastaa Johnin ehdotukseen ja tiputtaa valonuolensa häkin ohi kohti kuilun pohjaa.

Zahir tiputtaa nuolen. Hän näkee, kuinka se tippuu muutaman sekunnin ja näyttää sitten jäävän paikalleen, sen valo muistuttaen pientä pistettä mustuuden keskellä. Zahir ja Rravn eivät kuule sen osuvan maahan.

John seuraa katseellan putoavaa valoa ja koittaa arvioida kuinka syvä kuilu olisi.

John arvioi nuolen putoamasta ajasta, että kuilu on noin pari sataa jalkaa syvä.

"Jonkinlainen pohja näyttäisi olevan", Zahir mutisee, kääntyen taas katselemaan vipua. Uteliaisuus vie voiton, ja koska bardi ei havainnut magiaa tai ansoja olevan, hän liikuttaa vipua kokeilevasti, katsoen mitä häkille tapahtuu

Zahir vetää vivusta alas, jolloin häkin ovi menee kiinni ja häkki alkaa laskeutumaan. Kun hän vetää vivun takaisin ylös, häkki palaa ylös ja ovi aukeaa taas. Hän arvioi, että häkkiin mahtuu vain neljä henkilöä, ja silloinkin heidän on oltava kuin sillit purkissa.

Nyt kun Kalkamedestä on pitelemässä enää Vasili apunaan Arrakis, unissakävelijä pääsee taas kiemurtelemaan. Toisella yrityksellä hän pääsee irti, ja Vasili ja Arrakis eivät onnistu pysäyttämään häntä. Hän taapertaa puoliväliin käytävää. Käytävää valaisee tällä hetkellä Johnin kädessään kantama lamppu.

Zahir: move, aid K:n kiinniottoon. "Kappas, John ja Rravn, olitte..." Zahir ehtii aloittaa ennen kuin kuulee Kalkamedeksen askeltavan käytävällä. "Desna, unien ja vaeltajien jumala, armahda meitä tältä yli-innokkaalta palvelijaltasi!" bardi kirahtaa tuskastuneen kuuloisena syöksyen taklaamaan Kalkamedestä.

"Pitihän se arvata", Rravn toteaa lakonisesti ja yrittää kampata Kalkamedeen. Jos tämä epäonnistuu, hän nappaa hänestä roikkuvasta köydestä kiinni.

Rravnin onnistuu kampata Kalkamedes.

Arrakis ampaisee myös kiinni Kalkamedekseen, ärähtäen kuin muodon vuoksi.

Arrakis saa juuri ja juuri napattua kiinni Kalkamedeksestä. Kalkamedes kuitenkin riuhtoo itsensä irti.

"Liukas rjuokale", Vasili manaa ja hyppää takaisin Kalkamedeksen kimppuun, painaen tätä kaikin voimin maahan. "Ovi menee kiinni, paha jos ei aukee alhaalla ja siella joku valmiina keihaan kanssa. Parempi menna alas hakin paalla?" Vasili pohtii painimisen lomassa.

Myös Vasili onnistuu hädin tuskin ottamaan kiinni Kalkamedeksestä.

"Häkin päällä tai ketjua kiiveten, mutta Kalkamedes on pakko kuljettaa häkillä. Ja alhaalla ovi voi aueta automaattisesti, joten ei häntäkään voi yksin laittaa menemään. Väijytys alhaalla olisi ikävä juttu", John sanoo. "Nämä saattokeikat ovat tavallaan aika hankalia", hän ajattelee ja tajuaa murehtineensa tämän tehtävän kanssa aika paljon eri asioita.

"Laitetaan hänet köysiin", Zahir ehdottaa huohottaen, yrittäen auttaa muita unissakävelijän pitelemisessä. "Mihin laskeutumistapaan sitten päädytäänkään, lienee parempi, ettei hän vaikeuta asioita reuhtomisellaan."

"No jos mä, Vasili ja vaikkapa John mennään ton ukon kans edeltä alas, tsekataan onks siellä vipua kans ja lähetetään hissi sit teille lopuille ylös. Eiköhän me kolmistaan pärjätä hetki jos siellä jotain onkin. Ja jos ei, ni saadaan ainaki pidettyä toi ukko kurissa." Arrakis ehdottaa.

John nyökkää ehdotukselle. "Jos meidän pitää selviytyä tämän yön aikana, niin parempi toimia", hän sanoo.

"Sopii mulle", Vasili sanoo ja johdattaa Kalkamedeksen varovasti häkkiin.

Kalkamedes ei välitä Vasilin ohjauksesta mutta kävelee silti siististi häkkiin ja pysähtyy sinne odottamaan. Ensimmäistä kertaa koko yön aikana hän vain seisoo hiljaa paikoillaan mitään tekemättä.

"No, mikäpä siinä", Zahir toteaa tasaten hengitystään. Tajutessaan, että kaikki valo on lähdössä alas, bardi kaivaa viinistään uuden nuolen ja taikoo siihen valoloitsun, seuraten uteliaasti nelikon ahtautumista häkkiin. "Sanokaa kun olette valmiit, niin vedän vivusta."

John katselee häkkiä js sen yläosaa. "Tilaa olisi todellakin enemmän jos joku olisi päällä kuten ehdotettiin. Ja jos siihen mahtuu neljä, niin luulisi sen kestävän kolme ja päällä olon", hän pohtii.

"Te menette. Me tulemme", Rravn kaakattaa. "Laulaja ja me. Vipu vips, häkki hups. Ketju kling, ukko ups!" Kyselemättä keneltäkään tengu päätyy sitten vetämään vivusta heti kun Arrakis, Vasili, John ja Kalkamedes ovat häkissä.

"Ei älä vielä..." Zahir ehtii aloittaa, mutta sitten onkin jo liian myöhäistä ja alaspäin menijät kuulevat vajotessaan ainoastaan turhautuneeseen sävyyn kirahdetun kysymyksen: "Etkö olisi voinut odottaa vielä vähän aikaa?! Sinä..."

"Tyhmä talo. Tyhmä vipu. Yö loppuu, vipu hops", Rravn pölisee tuijottaen tyhmänä Zahirin läpi pupillittomilla silmillään.

Zahir tuijottaa tengua tiukasti takaisin, aikoen ensin jatkaa kesken jäänyttä lausettaan mutta huomatessaan tengun katseen täydellisen tyhjyyden nielee jälleen kiukkunsa, arvellen itsekseen, että parhaatkin epiteetit menisivät hukkaan. Laskien valaisevan nuolensa jalkojensa juureen ja käännähtäen mielenosoituksellisesti poispäin tengusta Zahir alkaa kädet puuskassa katsella ketjun liikettä häkin vajotessa.

John on hermostuneen tuntuinen häkin vajotessa alas. "Mitäköhän tästä tulee? Entä jos alhaalla on esimekiksi suuri para kiehuvaa öljyä ja vajoamme sinne?"

Häkki laskeutuu rauhoittavaa tahtia alas. Lopulta kuilun pohja näkyy ja tila aukenee enemmän luonnon muovaamalta näyttävään luolaan. Kun häkki on laskeutunut, sen ovi aukeaa ja Kalkamedes on taas lähdössä liikkeelle. Arrakis yrittää auttaa Vasilia, joka ei onnistu nappaamaan unissakävelijästä kiinni. Johnin onnistuu kuitenkin tarttua Kalkamedekseen. Kalkamedes riuhtaisee itsensä irti, mutta Vasili kamppaa hänet.

Lyhyen nujakoinnin aikana tiennäyttäjät ovat huomanneet häkin ovea vastapäätä olevalla seinällä konsolin, jossa on vipu. Luola on parisenkymmentä jalkaa korkea, ja noin kymmenen jalan korkeudesta ylöspäin seinät ja katto ovat täynnä risareunaisia terässirpaleita, jotka hohtavat tummanvihreää valoa, vaikka sitä on tällä hetkellä hankala huomata lyhdyn paljon voimakkaamman valon takia. Johnin lyhty on häkin pohjalla.

Ylhäällä olevat Zahir ja Rravn huomaavat, kuinka häkkiä pitelevät ketjut lakkaavat liikkumasta. Rravn kuulee alhaalta nujakoinnin ääniä, Zahir taas hädin tuskin näkee alhaalla jotain valoa.

"Saatteko pidettyä hänestä kiinni jos haen lyhdyn?" John kysyy pidlellessään myös Kalkamedesesta kiinni. "Täällä on vipu, josta varmaan saa hissin lähtettyä ylös ja alas myös", hän toteaa ja ktselee terässirpaleita, "ihan hyvä että emme tulleet köydellä. Olisi voinut sattua".

Rravn räpäyttää silmiään pari kertaa ja kohdentaa katseensa Zahiriin. "Häkki taisi laskeutua jo, lähteeköhän se samasta vivusta takaisin päinkin? Vai pystyvätköhän he sieltä alhaalta tuomaan sen tänne? Hm, aika näyttää, odotetaan tässä minuutti pari. Toivottavasti siellä ei heti ole vihollisia, nujakointia kuuluu. Ehkä se on vain se hölmö unissakävelijä", Rravn puhuu erittäin selkeästi ja aivan erilaisella, matalalla äänellä, joka kuitenkin sopii luonnostaan tengulle.

Reunemmalle astellut Zahir on vähällä suistua kuiluun hätkähtäessään ällistyksestä. Fyysisen tasapainonsa bardi saavuttaa kuitenkin nopeasti, henkistä sen sijaan ei. "Tuota... Aivan, aivan... Krhm... Olet varmaankin oikeassa, viisainta odottaa." Mies silmäilee kuilun pohjalle huolestuneena ja hermostuneen oloisena, vaistomaisesti kyykistyen nähdäkseen paremmin. Tajutessaan kuitenkin samantien eleensä hyödyttömyyden garundi ponnahtaa taas takaisin pystyyn ja kävelee muutaman askeleen hermostuneesti. "Odotetaan se minuutti tai pari. Olen kyllä huolissani heistä, mutta häkin nosto väärään aikaan saattaisi vain pahentaa tilannetta." Askeltaessaan eestaas bardi vilkuilee syrjäsilmällä Rravnia, pohtien huolissaan toveriensa kohtaloa - sekä omaa mielenterveyttään: "Alanko sekoamaan?! Kuulinko hänen oikeasti äsken puhuvan normaalisti?! Onkohan tämä paikka kirottu?"

Arrakis ryhtyy sitomaan Kalkamedeen jalkoja ja käsiä selän taakse heti kun siihen tulee tilaisuus.

John: Jos kukaan ei vastusta, niin John kääntää vivusta Alhaalla John auttaa Arrakista sitomaan Kalkamedesen kiinni. Tämän jälkeen hän hakee lyhdyn häkistä. "Koitammeko tuota vipua, jos häkki nousee siitä?" hän kysyy jo melkein tarttuen vipuun, "Sitten ainakin tietäisimme että pääsemme täältä pois".

Vasili auttaa Johnia ja Arrakista Kalkamedeksen sitomisessa, ja varmistukseksi kiinnittää köyden konsoliin jottei kenenkään tarvitse jatkuvasti pidätellä unissakävelijää. "Joo, koitetaan vipua, hissi varmaan menee takas", Vasili vastaa Johnin vipukysymykseen.

"No, senhän takia me tultii tänne alas ensin, pitämään vahtia täst ukosta ja kattomaan onko täällä vipua jolla sais hissin myös liikkeelle. Anna mennä vaa", Arrakis mölisee taas tuttuun tapaansa melko kovaäänisesti.

John kääntää vivusta ja kääntyy katsomaan häkkiä.

Parinkymmenen sekunnin nujakoinnin jälkeen Kalkamedes on taas saatu pakettiin kävelytysnaruunsa. John poimii lyhtynsä pois häkistä. Kun hän vetää vivusta, häkin ovi menee kiinni ja vekotin alkaa taas nousta ylöspäin.

Ylhäällä Rravn ja Zahir kuulevat nujakoinnin ääniä yhteensä yli puoli minuuttia, minkä jälkeen tulee jälleen hiljaista. Sitten he huomaavat, kuinka häkki alkaa nousta ylös.

Rravn ei ole oudon selväjärkisen hetkensä jälkeen puhua pukahtanut, mikä hermostuttaa Zahiria. Hän on kiitollinen tilan täyttävästä ketjujen äänestä, mikä on selvä parannus hieman aavemaisesti kuilusta kaikuneisiin nujakoinnin ääniin. "No", bardi tokaisee, "ilmeisesti he saivat Kalkamedeksen hallintaan. Ja jos eivät, niin saamme sen varmasti itse tuota pikaa selville", hän lisää lopuksi hieman hermostuneesti hymyillen ja tengua vilkaisten.

Noin minuutin kuluttua häkki saapuu taas ylös. Vipu vääntyy takaisin alkuperäiseen asentoonsa ja häkin ovi aukeaa.

Zahir kävelee varovaisen uteliaasti häkkiin. "Tuletko, Rravn? Tosin, mitenkähän tämä vivusta vetäminen nyt onnistuu..." bardi pähkäilee, yrittäen arvioida, yltääkö häkin ovelta vetämään vivusta.

"Joo, siis, aivan, tulemme", Rravn sanoo toistaiseksi selkeästi, selvästi herpaantuen katseltuaan kiliseviä ketjuja. Hän mätkäisee vivun alas suvereenisti miekallaan kunhan ensin työntää Zahirin häkkiin ja menee itse sinne myös. "Nyt hups hei, häkki vei, parin polon manalaan!" tengu rääkyy, katseen taas muuttuessa tyhjäksi. "Me pidämme lihasta. Liha on hyvää. Nam", hän jatkaa kovaäänisesti kuiskaten.

"Ööh, aivan", bardi toteaa, miettien itsekseen, että Polunnäyttäjien järjestön pitäisi ehkä testata hakijoidensa henkinstä puolta aavistuksen tarkemmin. "Liekö Aspiksen tarjous sittenkin olisi ollut parempi?"

Hissi menee taas kerran alas, ja Zahir ja Rravn pääsevät liittymään muiden seuraan.

"Ilmeisesti onnistuivat käynnistämään tämän", John sanoo, kun ketjun liikkuminen alkaa uudestaan, "tai no toivotaan että molemmat ovat kyydissä ettei tarvita kolmatta kierrosta."

"Jos mentas ensin vaha tiedusteleen, antaa pupun odottaa tas", Vasili ehdottaa muille, ja kaivaa tiedusteluvasaran esiin. "Helpompaa jos siella jotain kun ei tartte pidella tota narusta", hän jatkaa osoittaen Kalkamedesta.

Zahir nyökkää, jättää reppunsa Kalkamedeksen lähistölle ja taikoo valon jouseensa, jota pitää valmiina, ympärilleen katsellen. Bardi tuntee olonsa jälleen hieman rauhallisemmaksi, kun paikalla on Rravnin lisäksi muutakin seuraa.

"Täällä demoni. Häkki kertoi. Menemme. Miekkonen kärsimätön", Rravn kaakattaa osoittaen Kalkamedesta ohimennen miekallaan. Hän suvereenisti lähtee kävelemään hitaasti eteenpäin.

Rravnin huonot silmät näkevät, että käytävä aukenee ainakin hieman suuremmaksi luolaksi.

Arrakis varmistaa, että Kalkamedeen köysi pitää kun sen toinen pää on sidottu konsoliin, ja jatkaa Rravnin luokse ja hieman tämän edelle, antaen valokivensä valaista, "Sammuta vaan se lyhtys, Johnny, eiköhän tää kivi valaise tarpeeks..."

Vasili vilkaisee vielä kerran Kalkamedesta, nyökkää sitten hienoisesti ja lähtee Rravnin perään. "A niin, missa se sun demoni luuraa", Vasili sanoo saatuaan Rravnin kiinni.

Kalkamedes yrittää kovasti mönkiä päin tunnelin suuta, mutta ei pääse liikkeelle. Hän muistuttaa valtavaa, kulmikasta toukkaa.

"Jos ei haittaa, niin mielläni kantaisin tätä, niin on suurempi alue valaistu. Lisäksi tämä kuitenkin valaisee laajemman alueen", John vastaa.

"Onko siellä joku? Pyydän, auttakaa!" kuuluu puheääni syvältä luolasta, noin Arrakiksen vasemmalta puolelta.

Rravn kääntyy katsomaan Vasilia tyhjin silmin ja näyttää hymyilevän. "Siinä kuulit. Demoni. Ansa."

John. Jos K painaa alle 159, niin John jaksaa kantaa. John katsoo Zahiria. "Eiköhän napata toukka kantoon ja mennä perään. Pitää sitten katsoa risteyksissä mihin suuntaan hän haluaa", John toteaa ja testaa jaksaisiko kantaa 'oppaan' ja pystyykö kantamaan vai rimpuileeko liikaa. "Onkohan täällä muitakin unissakävelijöitä? Tosin ei niiden silloin pitäisi huudella."

Kalkamedes painaa köysineen ja muine kamppeineen 192 paunaa.

"Jaa, ei tuota kyllä yksinään kanna", John toteaa ja kaivaa repustaan peiton, jonka päälle siirtää Kalkamedesen ja sitten kiskoo peittoa eteen päin. "Kai tämä näinkin menee."

John jättää lyhdyn häkkihissin viereen ja lähtee kiskomaan Kalkamedestä.

Johnin operointia uteliaasti seurannut Zahir yskäisee anteeksipyytävästi. "Tuota, jos haluat ottaa hänet mukaan, joudut kyllä irrottamaan tuon hänet tähän huoneeseen sitovan köytensä konsolista...Luulin, että Vasilin tarkoituksena nimenomaan oli jättää hänet tänne, jottei hän aiheuttaisi meille hankaluuksia siinä tapauksessa, etteivät nämä luolat ole aivan niin tyhjät kuin miltä näyttävät. Vai luuletko, että häntä uhkaa täällä joku vaa–" Miehen puhe keskeytyy äkkiä hänen kuullessaan epämääräistä ääntä käytävästä, jonne muut menivät. Bardi vilkaisee sinne terävästi. "Kuulitko? Mitä tuo oli? Jätä hänet siihen ainakin toistaiseksi, voimme aina palata takaisin myöhemmin, liitytään nyt hetkeksi muiden seuraan." Garundin keskittymiskyky vaikuttaa melko rajalliselta, sillä niine hyvineen hän säntää käytävään muiden perään, vaikuttaen ainakin hetkeksi unohtaneen ulfeenin ja Kalkamedeksen.

Arrakis näkee edessään syvemmällä luolassa jonkinlaisen vesialueen.

"Haloo?" kuuluu ääni uudestaan.

"Demoni hiljaa!" Rravn karjuu takaisin ja lähtee määrätietoisesti kävelemään ääntä kohti.

"No mennaan kattoo tota demonia. Kumma demoni kun apua huutaa", Vasili vastaa Rravnille ja lähtee seuraamaan tengua ase valmiina.

Arrakis järsii alahuulensa partahaivenia ja lähestyy ääntä varovasti, ja vastaa huutoon "Kuka siellä?"

Zahir antaa haarnikoitujen toveriensa mennä edeltä ja liikkuu perässä valaiseva jousi kädessään, nuoli jänteellä, arvuutellen mielessään onko kyseessä ansa, vai onko näihin luonnon muovaamiin luoliin toinekin sisäänkäynti, josta joku onneton on tipahtanut. "John?" hän vilkaisee taakseen kysyvästi.

"No ei kai kukaan Kalkamedeksen kimppuun pääse kunhan emme mene risteyksen ohi", John sanoo, hakee lyhtynsä ja etenee muiden luo.

Kun tiennäyttäjät tulevat lähemmäksi, he näkevät edessään suuren kutsumisympyrän, joka muodostuu useilla väreillä piirretyistä ympyröistä ja riimuista. Ympyrän sisällä on yksi rääsyihin pukeutunut maahinen, jolla on sekainen vaaleanpunainen tukka. "Pelastus! Minä olen Koth'Vaul ja olen ollut täällä Orjuuttajien vankina jo vuosisatoja! He kuolivat aikoja sitten ja koko ajan olen odottanut, että joku tulisi ja voisi vapauttaa minut", hän sanoo ja näyttää ilahtuneelta.

Vasili katsoo maahista hämmästyneenä. "Täällä yksin vuosia? Ei tullut nälkä?", hän kysyy maahiselta.

Rravn alkaa kaakattamaan holtittomasti, mikä voidaan etäisesti tulkita nauramiseksi. "Me sanoimme! Maahinen! Demoni! Kraa kraa kraa!" tengu räkättää, vetäen välittömästi miekkansa esiin. "Me tiedämme. Kalkamedes kutsun kourissa. Tulee tänne, joutuu orjaksi. Demoni riivaa. Sinä myös! Maahinen! Päädyit tänne löydettyäsi jotain. Mentyäsi nukkumaan, heräsit täältä."

John: Survival +4 John tutkailee ympärilleen katsoen mitä syötävää täällä olisi. "Todellakin, mitä olet syönyt? Kai maahisetkin syövät?" hän myös kysyy Vasilin kysymystä mukaillen ja tarkkailee ympäristöä siten että pystyisi pysäyttämään tai lyömään Kalkamedesen luokse ryntääviä. Täällä ei vielä ole näkynyt muita ja maahinen sanoo että täällä olleet olisivat kuolleet, mutta ei sitä koskaan tiedä. "Ovatko siis kaikki muut täällä kuolleet? Se häkkihän toimii, miksi et ole lähtenyt? Oletko aivan varmasti yksin", John kyselee ja siirtyy vähän taaksepäin varmistamaan että Kalkamedes on kunnossa.

John löytää lattialta kuolleen hämähäkin, vähän pölyä ja likaa.

"Tämä kutsumisympyrä suojelee minua melkein miltä vain, nälältä ja ikääntymiseltä ja niin pois päin. Harmikseni se ei myöskään salli minun poistua täältä! Olen siis ikuisesti jumissa, ellei joku auta minua", Koth'Vaul huokaa. Hän nostelee ilmeikkäitä kulmakarvojaan Rravnia päin hieman huolestuneena ja katsoo sitten kysyvästi Vasilia. "Tuota... Onko hän kunnossa?" hän kysyy ja osoittaa Rravnia. Sitten hän jatkaa vastaamista, mutta silmäilee Rravnia hieman varuillaan: "Orjuuttajat sitoivat minut tänne ja käyttivät Ensimmäisestä Maailmasta peräisin olevaa elinvoimaani vahvistamaan taikaansa. Mutta nyt he ovat kuolleet, tai ainakin niin oletan, koska he eivät ole käyneet täällä niin pitkään aikaan. Haluaisin vain lähteä pois täältä, elää sen aikaa mitä vielä elänkin ja kuolla. Ehkä sieluni sitten vielä palaa Ensimmäiseen Maailmaan." Johnin ihmettelyyn siitä, onko hän yksin, hän vastaa: "Tuolla syvemmällä on toinen kutsuntaympyrä. Siellä on kasvattisiskoni, mutta en ole kuullut hänestä vähään aikaan ja olen huolissani. Osaan taikoa ja voisin yrittää parantaa hänet, jos jotain on käynyt, mutta en edes näe häntä..."

Zahir: Sense Motive +3, Knowledge (all) +3 Zahir tarkastelee maahista kiinteästi, pohtien mielessään tämän vastausta. "Ja kuinka voimme olla varmoja, että olet sitä miltä näytät? Seisot kuitenkin keskellä kutsumisympyrää. Kertomasi perusteella voisit yhtä hyvin olla "Orjuuttajien" sitoma demoni, joka on riivannut ystävämme unissakävelemään luokseen ja ottamaan paikkasi ympyrässä... Ja vaikka olisitkin sitä miltä näytät, kuinka tarkalleen voisimme vapauttaa sinut? Mikä sinua sitoo ympyrään?" bardi kyselee suorasukaisesti, mutta tasaisella äänellä. Sitten garundin mieleen tuntuu vielä juolahtavan jotain, sillä kulmat kurtistuvat ja katse muuttuu terävämmäksi. "Ja kuinka olet välttänyt Valkaistumisen? Väitit juuri olleesi täällä vangittuna huomattavan pitkän ajan ilman minkäänlaisia uusia kokemuksia."

Koth'Vaul suuttuu. "Olkaa sitten tuollaisia, itikat! Illvaster, tapa!" hän huutaa.

Tämän jälkeen tiennäyttäjät alkavat kuulla loiskintaa lammikon suunnalta. He eivät vielä näe mitä siellä on.

Inska:
Rravn: 22
Vasili: 20
Arrakis: 18
Zahir: 17
Mömmö: 11
John: 4

Rravn delay, trigger alhaalla Rravn osoittelee maahista miekalla ivaillen. "Mikä nimi Koth'Vaul? Demoni. Sanoimme", Rravn käkättää. Hän kääntyy katsomaan lammen suuntaan, mutta koska en näe mitään jää odottelemaan.

Vasili: Charge + power attack = -2 AC; att. +6, 2d6+9 Vasili lähtee kiroillen syöksymään kohti kutsuntaympyrässä olevaa maahista, selvästi aikomuksenaan kumauttaa lekallaan Koth'Vaulin taju kankaalle.

Koth'Vaul vääntää maahisnaamansa ihastuttavan riemukkaaseen hymyyn, kun Vasili säntää häntä päin. Maahinen läpsäisee lekan pois kuin se olisi ilmaa.

Move Q15, ase esiin. Ready jos otus tulee reachille lyötäväksi, lyö kovaa (power attack+inspire courage: atk +5, dmg 2d6+8) Arrakis kääntää katseensa kohti lammikkoa jonka näki jo aiemmin vilaukselta, astelee muutaman askelen lähemmäs, vetäen selästään kylmästä raudasta taotun suurmiekkansa ja yrittää havaita tuntemattoman lähestyjän sekä valmistautuu lyömään olan takaa.

Arrakis näkee paikaltaan toisen kutsumisympyrän, josta Koth'Vaul puhui. Siellä näyttää olevan jokin humanoidi makaamassa.

Zahir: Std: Insp. Cour. +1 Zahir aloittaa laulun, jonka toivoo valavan rohkeutta tovereihinsa.

Inska:
Rravn: 22
Vasili: 20
Zahir: 17
Arrakis: 11+
Mömmö: 11
Koth'Vaul: 9
John: 4

Lammikosta mönkii nuori musta lohikäärme suoraan Arrakiksen miekkaan! Arrakis viiltää sen lihaa ja huomaa, että se ei tunnu aivan oikealta lohikäärmeeltä, vaan ehkä joltain, joka on ennen ollut lohikäärme. Muut eivät vielä huomaa mitään.

Lammikon läheltä nousee myös pieniä irtonaisia käsiä, jotka kipittävät lohikäärmeen perässä ja hyppäävät Arrakiksen päälle, kun eivät ketään muutakaan näe. Arrakis huitaisee toisen niistä halki.

Rravn move Q17
(20ft, move action),
attack +6 (1d8+4/19-20/x3)
Rravn katsoo edestakaisin mömmön äänen suuntaan ja Vasilia. "Te hoidatte!" hän ehtii rääkäistä kun lähtee kiertämään kivistä seinämää vasemmalta puolelta, päätyen mömmön toiselle puolelle. Laulun siivittämänä Rravn virnuaa ja iskee miekkansa sulaneeseen lohikäärmeeseen.

Rravn silpaisee lohikäärmeestä palan pois. Myös hän tajuaa, että lohikäärme on entinen, vaikka liikkuukin yhä.

Vasili on grapplessa. AoO ei osunut. Koth'Vaul ottaa Vasilista kiinni tavattoman vaivattomasti.

John: Move u17,
free lyhdyn pudotus,
move T20 + keihäs esiin.
"Demoni?" John kysyy ja lähtee rynnimään kohti oletettua demonia. Koska ainut hänellä olevat kylmärautainen ase on kahdenkäden pitkäkeihäs, pudottaa hän lyhdyn matkalla ottaen keihään esiin.

Johnin lyhty jää sattuman kaupalla pystyyn eikä ala valuttaa öljyjään maahan. Koth'Vaul vilkaisee lähestyvää Johnia hieman ärtyneesti.

Escape Grapple (CMB +5) & niin kauas pois kuin voi. Vasili yrittää repäistä itsensä irti. "Mika riivatun paholainen sina", hän huutaa maahiselle.

Vasilin yritys ei vaikuta maahiseen mitenkään. Koth'Vaul nauraa. "Tulkaapa kaikki pikku seikkailijat tänne tai tapan kaverinne!"

Zahir: Move 20 ft. T18, Insp. Cour. +1
att +4 1d6+2/x3 (Point-Blank, IC)
Zahir manailee mielessään: "Miksi, voi, miksi en käyttänyt yhtä lisäkultapalaa nuolien hankkimiseen kylmärautaisella kärjellä?!" samalla kun liikkuu lähemmäksi kaksikkoa Koth'Vaul-Vasili, yrittäen pitää kaiken huolen poissa laulustaan. Arvioidessaan etäisyyden sopivaksi bardi nostaa jousensa, vetää jänteen kireälle ja laukaisee nuolen kohti maahista, toivoen ettei osu Vasiliin.

Zahirin nuoli osuu Koth'Vaulin vaaleanpunaiseen tukkaan eikä näytä tekevän siellä mitään.

5ft.-step P15, power attack + inspire courage: +5 (2d6+8, 19-20/x2, cold iron, slashing) Arrakis kierähtää sivulle, pyöräyttäen suurmiekkaansa laajassa kaaressa vaakatasossa kohti lohikäärmeen kummajaista.

Arrakis osuu taas lohikäärmeeseen ja sen haisevaa verta valuu maahan. Sen jälkeen lohikäärme yrittää puraista Arrakista mutta ei osu. Kuin esimerkkiä seuraten, jäljellä oleva pieni käsi pompahtaa päin tiennäyttäjän kaulaa mutta onnistuu vain raapimaan panssaria.

Vasili: 17 pojoa non-lethalia. Koth'Vaul kohottaa pienen nyrkkinsä ja mojauttaa sillä Vasilia päähän. Vasili menettää tajunsa. Sen tehtyään Koth'Vaul poimii Vasilin ylös kuin tämä ei painaisi mitään ja nostaa tämän kauas päänsä yläpuolelle. Vasili roikkuu kuin telekinesian pitelemänä paikallaan ilmassa, muiden tiennäyttäjien ulottumattomissa. "Ettekö kuulleet, paksukallot?" Koth'Vaul huutaa yllättävän voimakkaasti Arrakista ja Rravnia päin. "Tulkaa tänne juttelemaan, niin käsken Illvasterin perääntyä enkä tapa kaverianne!"

Rravn, kunhan on oma vuoro, withdraw Rravn lähtee ärtymystään irvistäen peruuttamaan pois, takaisin kutsuntaympyrän luokse.

Zahir laskee jousensa ja lopettaa laulamasta, pitäen tosin nuolta edelleen jänteellä. "Arrakis, anna sen olla hetki, kuullaan mitä tällä...maahisella...on sanottavaa!"

John 5-ft steppi R21, josta on esteetön hyökkäys mahdollisuus ja delay/ready attack jos on epäilyttävää. "Valehtelit jo ennenkin, saatat tappaa kuitenkin", John sanoo epäilevästi kutsuntaympyrässä olevalle ollen valmiina iskemään keihäällään. Jos kyseessä on paha ulkopuolinen, niin sitä ei voi päästää vapaaksi. Nyt se on kuitenkin ympyrän vanki eikä pääse karkuun.

Omalla vuorolla sitten, oli se sitten milloin hyvänsä, total defense ja 5-ft step ruutuun R14. Arrakis mulkaisee Zahiria, sitten outoa maahista kunnes kääntää katseensa jälleen varuillaan kohti lohikäärmettä ja astahtaa taaksepäin nostaen miekkansa eteensä pyrkien suojautumaan mahdollisilta iskuilta. "Hyvä on, en lyö tota ellei se yritä syödä mua, mutta sinne mä en tuu. Hoitakaa te suupaltit puhuminen!" Arrakis mylväisee paheksuvalla ja ärtyneellä äänellä.

Nyt ei tarvitse toimia inskassa.

Koth'Vaul ilahtuu, kun Arrakiskin lopettaa. "Illvaster, seis!" hän sanoo, ja musta lohikäärme jää paikalleen. Myös Arrakiksen kengissä pyörinyt irtokäsi jää paikalleen pyörimään. "Valehtelin mistä muka?" hän kuittaa Johnille ja virnistää häiritsevän leveästi kuin kunnon maahinen ainakin. "Mutta asiaan. Minulla on tässä teidän kaverinne tajuttomana", hän sanoo ja osoittaa korkeudessa killuvaa Vasilia. "Minun moraalini ei estä tekemästä uhkauksia, joten päästäkääpä minut vapaaksi tai ystävänne kuolee. Teidän ei tarvitse tehdä muuta kuin rikkoa tuo kehä. Pari iskua riittää. Itse en voi sitä tehdä, sillä kehän toiminta estää sen."

"Ja mitä sitten? Uhkailusi kuulostaa siiltä, että heti kun olet vapaa hyökkäät kimppuumme?" John kysyy koittaen pelata aikaa Vasilin heräämiseen. Kunhan hänet vain saisi pois kutsuntaympyrästä.

"Älkäähän nyt, minä en ole niin impulsiivinen. Olkaa huoleti, ei teidän tappamisestanne ole minulle mitään hyötyä tai edes huvia. Voisin oikeastaan suostua antamaan teille lisäksi jonkinlaisen palkinnon, jos ette muuten aio vapauttaa minua", Koth'Vaul vastaa. Hän vaikuttaa vilpittömältä.

Rravn tuijottaa epäileväisesti Koth'Vaulia. "Mikä olet? Kerro tarina", tengu kyselee.

Koth'Vaul katsoo Rravniin hieman hassusti. "Maahinen Ensimmäisestä Maailmasta", hän vastaa. "Tietenkin tavallista maahista paljon voimakkaampi, kuten näette. Eihän minua tänne muuten olisi vangittu Orjuuttajien orjaksi! Ja mitä tällä turinoinnilla on väliä? Joko te uskotte minua tai ette, ja joko te päästätte minut vapaaksi tai hän kuolee."

Huomattuaan, ettei Illvastiksi kutsuttu lohikäärme ole enää hyökkäävä, Arrakis antaa miekkansa terän laskeutua ja kiepauttaa sen jälleen selkäänsä, yhä visusti tarkkaillen Illvastin liikkeitä, ja vasta nyt huomaa, että irtonaisia käsiä oli toinenkin. Tätä hieman kavahtaen, Arrakis perääntyy kohti kapeampaa käytävää ja töksäyttää Koth'Vaulille: "Okei, sanotaan että me uskotaan sua. Mut mitä sä tiiät sellasesta keski-ikäisestä miekkosesta joka on harhaillu unissaan tänne, tuoden sit meidätki tänne? Äläkä ala kusettaa, mä en luota keijukansaan."

Koth'Vaul näyttää kysyvältä. "En mitään?" Hän miettii hetken ja jatkaa: "Liekö sitten kuullut unissaan siskoni epätoivon ja tullut auttamaan?"

Rravn ravistaa päätään, ja hänen silmänsä muuttuvat valkoisiksi aivan kuin ravistuksen vaikutuksesta. Hän katsoo taas selkeästi katsettaa kohdistaen Koth'Vaulia. "Miksi olet noin vihamielinen? Tiedätkö, minkälaisessa paikassa olemme? Syvällä maan alla, jonne vei paholaisen pään näköinen hissi. Vähemmästäkin tulee epäluuloiseksi." Rravn lähestyy Koth'Vaulia. "Olen valmis vapauttamaan sinut, mutten tahdo katua tekoani. Mitä tekisit vapaudellasi? Palaisitko tähän ensimmäiseen maailmaan?"

"Ja me olimme rauhassa, keskustelimme emmekä tehneet mitään. Sinä käskit Ilvastinin, mikä lie onkaan, hyökkäämään kimppuumme. Siksi me näitä nyt kyselemme. "Eli jos vain suinkin voisit kertoa ja vastata meille, niin se suuresti selkeyttäisi tilannettta meille", hän lisää koittaen kuluttaa aikaa. Mielessään hän miettii: "valkastuminen, mikä se on ja miksi hän siitä noin suuttui?". John pitää pitkäkeihään valmiina, sillä hän ei halua astua kehään, mutta sillä ylettyy tuohon olioon, oli se sitten yliluonnollinen maahinen tai jotain muuta. Selkeästi tämä ei ole mikään hyvä eikä John valuaisi tätä vapauttaa.

"Vihamielinen? Ärtynyt pikemminkin!" Koth'Vaul huudahtaa. "Olen ollut täällä vuosisatoja, vain odottaen, että joku tulisi ja vapauttaisi minut! Osaisitteko kuvitella, millä tuulella itse olisitte?" Sitten hän jatkaa Rravnille vastaamista: "Johan sen sanoin: lähtisin pois, eläisin. Tähän maailmaan en aio jäädä, ellei ole pakko." Johnille hän pyöräyttää silmiään.

Arrakis on yllättävän tyytyväinen Koth'Vaulin vastaukseen ja vastaa: "...Jaa, no jos mä käyn kysyy sun siskoltas mitä se on tehny sille ukolle? Ei toi oo normaalia. Oon mä ennenki nähny unissakävelyä, mut toi on jo vähän kummallista, ku sitä ukkoa ei saa hereille sitten millään..."

"Hän on tajuton, varmaan sairas. Miten muka ajattelit kysyä? Sitä paitsi mikä teitä estää uhkaamasta tappaa HÄNTÄ, jotta voitte kiristää minua?" Koth'Vaul kysyy painokkaammin, kun kuulee Arrakiksen sanat. "Mitäpä jos pysyttelette poissa hänen luotaan, jottei kaverillenne vain käy mitään", hän toteaa ja heiluttelee Vasilia hieman.

"Jos toverimme kuolee, niin sinä mätänet tänne", John vastaa. "Mielenkiintoista, hän ei halua meitä toisen ympyrän luokse", pyörii hänen ajatuksissaan. "Jos hän kuolee, niin me emme sinua vapauta. Ja mikä saa sinut kuvittelemaan että me alentuisimme kiristykseen?" john kysyy koittaen kiinnittää maahisen huomion itseensä, jotta Arrakis pääsisi livahtamaan huomaamatta.

"Emmä tiä..." Arrakis empii, kun herää kysymys miten tajuttomalta kysyy yhtään mitään "...enkä mä oikeestaan ees välitä. Mun duuni oli saattaa se ukko tänne, ja mä saatoin. Jotain se täältä haluu selkeesti, ja meitin homma on vähän niinku ottaa siit selvää. Mä käyn nyt hakee sen ukon ainaki tähän mis me ollaan ny... Eikä mul oo mitään syytä tappaa ketää ellei se joku yritä tappaa mua..." Arrakis lähtee lompsimaan kohti käytävää ja hissin konsoliin sidottua Kalkamedestä, tajuamatta sitä, että John yrittää antaa hänelle tilaisuuden livahtaa huomaamatta. Hän ei myöskään ole huomannut Rravnin yllättävää selkokielisyyttä.

Koth'Vaul näyttää hyvin hämmentyneeltä ja katselee Johnia. "Miksi ihmeessä ette kiristäisi? Ja totta kai minä sen tiedän, että ette vapauta minua, jos hän kuolee. Siksi hän on vielä elossa!" Maahinen katselee poistuvaa Arrakista ja nostaa kulmakarvaansa hieman uteliaana, mutta ei tunnu kiinnostuneelta. "Koittakaa nyt tehdä päätös. Se on yksinkertaista. Rikkokaa vain kehä, niin minä annan tämän elää", hän sanoo ja heiluttaa Vasilia, "parannan siskoni ja lähden, enkä anna Illvasterin vaivata teitä enempää!"

"Melko vaivattomasti Vasilin pistit kanveesiin. Jos vapautamme sinut, saattaisit tehdä saman meille ihan silkasta ilostasi", Rravn sanoo, silmät edelleen valkoisina ja selkokieltä puhuen. "Jos olet vuosisatoja jo täällä odotellut niin mitä muutamat minuutit tässä merkitsevät?"

Zahir vilkaisee Rravnia hieman oudoksuen, mutta kääntää sitten katseensa taas Koth'Vauliin, synkistyen ja puuttuu puheeseen kuivasti. "Ottaen huomioon, että olemme paras mahdollisuuteesi vapauteen vuosisatoihin, neuvottelutaktiikkasi on kovin heikko. En tietenkään halua toverini verta päälleni yhtään sen enempää kuin haluan itse kuolla, mutta en myöskään ole erityisen halukas vapauttamaan sinua nyt, kun olet selkeästi osoittanut olevasi vihamielinen ja hyvin kykenevä väkivaltaan...Ja muistutan sinua, että kuoleman suhteen olen aivan samassa tilanteessa kuin itse olet, kukaan ei ole minun sieluani ylösnostattamassa. Jotta saat jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka vakavana uhkana sinua tällä hetkellä pidän." Garundi on hetken hiljaa, odottaen, että lause menee perille maahisen tajuntaan.
"Neuvottelut vapauttamiseksesi voivat toden teolla edistyä vasta, kun olet osoittanut pystyväsi myös olemaan tappamatta. Se, että jätit Vasilin eloon ei hyväntahtoisuuttasi erityisemmin todista, sillä kukaan muu ei ollut ympyrässä saatavillasi ja tarvitsit painostuskeinon meitä vastaan. Joten: laske hänet pois ympyrästä, ole hyvä. Päätöstä, mitä vaadit, ei voi saavuttaa pelkän kiristyksen avulla, vaan se vaatii myös luottamusta. Edes sen itua. Voin vakuuttaa sinulle, että olen huomattavasti suostuvaisempi pyyntöösi, jos osoitat, että olet kykenevä myös säästämään ihmishengen, vaikka siitä ei olisi sinulle välitöntä hyötyä. Ja haluaisin edelleen tietää, ystävä kallis, miten olet välttänyt Valkaistumisen, mutta antaa sen nyt olla. Vai oletko vain liian voimakas Valkaistuaksesi?" bardi lisää perään mielessään. "Yritän vain saada sinua ymmärtämään, että valitsemasi keino, tajuttoman ystävämme panttivangiksi ottaminen, on huono tapa saavuttaa haluamasi, jos et sisällytä siihen myös hänen vastikkeetonta vapautustaan", Zahir lopettaa.

Saa yrittää bluffata tai luvata vilpittömästi. Koth'Vaul näyttää taas ärsyyntyneeltä. "No kuule lintu, minua ei huvita olla täällä yhtään sen kauempaa kuin on pakko." Hän kuuntelee Zahiria kiinnostuneesti ja näyttää uteliaalta. "Ai heikko neuvottelutaktiikka? Näinkö tämä maailma nykyään toimii? No hyvä on, luvatkaa kaikki minulle, että tuhoatte kehän, jos päästän kaverinne irti."

Jos kukaan ei estele, Arrakis käy noutamassa sidotun Kalkamedeksen ja taluttaa tämän köydestä pidellen muiden luo, valmiina kamppaamaan tämän jos tälle tulee valtava hinku kipittää jonnekin.

Kalkamedes on onnistunut kierähtämään ympäri Johnin peitolla kuin ryömimään opettelemassa oleva vauva. Kun Arrakis hakee hänet ja asettaa menemään suuremmassa luolassa, hän ei pääse kävelemään, koska on niin tiukassa paketissa. Hän kaatuu maahan suunnilleen Koth'Vaulin ja tämän kasvattisiskon väliseen suuntaan.

Zahirin puheen kuultuaan Rravn pitelee hetken päätään vasemmalla kädellään ja hieroo silmiään. Ottaessaan kätensä pois hänen silmämunansa ovatkin punaiset. "Tapasimme Vasilin tänään. En minä häntä edes tunne", tengu sanoo matalalla, mörisevällä äänellä.

Zahir: Diplomacy +7 Zahir mulkaisee Rravnia, mutta pakottaa oman äänensä kärsivälliseksi selittäessään maahiselle: "Suo anteeksi, en tainnut selittää asiaa tarpeeksi selvästi...Ongelmasi, parahin Koth'Vaul, on, että sinulla ei tällä hetkellä ole luottamustamme. Kaupankäynnin termein, sinulla on hopeaa, mutta esine, jota haluat, maksaa kultaa. Hyökkäsit kimppuumme ilman selvää syytä ja otit ystävämme panttivangiksesi kiristääksesi itsellesi ulospääsyn ympyrästä. Ymmärtänet, että vaikka sulkisinkin silmäni siltä, mitä teet tai et tee päästyäsi ulos tästä rakennuksestasi, tähän astiset toimesi eivät vakuuta minua siitä, ettet ensi töiksesi tappaisi meitä kaikkia, kun pääset ulos ympyrästä. Selvästikin olet siihen kykenevä. Koska sinulla ei ole luottamustamme, ei auta vaikka kuinka vakuuttelisit, ettet tee meille mitään. Ainoa tapa, millä voit tätä asiaa korjata, on antaa toverimme takaisin, odottamatta mitään vastalahjaksi."
"Koska eleesi täytyy olla vastikkeeton, en voi luvata sinulle suoraa ulospääsyä. Sen lupaan kuitenkin, että harkitsen pyyntöäsi ja yritän parhaani mukaan löytää kaikkia osapuolia miellyttävän ratkaisun, toisin kuin nyt. Ja vakuutan, että tarkoitukseni tässä ei ole huijata, vaan sinulla on aivan todellinen mahdollisuus vapauteen. Ikuinen vankeus, johon sinut on tuomittu, on mielestäni kuolemaakin pahempi kohtalo", bardi yrittää vakuutella.
"Ymmärrän kyllä, että olet haluton luopumaan toveristamme, koska luulet hänen olevan ainoa etusi meitä vastaan. Se on kuitenkin pikemminkin sama asia, kuin jos mahtava taistelija pitäisi kiinni jalokivestä, jonka hän voisi vaihtaa vahvaan haarniskaan - totta kai jalokivi on kaunis, mutta haarniska olisi hänelle varmasti paljon, paljon hyödyllisempi. Samoin sinun kannattaisi vaihtaa Vasili nyt meidän hyväntahtoisuuteemme," Zahir taivuttelee KOth'Vaulia.

Bluff vai diplo vai jotain muuta?
Muut voivat myös osallistua.

Koth'Vaul näyttää myrtsiltä. "No kyllä ovat asiat sitten muuttuneet", hän mutisee ja tuijottaa Zahiria. "Jos teitä tosiaan niin hirveästi loukkasi Illvasterin hyökkäys, niin anteeksi vain. En todellakaan ole tottunut siihen, että kukaan, seikkailija tai Orjuuttaja, puhuisi tuolla tavalla yhteisestä luottamuksesta tai tottelisi muuta kuin väkivaltaa." Hetken ihmettelyn jälkeen hän kysyy: "Oletteko te muut samaa mieltä hänen kanssaan?"

Arrakis äheltää Kalkamedeksen jalkojen ympärille sidottuja köysiä auki, kun Zahir puhuu ja havahtuu Koth'Vaulin puheisiin ilmeettömästi puhellen: "Ai, mitä? Joo... kai?"

"Olisi tietysti mukava kuulla, että millä ihmeen perusteilla te sitten suostuisitte minut vapauttamaan. Enhän minä voi täällä kehässä mitään tehdä!" sanoo Koth'Vaul. Hän laskee nyt Vasilin melkein maan tasoon ja pitää tätä varovaisemmin eikä roikota viiden metrin korkeudessa. "Kuka tuo on?" hän kysyy, kun Kalkamedestä auotaan solmuista, ja yrittää kurkistella muiden tiennäyttäjien ohi.

"Joku ihme itsetuhoinen vanha patu", John vastaa niin kuin asia on. Tuo mistään välittämätön vanha poluttajien jäsen olisi tappanut itsensä ilman heitä jo useampia kertoja.

Zahir: Diplomacy +7 "No, kuten sanoin, se, että osoittaisit pystyväsi myös säästämään henkiä, vaikka pystyisit tappamaan ja vaikka tappamatta jättämisestä ei olisi sinulle välttämättä mitään hyötyä, saisi minut hyvin auliiksi suostumaan pyyntöösi päästää sinut ulkomaailmaan. Ja sinähän et lopulta tarvitse kuin yhden apulaisen, vai mitä? Mitään vakuuksia en tietenkään voi luvata, koska se tekisi koko eleen merkityksettömäksi, mutta...voisin varmasti yrittää neuvotella toveriani kanssa jotakin kaikkia osapuolia tyydyttävää", Zahir jatkaa Koth'Vaulin taivuttelua.

Rravn diplomacy +7 (joo, sillä on rankkeja siinä) Rravnin silmät palaavat takaisin sinioranssiin kirjoonsa. "Paikka kiinnostava. Me tutkimme. Analyysi. Vapaus", tengu kaakattaa tutulla ja kenties turvallisella tyylillään. Hän kääntyy kohti kummallista lohikäärmettä. "Mikä Illivast? Lohikäärme? Sulanut? Muista. Me tiennäyttäjiä. Tutkimme."

Kun Arrakis on avannut Kalkamedeen köydet jaloista ja auttanut miehen ylös, hän kävelee ensin päin kivipilaria ja sitten kiertää sen, suunnistaen kohti Koth'Vaulin siskoa.

"Mihin hän oikein on menossa? Hänen olisi paras olla satuttamatta siskoani!" huudahtaa Koth'Vaul ja yrittää siirtyä kehässään niin, että näkisi enemmän, mutta ei pysty.

Arrakis kiristää otettaan köyden pätkästä pysäyttäen Kalkamedeksen etenemisen: "Ptruu, Polle! Ei tää äijä oo vaaraksi ku ittellensä!"

"Hyvä on, hyvä on, katsomme, ettei sitä tapahdu, luota meihin. Emme halua hänen satuttavan siskoasi yhtään sen enempää kuin sinäkään", Zahir yrittää rauhoitella hieman hermostuneena. "Erityisesti, koska luultavasti tapat Vasilin ja komennat lemmikkisi uudestaan kimppuumme", pyörii hänen päässään kolkosti. "John, tuletko auttamaan? Otetaan kiinni hänen yläruumiissaan olevasta köydestä, että voimme tarpeen vaatiessa hallita häntä. Vasili varmasti pärjää tässä hetken aikaa. Ja Koth'Vaul, mieti mitä sanoin!" bardi vielä korostaa ennen kuin syöksyy auttamaan Arrakista köyden pitelyssä.

"Selvä", John vastaa. Hän vilkaisee Vasilia ja mutisee skaldiksi: "Juomme joko kanssasi tai muistollesi".

Koska John ja Arrakis saavat pideltyä Kalkamedestä kohtuullisen hyvin, Zahir palaa takaisin Koth'Vaulin kutsuntaympyrän reunalle, ollen valmiina rauhoittelemaan, jos maahinen alkaa panikoitua.

Koth'Vaul näyttää olevan kahden vaiheilla ja huolissaan mutta lopulta ei ilmeisesti tee mitään.

Kalkamedes kiskoo ja vetää köydestä yrittäessään taapertaa eteenpäin, ja kun hänen annetaan mennä, hän köpöttää kiltisti Koth'Vaulin siskon kutsumiskehään. Sinne päästyään hän seisoo hetken paikallaan ja kellahtaa sitten haltianaisen viereen maahan makaamaan.

"Mitä siellä oikein tapahtuu?" Koth'Vaul kyselee.

Rravn on Koth'Vaulin luona, kiinnostuneena tutkien tätä lähempää. "Emme tiedä. Menemme kysymään", tengu toteaa ja astuu muutaman askeleen toista kutsuntakehää kohti. "Arrakis? John? Mitä käy?" hän kailottaa niin, että kaksikko sen varmasti kuulee.

"Sisko?" John sanoo ihmetellen Arrakisille skaldiksi, "tuo on haltia ja heebo oli maahinen. Mitä helvettiä?"

"En tiedä. Hän vain nähtävästi nukahti tai jotakin", John vastaa muille huutamalla taldaneksi. "Pitäisikö hänet hakea tuolta pois?" John kysyy Arrakisilta skaldiksi.

"Nukahti?" Zahir huutaa takaisin, edelleen aavistuksen hermostuneen oloisena, tuskallisen tietoisena Vasilista Koth'Vaulin vankina. "Hän on kävelyttänyt meitä kaikki nämä peninkulmat vain päätäkseen tänne nukkumaan?! Kai hän hengittää edelleen? Entä Koth'Vaulin kasvattisisko, näettekö häntä?"

"Nukahti? Siis se teidän outo kaverinne? Mitä siellä puhutaan? Mitä te oikein teette?" huutaa Koth'Vaul. "Onko kehässä jotain vikaa? Tekikö siskoni hänelle jotain? Pysykää erossa heistä!" hän huutaa hätääntyneenä.

John: Heal 0, käykö take 10 elossa olon selvittämiseen? "Aah, kasvattisisko", Johon sanoo kuultuaan Zahirin. "Kummaa sekin kyllä jos hänet oli kutsuttu ensimmäisestä mailmasta tänne. Haltia ei ainakaan sielä ole", John ajattelee. "Täällä ympyrässä on haltia. Tarkistan hengittävätkö he", John vastaa huutaen taldaniksi ja sitten hän siirtyy tarkistamaan ympyrässä olevien kunnon ja hengittävätkö he. "Jos herra maahinen haluaa että heidän annetaan olla, niin mielellään haen Kalkamedeksen pois", John sanoo Arrakisille skaldiksi. "Eli jätämme siskosi yksin ja otamme miehemme mukaan, vai? John huutaa takaisin Koth'Vaulille.

"Mitä jos sinäkin nukahdat sinne? Onko kehässä vikaa?" Koth'Vaul huutaa vieläkin.

John saa 5 pojoa nonlethalia. Johnille ei kuitenkaan näytä käyvän mitään, kun hän astuu kutsumiskehään. Sen sijaan kun hän kumartuu tutkimaan Kalkamedestä ja koskee tähän, Kalkamedes hyvin yllättäen nostaa polvensa ja tinttaa Johnia suoraan nenään.

Zahir haroo hiuksiaan turhautuneena. "Rauhoitu, rauhoitu, ei siellä tosiaankaan mitään tapahdu, se vanha ukkeli, jonka näit, tosiaankin vain nukahti", hän yrittää vakuutella maahiselle. "Eikä meillä tosiaankaan ole mitään aikomusta vahingoittaa siskoasi, usko nyt!" bardi lisää, joskin ajatus: "Jollei siskosi puolestaan meinaa jotenkin vahingoittaa Kalkamedestä", vilahtaa hänen mielensä halki. "Ja siis halusitko, että tuomme vanhuksen pois? Selvä, ei siinä ole mitään ongelmaa, hän on uskoakseni edelleen köydessä, kyllä he kaksistaan saavat hänet vedettyä", bardi selittää. "Ja kenelläkään meistä tuskin on kyvykkyyttä arvioida, onko vuosisatoja sitten tehdyissä kutsuntakehissä vikaa. Toivoisin kyllä kovin, että tietäisimme jotain", garundi lopettaa anteeksipyytävästi. "Osaatko neuvoa jotain kohtaa, mitä kehästä pitäisi erityisesti katsella?" hän kysyy maahiselta.

Rravn kääntyy katsomaan Zahiria oudoksuen. "Haltia? Maahinen? Ensimmäinen maailma. Kummatkin sieltä?" hän kaakattaa kysymyksiään, samalla katsoen hiukan Koth'Vaulia.

"No kyllä hänet olisi parempi ottaa pois. En tiedä missä kunnossa siskoni on, mutta jos hän herää ja on sairas tai harhainen, en epäile etteikö hän voisi epähuomiossa tappaa kaverinne. Tai teidätkin, jos olette ympyrässä. Ette kai te sitä halua? Minun pitäisi päästä parantamaan hänet!" tuskailee Koth'Vaul huolestuneena. "En minäkään ole asiantuntija näiden ympyröiden kanssa. Ne kai näyttävät hieman erilaisilta kuvioiltaan. Mutta sen pitäisi varmaan hohtaa samalla tavalla kuin minunkin ympyräni, eli ei olla kirkkaampi tai himmeämpi." Koth'Vaul näyttää tuskastuneelta, kun Rravn utelee. "Mikä minun henkilöhistoriassani nyt on niin tärkeää tai kiinnostavaa? Kyllä, hänkin on Ensimmäisestä Maailmasta, jos se nyt on niin hirveän tärkeää."

Koska Kalkamedes on edelleen köysissä ja tämä kävi hyökkääväksi, Arrakis kiskaisee köydestä voimiensa takaa yrittäen vetää unissakävelijän ulos kehästä.

Arrakis kiskoo Kalkamedestä tämän käytyä väkivaltaiseksi, mutta Kalkamedes onnistuu jotenkin köydestä ja makuuasennostaan huolimatta potkimaan itsensä paikalleen niin tukevasti, että Arrakis ei ainakaan heti saa häntä liikkeelle.

*kiroilua skladiksi* "Ei se mitään sittenkään nuku. Tinttasi nenän verille kun koskin", John huutaa vähän ärsyyntyneenä. "Tähänkään mennessä hän ei meistä ole ollut huolissaan, vain omasta pois pääsystään. Mieleni tekisi tehdä päinvastoin kuin mitä se sanoo", John mutisee maahisen puheista skaldiksi Arrakisille. Koska Kalkamedes on selkeästi hengissä, niin John tarkistaa haltian kuntoa.

John tajuaa sen verran, että haltia on vielä hengissä, mutta näyttää huonolta ja on joko unessa tai tajuton.

Zahir: Sense motive +3 Johnin ja Arrakiin koettelemusten aikana Koth'Vaulin aiempaa vuodatusta kuunnellut Zahir vilkaisee maahista tutkivasta, arvuutelleen mielessään, puhuuko tämä totta, valhetta vai mahdollisesti jonkinlaista niiden sekoitusta päästäkseen vapaaksi ympyrästä.

"Mitä te oikein puhutte siellä?" vaatii Koth'Vaul, kun kuulee taas vieraskielistä puhetta.

"Luultavasti kiroilevat", Zahir toteaa lakonisesti Koth'Vaulille. "Ulfeenien kieli on käsittääkseni erittäin rikas sen suhteen ja ilmaisut hyvin...mojovia."

Rravn kääntyy toisen kehän suuntaan. "Loppuu se salakieli! Me hermostumme. Maahinen hermostuu", tengu ärjyy. Hän samalla pistää pistää miekkansa takaisin huotraan viimein.

"Ei täällä mitään. Nenä verillä vain *****", John huutaa. "Hengissä ovatm mutta ei eihkä hyvässä kunnossa. Toimiiko tavallinen parannustikku? Jos toimiin, niin tikku ja käyttäjä tänne. Meidän kaveri vastustelee rinkulasta poistoyrityksiä. Käveli suoraan sinne ja painui pitkäkseen, mutta ei ****** nuku", hän jatkaa ja sadattelee pitkään tällä kertaa sitten taldaniksi, vaikka ei se sanasto siihen niin hyvä olekkaan.

"No kiskommeko pois? Jokin syy hänellä on tuohon mennä pitkäkseen. Jos kerran jätämme Vasilin maahiselle, niin haittaako että jää tuohon. En tiedä mitä tässä tapahtuu", John sanoo Arrakisille, mutta tällä kertaa sitten taldaniksi.

Arrakis nyökkää ja riuhtaisee köydestä uudestaan, tällä kertaa ottaen paremman asennon.

Zahir: Diplomacy +7 Koth'Vaulin luona Zahir hieraisee otsaansa kuin kärsien alkavasta päänsärystä ja huokaisee. "Odotahan hetki, käväisen parantamassa toveriani", hän selittää maahiselle. "Palaan kohta, voimme sitten jatkaa neuvotteluja. Ai niin, ja vilkaisen samalla sitä ympyrää... Miksi näiden tilanteiden pitää aina olla niin vaikeita? Jos vain vapauttaisit toverimme, meillä olisi tarpeeksi lihaksia kiskoa se vanhus pois siskosi ympyrästä ja voisimme siirtyä edes jonkinlaisen luottamuksen vallitessa todella neuvottelemaan sinun vapaaksi päästämisestäsi...Me emme ole Orjuuttajia, keitä ikinä he sitten olivatkaan", hän toteaa maahiselle ja lähtee päätään puistellen kävelemään kohti toista ympyrää ja kahta ulfeenia.

Zahir: CLW-sauvaa Johniin
John: 8 hp takaisin
Knowledge (all) +3
Päästyään kaksikon luo valaisevine jousineen Zahir napsauttaa Mutgashin parannussauvan esiin ja käyttää sitä Johniin, kunnes ulfeeni tuntee olonsa paremmaksi. Sitten bardi tarkastelee kutsuntaympyrän hehkuvuutta ja siinä lepäävää kaksikkoa. "Ei tästä ota tolkkua... En pysty sanomaan, onko tuo hyvä vai huono asia. Tietämämme perusteella on mahdoton sanoa, onko haltia jotenkin riivannut Kalkamedeksen tulemaan tänne, ja par'aikaa riistää vanhuksen elinvoimaa itselleen vai onko kysymys mahdollisesti jostain muusta...? Mutta ei häntä kyllä tänne voi jättää, Heidmarch tappaisi meidät", hän mutisee Johnille, väläyttäen tutun kireän virnistyksensä.

Koth'Vaul on todella hermostunut ja harppoo edestakaisin ympyrässään, kun Zahirkin lähtee. Hän ei tosin sano mitään erityisempiä vastalauseita, vaan tuijottaa hyvin tiiviisti heidän peräänsä. "Jättäkää siskoni rauhaan! Jos hänet olisi niin helppo parantaa, hän olisi jo toipunut itse!" hän huudahtaa. Hän näyttää vieläkin turhautuneemmalta, kun Zahir puhuu taas Vasilin päästämisestä irti. "No hyvä on, annan hänen mennä sitten! Mutta tulkaa nyt edes tänne, että näen että ette ole tahallanne tai vahingossa satuttamassa siskoani – tai hän teitä."

Zahirin mielestä Koth'Vaul on tosissaan eikä valehtele. Hän huomaa myös, että Koth'Vaulin kasvattisiskon kutsuntaympyrän viivat ovat vahvempia ja kirkkaampia. Hän ei osaa sanoa muuta.

Zahirin palloilella vieressä John päättää kysäistä häntä vaivanneen asian. "Mitä on valkaistuminen ja miksi se siitä suuttui?" hän kysyy kuiskaten kelishiksi. "Kai hänet pitää raahata pois sieltä, vai odotammeko vielä hetken?" John kysyy ja siirtyy lähelle auttaakseen Kalkamedeksen köyden kanssa jos hänet halutaan nyt heti pois ympyrästä.

"Valkaistuminen on tauti, joka muuttaa maahiset harmaiksi ja tylsiksi, jos he eivät säännöllisesti koe mitään uutta", Zahir kuiskaa hiljaa takaisin kelisihiksi Johnin nenää parantaessaan. "Ja hän ei selvästikään halua meitä lähellekään tätä ympyrää... Mahtaakohan kyseessä olla kasvattisisko laisinkaan vai kenties joku, josta Koth'Vaul on jotenkin imenyt elinvoimaa itseensä välttääkeen Valkaistumisen...? Niin paljon kysymyksiä. Jätän harkintasi varaan, yrittekö Arrakiin kanssa vetää naisen ulos kehästä Kalkamedeksen sijasta. Siis, jos saan Vasilin pois."

Saatuan Johnin nenän suoristettua Zahir lähtee ripeästi kävelemään takaisin kohti Koth'Vaulia. "Vapauttaisitko todella ystävämme? Se olisi... hyvä ja armelias teko. Puhumattakaan siitä, että saisimme miehemme pois siskosi kehästä varmasti helpommin. Mutta John ja Arrakis pysyvät kyllä tuolla siihen asti, että saamme ukkelimme pois kehästä. Jos siskosi yht'äkkiä havahtuukin, niin he voivat edes yrittää jotain epätoivoista." Bardi tanssittaa sauvaa sormissaan. "Siskosi ympyrä näytti ainakin minun silmiini ihan toimivalta, mutta enpä näistä asioista mitään tiedä. Tuota, lasketko nyt Vasilin aivan maahan asti, jotta saan hänet vedettyä tänne puolelle?" bardi pyytää.

"Tarkoitin, että päästän hänet sitten kun olette kaikki tässä", sanoo Koth'Vaul ja yrittää vieläkin tiirailla pidemmälle luolaan. "Tai no sen oudon kaverinne voitte jättää muualle jos haluatte."

"Tjaah", Zahir sanoo ja hieroo niskaansa hämmentyneenä. "Noh, jos olet nopea. Olisi suotavaa, ettei siskosi tee sillä välin mitään... Pyydän sinua kuitenkin muistamaan, etten ole toverieni komentaja, he tekevät omat päätöksensä viime kädessä itse. Arrakis! John!" bardi huikkaa "tuletteko tänne näyttäytymään, että Koth'Vaul uskoo, ettette tee hänen siskolleen mitään ja saamme Vasilin auttamaan meitä "oudon kaverimme" kiskomisessa pois ympyrästä!"

Arrakis kohauttaa olkapäitään, pudottaa köyden ja talsii Koth'Vaulin näkösälle, kiertäen lohikäärmeen mahdollisimman kaukaa.

"Selvä", John lähtee kanssa talsimaan, mutta koukkaa uteliaisuuttaan lähempää hirviötä, sillä hän ei ole sitä vielä nähnyt.

Johnin mielestä lohikäärme näyttää ihan aidolta mustalta lohikäärmeeltä, joskin nyt haavoittuneelta. Sen jaloissa pyörivä käsi väistelee Johnia.

Koth'Vaul näyttää selvästi siltä, ettei haluaisi luopua ainoasta "neuvotteluvaltistaan", mutta ojentaa silti Vasilin kehän ulkopuolelle ja antaa jonkun ottaa hänet. "Toivon todella, että tämä vakuuttaisi teidät päästämään minut pois täältä. Myönnän että en toiminut kovinkaan ystävällisesti aiemmin, mutta tässä tilanteessa innostuu helposti liikaa. Enkä tosiaan ole tottunut tällaiseen toimintaan. Mutta nyt tiedän jo paremmin ja osaan toimia sen mukaan!" hän sanoo. "Halusitteko te vielä jotain tietoa vai? En haluaisi jaaritella kovin pitkään, mutta jos välttämättä haluatte, niin voin kyllä vastata joihinkin kysymyksiin. Kysyitte kai jotain siitä, että mitä täällä on? En näe tästä kuin tämän rajoitetun alueen, joten en voi olla varma, mutta tietääkseni täällä ei ole mitään muuta kuin Illvasterin aarre tuolla lammen pohjassa. Illvaster tai minä emme sitä kaipaa, joten se on teidän, jos sen haluatte."

"Meidän osuus. Teidän osuus", Rravn kaakattaa ja vetää miekkansa taas esiin, katsoo kerran Zahiria ja ottaa askeleen lähemmäs kehää, kääntäen katseensa Koth'Vauliin. "Mihin isku?"

Zahir: CLW Vasiliin, kunnes
non-lethal dmg=0. Sense motive +3.
Vasili: lämä poistui, taju palaa.
Zahir: wandista meni 3 latinkia.

Zahir on vaikuttunut maahisen eleestä, mikä osaltaan tyynnyttää hänen takaraivossaan kolkuttelevaa epäluuloa. "Kiitoksia", hän sanoo maahiselle, samalla kun vetää Vasilin ulos kehästä ja kauemmaksi, alkaen parantaa tätä Mutgashin sauvalla. "Odota vielä hetki, Rravn," garundi toteaa innokkaalle tengulle, ennen kuin kohdistaa puheensa taas Koth'Vaulille.
"Varmasti meillä olisi moniakin kysymyksiä, mutta sinun laillasi mekään emme halua liiemmälti jaaritella. Joten lyhyesti: Miekkonen, jonka näit ja joka on nyt siskosi ympyrässä, on kärsinyt jo varsin pitkään hyvin pahasta unissakävelystä. Vaikka hän asuu kaukana täältä, hän on joka yö pyrkinyt tätä paikkaa kohti hellittämättä. Ja nyt hän käveli siskosi ympyrään, eikä halua lähteä sieltä. Siskosi taas vaikuttaa tajuttomalta. Mahtaisiko sinulla olla jonkinlaista käsitystä tapahtumien kulusta?" Bardi kysyy kysymyksensä vilpittömän uteliaasti, mutta vuosien koulutuksen vuoksi Zahirin silmät ja mieli tarkkailevat kuin itsestään, näkyykö Koth'Vaulissa tämän vastatessa vilpin merkkiä.
Sovittelevaan sävyyn hän lisää vielä loppuun, suoristautuen toipuvan Vasilin yltä: "Äläkä huolehdi vapautumisestasi, olen varsin vakuuttunut siitä, että olet luotettava. Pelkään vain, että saadessasi vapautesi syöksyt vain hakemaan sisaresi ja häviät, jättäen meidät yksin miekkosemme ja ongelmamme kanssa - mikä olisi hyvin ymmärrettävää. Varmasti vuosisatojen vankeuden jälkeen itseänikään eivät vähempää kiinnostaisi pelastajieni minuun liittymättömät ongelmat. Haluan vain varmistua siitä, että esittämäni kysymys saa täyden huomiosi", hän lopettaa, hymyillen hieman ironisesti ja levittäen käsiään anteeksipyytävästi.

"No jos minä menen sitten sen siskon vapauttamista valmistelemaan. Rinki rikki varmaan häneltä myös", John sanoo ja kääntyy mennäkseen takaisin 'siskon' luokse lyhty kädessään ja aloitaa samalla äänekkään mutinan, "Miksi se lohikäärmeesi ei voinut rinkejä rikkoa? Ne nyt kuitenkin ovat älykkäitä ja vahvoja. Meitä vain juoksutetaan."

"Tuohon noin!" sanoo Koth'Vaul innokkaasti, kun Rravn tarjoutuu rikkomaan kehää. Hän huokaa, kun Zahir estelee taas. Hän miettii hetken Zahirin sanoja. "Etädiagnosointi on hankalaa. Siskoni vain hiljeni eräänä päivänä ilman, että mitään sen ihmeempää oli tapahtunut. Tämän takia epäilen jotain vakavampaa sairautta. En ole edes varma, kuinka kauan siitä on, koska täällä on todella hankala mitata ajan kulkua." Hän pitää pienen tauon ja jatkaa: "Paras veikkaukseni on, että hän vaikuttaa jotenkin alitajuisesti kaveriinne, jolloin ongelma poistuu, jos saan hänet parannettua. Jos ei, voin kai yrittää parantaa kaverinneakin, koska siihen ei kauaa mene. Kyllä minä sen voisin vähintäänkin tehdä vastapalveluksena." Hän hymyilee hieman ennen kuin vastaa Johnille. "Illvaster on suoraan minun hallinnassani enkä siis pysty käskemään sitä vapauttamaan minua, aivan kuten en itse pysty rikkomaan kehää. Tämä on näiden kutsuntaympyröiden todella harmittava ominaisuus. Voin toki demonstroida ja yrittää käskeä sitä rikkomaan kehän, jos haluat." Hän on taas hieman huolestunut, kun John on lähdössä rikkomaan toista kehää. "En tosiaan suosittelisi hänen kehänsä rikkomista vielä, hänen mahdollisen sairautensa takia. Kehä kuitenkin suojaa häntä jonkin verran ja mikäli hän on sekaisin, kehä suojaa teitäkin häneltä. Minä sen sijaan kestän kyllä jonkin aikaa, jos hän on sekaisin ja hyökkää kimppuuni."

Kun Vasili tulee tajuihinsa, Koth'Vaul puhuu hänelle: "Anteeksi tämä pieni mukilointi. Luulin, että voisin kiristää kavereitasi päästämään minut pois, mutta ilmeisesti tämä maailma toimii nykyään paljon ystävällismielisemmin ja diplomaattisemmin. Pahoitteluni."

Zahir (tai muutkaan) eivät edelleenkään aisti Koth'Vaulin äänessä piilottelua tai petosta.

Rravn katsoo suorastaan yllättyneenä Koth'Vaulia. "Hmm. Maahinen, ei demoni. Jännä", tengu kaakattaa. Hän kääntyy katsomaan Zahiria. "Sönköttäjä vapaa. Meidän osuus", Rravn jatkaa osoittaen miekallaan kehää. Hänen silmänsä pyörähtävät taas hänen päässään paljastaen pelkkää valkoista. "Ehkä haltia kutsuu lumouksillaan Kalkamedeksen luokseen pelastamaan. Onhan niitä haltioita, jotka hallitsevat unet paremmin kuin muut", Rravn selittää hypoteesiaan selkokielisesti.

Zahir koettaa kovasti hillitä ihokarvojaan nousemasta pystyyn, kuten aina tuntuu tapahtuvan Rravnin silmien ja luonteen muuttuessa äkkinäisesti. "Krhm, juu, aivan," hän vastaa yrittäen päästä tasapainoon. Garundi hakee hetken sanoja suu auki, ennen kuin saa ajatuksensa päästä kiinni: "Vapauta pois vain hänet, Rravn. Luotan hänen sanaansa. Ja John, ehkä meidän tosiaan on parempi antaa Koth'Vaulin rikkoa kasvattisiskonsa kehä – varmuuden vuoksi."

Jos joku haluaa estää Johnia rikkomasta toista kehää reagoikoon. Muuten sekin rikotaan. "Ei hän voi rikkoa siskonsa kehää. Jos voisi, niin hän olisi voinut käskeä lohikäärmeensä rikkomaan sen jo satoja vuosia sitten ja sitten sisko olisi voinut vapauttaa hänet!" John vielä huutaa matkallaan kohti 'siskon' kehää aikomuksenaan vapauttaa myös tämä heti. Hän on kuitenkin tajuton ja selkeästi maahinen ei sitä kehää ole voinut rikkoa. Näin säästämme aikaa ja ehkä Kalkamedes vapautuu kun kehä hajoaa. Ja en luota tuohon maahiseen, John ajattelee ottaessaan aseen esiin kehän rikkomista varten.

"Odota nyt!" keskeyttää Koth'Vaul, kun John lähtee. "Illvaster ei pysty rikkomaan siskoni kehää, koska siinä on jokin suojaus, joka estää epäkuolleita menemästä sinne. Niin, jos ette ole huomanneet, Illvaster ei ole elävä, vaikka saattaa päällepäin siltä näyttää. Sen uskollisuus minua kohtaan ei muuttunut edes sen kuoltua." Hän lisää vielä: "Jos en jostain syystä pysty rikkomaan siskoni kehää itse, no, sitten aion kyllä pyytää teitä tekemään sen, jos suostutte siihen vaaraan."

Rravn kohauttaa olkiaan ja ilman parempia ohjeita menee mätkimään kehää miekallaan, toivoen sen tuottavan toivotun lopputuloksen.

Parin ensimmäisen iskun jälkeen näyttää siltä, että Rravnilta menee yksin pari minuuttia kehän rikkomiseen – mokoma on kovaa tekoa. Koth'Vaul katsoo mätkimistä täpinöissään.

Arrakis harppoo Johnin perään ja tarraa tätä olkapäästä, kuiskaten: "Oota ny, mun vaistot sanoo, ettei meidän kannata nyt erkaantua muusta porukasta, jos toi 'maahinen' vaikka käykin päälle..."

"Sitä suuremmalla syyllä. Lohikäärme muka oli täällä elossakin, mutta ei voinut siskoa vapauttaa ja nyt jatkaa palvelua kuolleenna, mutta summonoitu tänne. Mistä lohikäärme tuli. Jos hän ei halua meidän vapauttavan siskoa, niin sitä suuremmalla syyllä haluan tehdä niin", John vastaa skaldiksi Arrakisille. "Minulla on metallipiikkejä, vasara, sorkkarauta ja vastaavaa. Saan ringin nopeammin rikki", hän jaktaa skaldiksi.

Zahir: Heal -1
Onko Vasililla kaikki OK?
Zahir katsoo päätään kallistaen ja vähän hermostuneena kahden pitkän ulfeenimiehen juttelua. "Mitähän heillä lienee mielessä? Jotain erimielisyyttä?" hän miettii. Sitten bardi kääntyy katsomaan Vasilia, joka tuijottaa silmät auki luolan kattoon. "Miksiköhän hänkään ei herää? Olikohan Mutgashin sauvassa jotain vikaa?" Garundi kävelee breovyolaisen luokse ja heiluttelee kättään hänen silmiensä edessä. "Vasili? Hei, Vasili?" Mies ei tunnu inahtavan. Turhautuneena bardi kävelee Rravnin vierelle, ottaa sirpin käteensä, laittaa jousen sivulleen ja toteaa tengulle ja Koth'Vaulille alkaessaan hakata kehää: "No, kaipa minäkin voin auttaa. Millaista Ensimmäisessä Maailmassa muuten on? Ovatko maahiset alunperin sieltä?"
Varovaisesti bardi jatkaa: "Toisinaan ihmiset kysyvät minulta, eikö minun pitäisi olla tummaihoisempi, kun kerran olen Garund-mantereelta...Se ei koskaan lakkaa ärsyttämästä minua." Hän väläyttää valkean virnistyksen. "Vaikka uteliaisuudestahan ja tietämättömyyttään he kai sitä enimmäkseen kysyvät... Haluan vain sanoa, että ymmärrän, jos sinua ärsyttää, eikä toki tarvitse vastata, mutta oletteko te kaikki täkäläiset Ensimmäisen Maailman maahiset immuuneja Valkaistumiselle?"

Zahir on sitä mieltä, että Vasili on kyllä elossa.

John ehtii kuulemaan Zahirin vastauksen ja pohtii mielessään nopeasti etäisyyksiä: "Kaksi hajoittaa tuplasti nopeammin ja minulla on edestakaiset matkat kuljettavana. ryhmä olisi hajallaan kun hän vapautuu. Ei hyvä". "Jos lohikäärme palveli sinua jo elossa ollessaan, niin miksi hän ei vapauttanut siskoasi silloin? Ja mistä se edes tuli jos sinut kutsuttiin tänne? Ja miksi viimeksi suutuit valkaistumisesta kysyttäessä? Emme hyökänneet emmekä tehneet mitään, mutta kysymyksen jälkeen käskit epäkuolleen lohimäärmeesi kimpuuumme", hän sanoo ääneen taldaniksi laskien valon siten että se valaisee rinkiin asti. "Hän nujersi yhden meistä ennen kuin ehdimme edes tehdä mitään jos hän hyökkää olemme aika heikoilla", käy Johin mielessä hänen ottaessaan vasaran ja metallipiikkejä esiin vyölle. "Jos hän on vihamielinen, niin siskon vapautusta voisi koittaa, mutta nyt pitää auttaa muita", pyörii mielessä ja hän ottaa keihään valmiiksi käsiin ja siirtyy suojelemaan rinkiä rikkovia tovereitaan.

Zahir: Sense Motive +3 "Hmm, ihan hyviä kysymyksiä", Zahir pohtii ja vilkaisee kuin tottumuksesta Koth'Vaulia ja tämän reaktiota Johnin kysymyksiin, jatkaen toki samalla sirpillä kehän rikkomista.

"Ensimmäinen maailma on värikäs ja intensiivinen ja tuntuu paljon todellisemmalta kuin tämä maailma!" sanoo Koth'Vaul innostuneena. "Ja melkein kaikki on taikaisaa ja..." Hän pitää pienen tauon ja vaihtaa sitten aihetta, kun Zahir kysyy Valkaistumisesta. "Hm... voin vain olettaa, että kutsumisympyrä jotenkin suojaa minua Valkaistumiseltakin." Johnille hän vastaa: "Silloin kun Illvaster oli elossa, niin olivat Orjuuttajatkin. Silloin minulla ei ollut juuri minkäänlaisia vaihtoehtoja enkä voinut käskeä Illvasteria tekemään mitään mitä he eivät halunneet. Ja että mistä se tuli? Odotas kun muistelen, siitä on niin kauan... Niin, Orjuuttajat saivat jostain käsiinsä lohikäärmeen munan, mutta he tiesivät, että eivät olleet tarpeeksi vahvoja hallitakseen lohikäärmettä täydellisesti. Kun Illvaster kuoriutui, he käskivät minun hallita sitä taikavoimillani, ja niin tein." Kun John jatkaa Valkaistumisjuttua, hän puhuu taas äkkipikaiseen sävyyn. "Koska ajattelin teidän vain tahallanne ärsyttävän minua! Enkö jo selittänyt? Sitä paitsi en tosiaan haluaisi puhua siitä."

Zahirkin hakkaa kehää, mutta hänen sirppinsä onnistuu vain välillä hieman naarmuttamaan kehää. Hän ei edelleenkään huomaa, että Koth'Vaul valehtelisi.

Rravnin silmät välähtävät punaisiksi. "Supermaahinen, musta mies, ja minä olen perkele lintu!" tengu räjähtää, hakaten niin vimmatusti kehää. Hänen otteensa rauhoittuu kun silmät palaavat tuttuun sini-oranssiasetelmaan. Hän vilkaisee Koth'Vaulia, hivenen epäileväisesti, valmistautuen hänen vapautumiseensa.

Vasili nousee istumaan ja hieroo päätänsä. "Kirottua, mika isku. Aika karju tommoseks tumpiks", hän valittelee katsoen hämmästyneenä maahista. Vasili kaivaa leilinsä esiin, ja ottaa taas virkistykseksi pienen hörpyn. "Nii, mita, sisko on tuol kipeena ja pupu haluu sen luo? Eiks sita voi kantaa tahan?" hän kysyy ja lähtee varovaisesti liikkeelle. Vasili ottaa vasaransa maasta, sanoo vielä nopeasti maahiselle: "Joo, ala huoli, voitit mut, otan tan vaan talteen", ja tunkee vasaran takaisin selkälenkkiin säilöön.

"En vain ole koskaan törmännyt maahiseen, joka nostaa taikavoimin toisia useiden metrien korkeuteen tai hallitsee lohikäärmeitä. Tietämäni maahiset ovat melko tavallisia. Miten lohikäärme ja orjuuttajat kuolivat? Ja mistä siskosin on kotoisin?" John vain jatkaa. Vaikka maahinen ei tunnu valehtelevan, hän ei todellakaan ole mikään normaali maahinen, lisäksi hän on ollut selkeästi agressiivinen ihan olemattomista asioista.

Jos ulfeeni penää vastauksia kysymyksiinsä kovin vaativaan sävyyn, maahisen vilpittömyydestä puolestaan entisestään vakuuttuneempi Zahir toteaa Johnille hieman toruvasti: "Noh, noh, John, hän sentään vapautti Vasilin vaatimatta meiltä minkäänlaista sitovaa lupausta omasta vapauttamisestaan. Koth'Vaulin puoleen kääntyen bardi selittää: "Alueella, josta hän on kotoisin, on hyvin suuri repeämä Ensimmäiseen Maailmaan, tai näin olen kuullut. Uskoakseni rinnaikkaiselo ei aina ole ollut aivan ongelmatonta."

Koth'Vaul seuraa Rravnia taas kiinnostuneesti, mutta keskittyy paljon enemmän seuraamaan kehän rikkoutumista. "Hei! Odota mieluummin hetki vielä!" hän sanoo Vasilille. Johnille hän taas vastaa: "Kai tässäkin maailmassa on voimakkaita olentoja, kuten kokeneita paladiineja tai velhoja? Orjuuttajien kohtalosta en tiedä, he vain lakkasivat tulemasta tänne. Näin monen vuosisadan jälkeen olen aika varma, että he ovat kuolleet. He olivat kuitenkin vain ihmisiä. Illvasterin taas tappoi jokin tänne kutsuttu peto, joka pääsi irti. Orjuuttajat olivat sitten sitä mieltä, että lohikäärme oli tarpeeksi hyvä epäkuolleenakin. Ja siskoni on kotoisin Ensimmäisestä Maailmasta, johan sen sanoin. Onko siinä muka jotain outoa? Kyllä siellä joitakin ihmisiäkin on, jos se sinua kiinnostaa."

"Mitä satuja toi tonttu oikeen sopertaa? Ensimmäinen Maailma?" Arrakis mölisee hämillään.

"Ma en tieda mita ensimmaisen maailman haltiaa voi vaivata et se on tajuttomana tosi kauan. Sa tiiat, nii miksei sita voi tuua sulle?" Vasili kysyy mutta pysähtyy kumminkin. Hän katsoo nurkan taakse, näkee haltian makaavan ringin keskellä, ja katsoo takaisin maahiseen kohauttaen olkiaan.

Kun Rravn viimein saa hajoitettua kutsuntaympyrän, Koth'Vaul alkaa hihittää ja sitten nauraa. Hän tiputtaa viimein illuusionsa ja seikkailijoiden edessä seisoo HIRVIÖ! John yrittää lyödä sitä, mutta se katoaa saman tien ja seuraavaksi he kuulevat mätkintää toisen kutsuntakehän suunnalta.

Inska:
John: 22
Arrakis: 19+
Illvaster: 19
Koth'Vaul: 18
Rravn: 16+
handu: 16
Vasili: 15
Zahir: 9

John. Ei suoraa linjaa joten tuplamove N20 ja h25 seuraavalla. Oletan että mennään rundeissa nyt. John ryntää juoksemaan kirroillen niin paljon kuin pystyy samalla. "Äkkiä suojelememaan Kalkamedestä ja sitä haltiaa", hän huutaa juostessaan.

Arrakis on kuin ällikällä lyöty Koth'Vaulin muodonmuutoksesta. Vaikkei toisaalta maahisiin luotakaan noin periaatteesta, niin tämä illuusion katoaminen saa ulfeenin hetkeksi tolaltaan ja tämä räpäyttää silmiään usemman kerran kunnes kääntää katseensa Kalkamedeen suuntaan ja ottaa muutaman juoksuaskelen, että näkee edes hämärässä mitä siellä tapahtuu.

John ja Arrakis näkevät, kuinka Koth'Vaul hakkaa valtavilla saksillaan, kynsillään ja hampaillaan kehää, jossa Kalkamedes ja haltia makaavat. Hän näyttää pysyvän niin kaukana kehästä kuin mahdollista. Hän ei saa kehää vielä rikki, joten hän karjaisee ja puhuu: "Illvaster, leikipä hetki noiden ihastuttavien pikku seikkailijoiden kanssa!"

Illvaster möngertää vaivalloisesti Johnin taakse eikä ehdi lyömään.

"Ai. Sittenkin demoni. Sama kuin maahinen", Rravn tokaisee ja lähtee kiireesti juoksemaan toiselle kehälle.

Rravn: 2 pojoa lämää. Ryömivä kätönen vipeltää vauhdikkaasta sen eteen tulleen Rravnin takapuolta päin. Kun se hyppää hänen kurkkuaan päin, Rravn huitaisee sitä miekallaan, mutta ei osu. Käsi sen sijaan raapii haavan mutta ei saa otetta Rravnin kurkusta.

Earthbreaker, Power Attack! +4, 2d6+9. Vasili katsoo hirviötä huolestuneena. "Ei hjuva", hän toteaa yksinkertaisesti. Otettuaan jo kerran liiankin voimakkaan iskun hirviöltä, hän väistää sitä, mutta huomatessaan Illvasterin yrittävän käydä Johnin kimppuun, juoksee hän apuun todeten: "Tapetaan sit toi sun lemmikki. Et pure mun kaveria!" ja lyö kuollutta lohikäärmettä kaikin voimin.

Vasili murskaa kuolleelta lohikäärmeeltä pään ja koko otus valahtaa liikkumattomana maahan. Jotain iljettävää valuu maahan sen kaulantyngästä.

: Zahir: drop sickle, std. take bow
move P19.
Zahir kiroaa hyväuskoista hölmöyttään, pudottaa sirppinsä, nappaa valaisevan jousensa ja liikkuu niin lähellä toista ympyrää kuin pääsee, jatkaen kiroilua.

John: move L22, Power attack Longspear (2-hand) +3, 1d8+4+3 (1d8, x3) John hymyilee kylmästi epäkuolleen kaatuessa ja hän siirtyy iskuetäisyydelle, koittaen lävistää valehtelevan hirviön kylmärautaisella keihäällään.

John saa 15 lämää. John siirtyy lähemmäs Koth'Vaulia, mutta demoni huomaa hänet ja läimäisee hänet pois kynnellään.

Withdraw sinne missä pippuri kasvaa. Eli ruutu U-13 Arrakis, nähtyään miten nopeasti Koth'Vaul tiputti Vasilin ja Johnin - molemmat raavaita miehiä, päättää jättää hyökkäämättä näin valtavan olennon kimppuun ja poistuu takavasemmalle sen ulottuvilta.

Koth'Vaul tempoo kehään oikein olan takaa vielä viimeisen kerran valtavalla saksellaan, jolloin kehä menee viimein rikki. Tästä kovasti ilahtuneena hän silpoo haltian kilon kimpaleiksi ja syö tämän pään. "Voi Sulianna, minkä teit! Tavallaanhan tämä on sinun syystäsi!" hän toteaa oikein tyytyväisenä itseensä.

5ft step ja mätkyn +5 1d8+3 Rravn huokaa ja tempaisee miekallaan typerää kättä, joka hänen kimpussaan on, ottaen toki ensin askeleen pois päin.

Rravn viiltää kättä, joka ei kuitenkaan vielä tuhoudu. Kun se yrittää uudestaan tulla tengun päälle, Rravn onnistuu viimeistelemään homman, ja keskeltä haljennut käsi tipahtaa maahan.

Rravnin silmät kääntyvät mustiksi ja tämän kädet veltostuvat. "No, mitäs me tästä palkinnoksi saamme? Saamme elää?" hän kysyy turhautuneena ja surullisena, ikään kuin osoittamatta kysymystä kenellekään.

Ready attack Kalkamedekseen jos näyttää että KV aikoo tehdä jotain sanoinkuvaamatonta "Govna", Vasili jatkaa kiroiluaan, seistessään paikallaan katsellen avuttomana kun hirviö silpoo haltian. Vasili tajuaa Kalkamedeksen yhä olevan hirviön alla, ja vaihtaa vasaransa jouseen. "Parempi ampuu se pupu nopeesti ku antaa ton vieda se", hän toteaa ja tähtää Kalkamedesta jousellaan.

Zahir katsoo pahoinvoivana raivosta ja pettymyksestä, kuinka Johnia lyödään kuin vierasta sikaa ja viaton haltia kohtaa loppunsa. Bardi ei saa sanaa suustaan, tuijottaen hekumoivaa ja hurmeen peittämää demonia inhoten. "Ehkä hän on armelias ja tappaa minut saman tien?" bardin mielessä pyörii.

John stabiloituu.

Delay, edelleen ruudussa U-13 Arrakis jää vielä hetkeksi tähyilemään Koth'Vaulin ja tovereidensa suuntaan, mikäli joku muu vielä päättää lähteä hissiä kohden.

Koth'Vaul jättää Kalkamedeksen täysin huomiotta ja osoittaa Rravnia. "No tietenkin, pikku seikkailijat! Miksipä minä suurimpia hyväntekijöitäni tappaisin. Mutta nyt menen pitämään hauskaa näiden kaikkien vuosituhansien jälkeen. Hyvästi!" hän sanoo ja katoaa tyhjään ilmaan.

Kalkamedes sätkähtää ja ehtii herätä juuri ennen kuin Koth'Vaul katoaa. "Äkh! Mitä hemmettiä?" Seuraavaksi hän kääntyy ja näkee vieressään olevat haltian palaset, minkä jälkeen hän kierähtää pois päin ja nousee istumaan.

"Kavelit tanne unissas. Taalla ansa, maahinen joka oikeasti hirvio. Silpoi haltian", Vasili selittää lyhyesti Kalkamedekselle ja osoittelee samalla jousen jänteellä olevalla nuolella ensin Koth'Vaulin kutsuympyrää kohti, sitten haltianpalasiin. "Hirvio njut vapaana, ei hjuva", hän lopettaa raporttinsa.

John: parannusta kiitos. Olisi typerää vielä vuotaa kuivin tämä kaiken jälkeen... John jatkaa vuotamistaan maassa.

Juu piti töistä päästä että ehdin päivittää, oli tarkoitus tulla parantamaan kyllä :) Rravn stabilize (range) + move + cure light wounds max 4 kertaa (1d8+2 per kerta)
->John saa yhdestä loitsusta 10 hp.
Rravn vakaannuttaa Johnin tilan oitis loitsulla, ennen kuin astelee tämän luokse ja loitsii tähän parannusta kunnes on pystyssä. Hän vilkaisee Kalkamedesta murhaavasti, muttei sano mitään.

Zahir: CLW wandia, kunnes John
täysissä, mikäli vielä vajausta.
->John saa 8 hp, tikusta meni yksi charge.
Järkyttynyt Zahirkin saa itsensä liikkeeseen ja liikkuu Mutgashin kanssa auttamaan Johnia, mikäli Rravn ei täysin saa ulfeenia kuntoon. "Olen pahoillani, John" hän mutisee hiljaa toipuvalle ulfeenille. "Minun olisi pitänyt kuunnella sinua."
Kääntyen Kalkamedekseen päin bardi toteaa ääntään korottaen ja Vasiliin päin nyökäten: "Asia on juuri kuten hän niin ytimekkääsit totesi. Kävelit tänne unissasi. Täällä oli demoni, jonka me päästimme vapaaksi kutsuntaympyrästään. Ja nyt naishaltia on kuollut ja demoni paennut ulkomaailmaan." Garundi kuulostaa toivottomalta, ja pitää pienen tauon ennen kuin jatkaa kitkerästi: "Ainoa tehtävissä oleva asia lienee tämän viattoman haltian... jäännösten hautaus tämän kirotun paikan ulkopuolelle ja sen tarkistaminen, puhuiko demoni totta vedessä olevasta aarteesta. Ehkä sillä voisimme edes pienesti hyvittää maailmalle nyt aiheuttamaamme pahaa...
Zahir hieraisee silmiään, ennen kuin jatkaa neutraalimpaan sävyyn: "Ai niin, ja olemme tosiaan mystisessä, thassilonian aikaisessa linnoituksessa maan alla, useiden kilometrien päässä mökistäsi. Vuorokauden aikaa en osaa tarkkaan sanoa, mutta kun tulimme, kuu oli jo katoamassa horisontin taa."

John avaa silmänsä ja näkee haltian palaset. "Voi ei", hän tuskastuneena, "Ovatko muut konnossa, saitteko tapettua sen jättiläishirviön?"

Tilanneraportin jälkeen hän on hetkisen hiljaa. "Munaus ja kaikki tavallaan uskoimme hänen valheensa. Valhehteliko hän siitä aarteesakin", John pohtii ääneen ja päättää tarkastaa asian. Varmuuden vuoksi hän kaivaa ilmakristalleja repustaan ennen kuin lähtee sukeltelemaan ilman reppuaan ellei joku toinen mahdollisesti paremmin uiva haluta tarkistaa asiaa.

Zahir: light "Ole varovainen John, mistä sen tietää, jos veden alle piilee lisää elävää kuolemaa", Zahir sanoo ulfeenille. "Ota tästä edes valo mukaasi. Ja tule heti pois, jos huomaat jotain liikettä." Bardi poimii maasta pienen kiven, loitsii siihen valon ja ojentaa sen ulfeenille.

"Kiitos. Olen varuillani ja ehkä tämän voisi jättää pois. Nopeus on varmaan parempi kuin suoja nyt", John lisää ja ottaa haarniskan uintiretkeä varten pois. Sitten hän lähtee uimaan valmiina pureskelemaan ilmakrystalleja jos jokin estää uimasta tai nousemasta.

Rravnin silmät kääntyvät tuttuun sini-oranssiin. "Onpa hoppu. Aarre silmissä", tengu kaakattaa ja astelee Kalkamedeksen luo. "Uni tuli. Uni meni. Heräsi viimein. Miksi nukuit? Mitä teit? Täh?" Rravn tenttaa Kalkamedesta ja tönii tätä olkapäähän tivaten vastauksia.

Edelleen varsin kalvakka Zahir kääntyilee vuoroin Kalkamedestä ja Rravnia kohti ja vuoroin lammessa pullikoivaa Johnia kohti, seuraillen tapahtumia.

Kalkamedes ravistelee päätään ja nousee seisomaan. Hän näyttää vieläkin väsyneeltä ja nuutuneelta mutta on selvästi hereillä. "Demoni... siltä se otus näytti, ei voi kieltää", hän sanoo kuunneltuaan Vasilia ja Zahiria. "Vapaaksi päästitte vai... se on tosi paha juttu... mutta ei sille mitään voi. Mutta hei! En taida enää kävellä unissani! Heräsin jotenkin oudosti, kuin tosi pahasta unesta. Väsyttää vaan niin pahuksesti." Hän tuijottaa Rravnia ja tönii häntä takaisin. "No kuule en minä tiedä. Te näytätte tietävän enemmän kuin minä!"

John sukeltaa lampeen, ja vaikka vesi on saastaista ja sameaa, siellä pystyy uimaan ja näkemään jonkin verran valon avulla. Lammen pohjalta löytyy paljon luita ja epämääräinen läjä mössöistä metallia, joka on saattanut joskus olla kuparia, hopeaa ja ehkä vähän kultaakin. Sieltä löytyy kuitenkin ehjiäkin tavaroita: kaksi sinetöityä kivipataa.

Hieman rauhoituttuaan Kalkamedes katselee tiennäyttäjiä. "Tuhannet kiitokset teille, kun autoitte minua tämän kanssa. Se ei varmasti ollut helppoa. Haluaisin lähteä pois täältä heti kun kaikki paikat on tutkittu..." Hän vilkuilee hetken ympärilleen. "Missä panssarini muuten on? Entäs Gamin?"

"Mikä panssari? Mikä Gamin?" Rravn kyselee kummaksuen. "Vain pyjama. Viimeisin muisto. Kerro."

Arrakis saapuu lammen luokse hetken kuluttua kuultuaan puhetta siitä, että Koth'Vaul katosi paikalta ja nähtyään hämärässä kuinka John sukelsi veteen. "...Jaa, äijä heräs... eipä tarvii vahtia ku pikku lasta kun mennään sinne lammelle. Rotkoki voidaan varmaan tällä kertaa kiertää..." Arrakis mölisee taas kovaan ääneen.

"No oma panssarini ja rikkinäinen miekkani, jonka nimi on Gamin", vastaa Kalkamedes Rravnille. "Ette sitten ottaneet niitä mukaan vai? Viimeisin muistoni on illalta, kun Heidmarch lupasi vahtia minua yön. Teki näköjään vähän muuta kuin lupasi, mutta en kyllä valita." Sitten hän mulkaisee Arrakista mutta ei sano mitään vaan kohauttaa olkapäitään.

John nousee vedestä. "Olisiko antaa köyttä. Varusteissani on ainakin yksi. Siellä on kivipatoja, jotka olisi varmaan hyvä avata vasta kuivalla maalla", hän pyytää muilta apua.

Zahir käy kaivamassa repustaan köyden ja heittää sen Johnille. "Tässä, ole hyvä", hän sanoo hiljaa.

Arrakis sen sijaan jää tuijottamaan Kalkamedestä kuin halpaa makkaraa, kun tämä mainitsee rikkinäisen miekkansa jolle tämä on antanut peräti nimen. Sitten hän kääntää katseensa Johniin ja puhuu tälle skaldiksi pyöritellen etusormea ohimollaan "Hullua tämä etelän väki, nimetä nyt rikkinäisiä aseita..."

"Emme me mökissä nähneet mitään aseita tai vastaavia. Vain seikkailijan vaatteet ja saappaat, kamina, kirjoityspöytä ja sänky. Eli elit aika askeettisesti", John vastaa touhutessaan ja valmistellessaan veteen palatessaan. "Etelän aurinko", John vastaa skaldiksi Arrakisille.

Zahir auttaa Johnia sitomalla köytensä toisen pään lähistöllä olevaan sopivaan kiveen, edelleen varsin hiljaisena.

"Ottaa mukaan?" Rravn pohtii. "Ei annettu. Ei kannettu. Mökissäsikö? Heidmarch ruoja. Pienet tiedot. Meidät lähetti. Paska reissu. Örkki kuoli. Tutkimme. Palaamme mökkiin. Hyvä?" tengu jatkaa loputonta enintään kahden sanan virkkeiden kaakatusta pitämättä juuri mitään taukoa lauseittensa välillä.

"Ei me ruvettu rjuovaamaan sun taloo, katottii vaa vaha jos jotain tietoo. Kuva tast paikast uunissa, miks sa sen poltit", Vasili jatkaa muiden vastausta. Hän laittaa nuolen ja jousen pois ja siirtyy rannalle auttamaan Johnia uintireissujen kanssa.

"Niin joo, piilotin ne lattian alle, kun oli alkanut tulla tavaksi tämä öinen vaeltelu. Täällä pyörii vähän rosvoja joskus, harvemmin mökilläni mutta kuitenkin", vastaa Kalkamedes Johnille ja Rravnille. "Enkä minä Heidmarchillekaan mitään sanonut, kun hän ei kertonut, että hänellä oli jotain tällaista mielessä." Hän nyökkää Rravnille vakavana. "Hyvä. ...Örkki kuoli?" Lopuksi hän kääntyy vielä Vasilia päin. "Ai niin tuo... No, näin sen välillä painajaisissani ja ajattelin, josko sen piirtäminen auttaisi, mutta eipä auttanut. Odotas, anna kun arvaan, olemme nyt tuon paikan sisällä?" Kalkamedes siirtyy pois haltianpalasten vierestä ja lähemmäs lampea. Hän istahtaa lattialle lepäämään. "Väsyttää pahasti, mutta jos haluatte, että autan, niin teen."

Rravnin silmät muuttuvat kermanvalkoisiksi, ja hän hymyilee hiukan. "Hienoa, että olet kunnossa. Se lieneekin miltei ainoa hyvä asia tässä tilanteessa. Me tosiaan seurasimme reittiäsi ja toverimme Mutgash kuoli pudottuaan seitsenkymmenisen jalkaa rotkoon", tengu aloittaa, Mutgashin kohdalla kääntäen pään alas nyrkki suun edessä. Lyhyen hiljaisen hetken jälkeen hän jatkaa. "Kuljimme läpi okaisen pensaikon, kiersimme sateen luoman lammen, ylitimme rotkon, kävelimme rosmojen täyttämän metsikön kunnes johdatit meidät tähän ... mikä tämä nyt onkaan." Rravn katselee ympärilleen ja kääntyy taas katsomaan Kalkamedesta. "Me toivoimme, että tietäisit, mikä sinut on houkutellut tänne. Tapasitko tuon haltian - voi olla nyt vaikea tunnistaa - tai muistatko tämän paikan jostain? Tai sanooko joku näistä sanoista mitään?" Yhtäkkiä tengun silmät taas palaavat sinioranssiin ja hän kaakattaa: "Koth'Vaul. Demoni. Maahinen. Ensimmäinen maailma. Illvaster. Orjuuttaja. Sulianna. Demonihäkkihissi. Suomuurain." Rravn kääntyy katsomaan kärvistelevää Zahiria. "Suru pois. Tehtävät jatkuu. Elämä jatkuu. Kalkamedes kunnossa. Tärkeä asia", hän jatkaa kaakatustaan ja tekee ilmeen joka ehkä etäisesti muistuttaa hymyä. Ehkä. Ja hyvin etäisesti.

Zahir menee mietteliään näköiseksi tengun höperehtiessä sinioransseine silmineen ja on mahdollisesti juuri nyökkäämässä pienesti osoittaakseen ymmärtävänsä ainakin jollain tasolla Rravnin sanoissa piilevän viisauden, kunnes vilkaisee oraakkelin hymyä. Ilmeisesti hymy kaipaa vielä hieman harjoitusta, koska mitä tahansa bardi tengun kasvoilla sitten näkeekin, se saa hänet astahtamaan askeleen taaksepäin.

John taas palaa pinnalle. "Köydet on kiinni kiskotaanko?" hän kysyy. "Voin pinnan alla auuttaa ja katsoa että eivät hajoa". John on ollut demoni tapauksen jälkeen hiljainen ja asia selkeästi painaa häntä.

Kalkamedes tuijottaa Rravnia taas ja alkaa tajuta mistä on kyse, eikä kysele. "Olen pahollani", hän kommentoi Mutgashin kohtaloa vakavana. "Luulen tunnistavani nuo paikat, olen käynyt täällä päin kartoittamassa useammankin kerran. Paitsi tietysti tätä paikkaa." Kun Rravn latelee litaniansa, hän ravistelee päätään. "Ei sano mitään... Enkä ole tavannut tuota haltiaa tai oikeastaan ketään haltiaa näillä main. Halusin siis mennä hänen luokseen?" Kalkamedes pyörittelee käsiään. "Ei voi tietää miksi. Ehkä hän halusi minun jotenkin auttavan häntä. Tai hän halusi uhrata minut tuossa ympyrässä tai mitä lieneekään. Toisaalta hän ei kai ole demoni, jos se toinen tappoi hänet. Toisaalta kai demonitkin joskus vihaavat toisiaan. Hitto, ei tästä ota Drengkään selvää edes tähän aikaan yöstä."

Padat saadaan nostettua lammesta. Niiden sisältä löytyy huotra, otsakoru ja pieni juomapullo, kaikki taikaisia. Zahir tunnistaa vain taikajuoman, joka on cure serious wounds. Lisäksi padoissa on yhteensä viisi kalliin näköistä jalokiveä.

"No ei kai tas muuta kun mennaa takas", Vasili toteaa harmistuneen näköisenä. Hän katsahtaa vedestä löytyneitä tavaroita, mutta ei näytä vaikuttuneelta. "Paholainen vapaana mutta pupu kunnossa, aika kallis hinta", hän jatkaa ja lähtee kohti hissiä ja kotimatkaa.

John nyökkää hiljaisena ja seuraa.

Johnin ja Vasilin lähtiessä kohti hissiä Zahir jää vielä pakkaamaan padoista löytyneitä esineitä reppuunsa.

Perception TAKE 20 Suliannan jäännöksiin "Gamin ase. Miksi nimi?" Rravn kysyy vielä tarkistaen samalla, oliko haltialla yhtään mitään mielenkiintoista.

Saatuaan pakkaukset valmiiksi bardi maleksii Rravnin ja Kalkamedeksen seuraan, jääden katselemaan ajatuksiinsa vaipuneena Koth'Vaulin rikkomaa ympyrää, kuunnellen puolella korvalla kaksikon jutustelua. "Sulianna. Mutgash Nuo nimet täytyy muistaa. Älä unohda", hän pohtii mielessään.

Rravn löytää Suliannan jäännöksistä erinäisiä elimien paloja ja vaatteenkappaleita. "Gamin on älykäs taikamiekka, joka on rikki – kuten omalla tavallaan me kaikki tiennäyttäjätkin, hah. Vai oletteko nähneet loosissa yhtään oikeasti selväjärkistä tyyppiä?" vastaa Kalkamedes huvittuneena. "Minä ja Gamin sovimme hyvin yhteen, kyllä vain."

Lähtö

Illvasterin yhdestä sarvesta löytyy mithraalirengas, joka poiston jälkeen osoittautuu hat of disguiseksi. Kun kaikki tavarat on kerätty, tiennäyttäjät jättävät luolan taakseen ja siirtyvät hissiin, joka vie heidät kahtena ryhmänä ylös. Aurinko ei ole vielä noussut, kun he pääsevät ulos, ja musta rakennelma näkyy vielä jonkin aikaa kuunvalossa. Kun he ovat päässeet pitemmälle, aurinko alkaa nousta ja rakennelma katoaa jotenkin ympäröivään maisemaan.

Kalkamedes tunnistaa pian tarkan paikan maanmuodoista ja johdattaa muut paria oikotietä pitkin jyrkänteelle, jossa Mutgash putosi. Puoliörkki ei ole syttynyt kunnolla, vaikka hänen ruumiinsa onkin kärventynyt ja vaatteet enimmäkseen palaneet. Ruumiin poimimisen jälkeen Kalkamedes oikaisee enemmän ja saavuttaa mökkinsä ennen puolta päivää.

Heidmarch on vielä mökissä, mutta näyttää valmiilta lähtemään koska vain. Hän on selvästi iloinen ja helpottunut, kun ryhmä palaa Kalkamedes mukanaan. Hän on kovin kiitollinen, eikä masennu edes kuullessaan vapaaksi päästetystä demonista, vaikka se häntä kovasti huolettaakin. Hän lähtee pian, jotta voisi tutkia demonin vapautuksen vaikutuksia.

Kun Heidmarch on lähtenyt, Kalkamedeksellä on aikaa kaivaa esiin salainen kätkönsä. Lattian alle on piilotettu läjä taikasälää. "No jaa. Minä kyllä tiedän, millaisia teidän palkkionne ovat, notta ottakaa siitä." Hän antaa porukalle likaisen viittansa, käsisuojansa ja kolme erimuotoisissa puteleissa olevaa litkua, joiden hän kertoo olevan potion of cure light wounds, elixir of swimming ja potion of hide from the undead. Viimeisenä hän vetää esiin kimaltelevan miekan, jonka halkaisee suuri särö. "Hei! Gamin! Oliko ikävä?"

"No oliko?!" vastaa miekka. "Pelästyin pahasti, kun nuo päästivät sinut irti! Ja sitoivat, mokomat!"

"Sitoivat? Äh, äläs nyt. Nyt en enää unissakävele, ainakaan toivottavasti."

"Se nähdään ensi yönä. No, ette kai te ihan pöljiä tyyppejä sitten olekaan. Kiitos, että autoitte Kalkamedestä!" toteaa miekka vielä.

Kalkamedes jatkaa: "Aion mennä Baslwiefiin ja pyytää jotain pappia tarkistamaan, että unissakävely on tosiaan loppunut. Viitsisittekö tulla mukaan? Se on kuitenkin matkalla Korvosaan ja teidän pitänee mennä seuraavaksi sinne, jos haluatte pois täältä korvesta."

Arrakis on kuin ällikällä lyöty, kun tajuaa että Gamin on puhuva miekka, ja seistä möllöttää suu auki kykenemättä keräämään ajatuksiaan tai sanomaan mitään. Pitkään toviin.

"Korvesta Korvosaan", Rravn toistaa lausetta huvittuneena. "Me tulemme. Missä Baslwief? Iso särö! Kuka parantaa? Miten rikki? Milloin?" tengu jatkaa nopeatahtista höpötystään ja kysymyksien laukomista.

"Kiitos. Minä voin ainakin tulla saattamaan", John sanoo. "Olisiko sinulla ollut parempi keino mielessä, jolla estää unissakävelijää tippumasta rotkoon ja kävelemään järveen? Etenkin kuin tuntuu olevan aika rautainen tyyppi", hän kysyy miekalta. "Tietysti haarniska ja varoittaja, joka roikkuu yöltä olisi ehkä auttanut."

"Baslwief on tästä itään, sinne on vähän päälle päivän matka", vastaa Kalkamedes. "Gamin on pysyvästi rikki. Taontavirhe. Ehkä joku eeppinen seppä voisi korjata sen, mutta minä en ainakaan tunne yhtään. Mutta mitäpä tuo rikkinäisyys haittaa! Gamin on silti taikamiekoista paras, ainakin minun mielestäni."

"Jaa minulla vai?" jutustelee Gamin Johnille. "Eipä olisi ollut. Ei hän koskaan minuakaan kuunnellut, kun unissakäveli. Ylimääräiseksi 'silmäpariksi' olisin kai sopinut, vaikka ei minulla silmiä olekaan!"

Vasili katselee miekkaa arvostelevasti. "Aika hammastikku, ja rikki viel. Ma luotan tahan kaveriin enemma", hän sanoo ja taputtaa vasaraansa.

"Minä mikään hammastikku ole!" tuhahtaa Gamin. "Tuo paukutin ei varmasti osaa puhua eikä varmaan ole edes taika-ase!"

"Noh, kullekin omansa, Gamin", sanoo Kalkamedes. "Haluatteko lähteä heti vai jaksatteko odottaa, että saan nukuttua vähän? Pääsemme joka tapauksessa perille huomenna."

"Kyl mulle nukkuminen maittaa, yöt on nukkumista varten..." Arrakis toteaa "...mihis mä voin oikaista itteni?"

Rravn näyttää olevan haltiotunut ja tarkkailee Gaminia. "Me kiinnostuimme. Nukutte. Valvomme. Gaminilla kerrottavaa. Me kuuntelemme", hän kaakattaa ja katsoo Kalkamedesta. "Odotamme. Huomenna lähdemme. Tai silloin." Tengu yrittää kurottaa kädellään Gaminia varovasti, kuitenkin tarkkaillen Kalkamedesta aivan kuin sanattomasti kysyen lupaa ottaa miekka käsiinsä.

"Täällä on vain yksi sänky, ja ajattelin nukkua siinä. Lattialla on kyllä tilaa, ja teillä on kai makuupussit mukana. Uloskin saa mennä, siellä on pari suojaisaa puuta ja kallionseinämää", sanoo Kalkamedes. Hän antaa Gaminin Rravnille. "Olepa hyvä." Sen jälkeen hän ottaa saappaat pois jaloistaan ja asettuu nukkumaan.

"No sisällä on suojassa säältä ja en tietääkseni kuorsaa, joten jos itse otan pienet unet täällä", John sanoo ja levittää omat nukkumistarvikkeensa ottaakseen pienet unet jossain välissä.

Vasili katselee ympärilleen arvostelevasti, ja kopauttaa kovaa lattiaa pari kertaa jalallaan. "Jaa, taidan menna ulos, parempi ilmakin", hän toteaa ja lähtee varusteineen ulos lähimmän suojaavan puun alle.

Zahir katselee uteliaasti joskin pöllämystyneenä tengun pitelemää miekkaa. "Oletko aina ollut Kalkamedeksen huomassa, Gamin? Mistä hän sinut oikein löysi?" Kysymyksensä jälkeen bardi haukottelee leveästi. "Anteeksi vaan, viime yönä jäivät unet sattuneesta syystä vähän vähiin", hän selittää taikamiekalle, pöllömäisesti verestäviä silmiään räpytellen. "Ehdimme tietysti tarinoida huomennakin... John, teepäs tilaa" garundi mutisee hieman samean kuuloisesti, kävellen vaelluksen uuvuttamin jaloin ulfeenin pedin lähistölle ja levittäen petinsä siihen. Jos Gamin jotain kysymykseen vastaakin, se menee ohi Zahirilta tämän rojahtaessa saappaat jalassa vatsalleen huopansa päälle. Unissaan hän seuraa Kalkamedesta pimeään rotkoon, jossa vanhus häviää kuin ilmaan. Rotkoon eksyneenä bardi yrittää löytää tietä takaisin, mutta kompastuu tuon tuosta mutgashinraatoihin ja naishaltianpäihin, rotkon seinämien jylistessä Koth'Vaulin naurusta. "Juokse pikku seikkailija juokse! Juokse henkesi edestä!"

Rravn pitelee silmät suurina Gaminia, ja kyselee tältä jos jonkinlaisia kysymyksiä. Hän ei tovereilleen sano enää mitään, vaan kävelee ulos ja menee istumaan mökin seinää vasten. Tengu pysyttelee, ihme kyllä, hereillä raskaankin päivän jälkeen, mutta kysymykset ja sanat menevät yhä psykedeelisimmiksi.

John valvoo vielä varmistamassa että Kalkamedes ei pääse lähtemään huomaamatta jos hän jatkaa unissakävelyään. Ennen kun hän aloittaa nukkumisen hän varmistaa että joku toinen olisi hereillä.

Gamin alkaa vastata Zahirille, mutta puhuu lopulta Rravnille, kun bardi meneekin jo nukkumaan. "Minä olen jo pari sataa vuotta vanha, ja Kalkamedes löysi minut vanhasta holvista, jonne minut oli jätetty. Sitä ennen... no, en minä tästä oikeastaan haluaisi puhua, mutta Kalkamedes aloitti jo ja niin. Porttisepät tekivät minut Rätselporissa, mutta koska olin viallinen, he hylkäsivät minut ja aloittivat alusta. Kukaan käyttäjäni ei osannut arvostaa minua ja vietin sitten aikaa harjoitusmiekkana, kunnes minut pantiin holviin."

Gamin jatkaa Rravnin kysymyksiin vastailua ja tuntuu pitävän jutustelusta sen tasosta huolimatta.

Kalkamedes ei ole enää lähdössä kävelemään unissaan. Sen sijaan myöhemmin päivällä hän herää kiljuen, herättäen Zahirin ja Johnin. Hän kuitenkin rauhoittuu pian. "Asmodeuksen pallit!" hän huohottaa. "Että oli kamala painajainen... uh." Hän ravistelee itseään hetken. "Kauhistus sentään. Toivottavasti tuo ei toistu. Tuntuu kyllä tosi ikävältä."

Muutaman luoviin paikkoihin piilotetun matkamuonan syömisen jälkeen Kalkamedes on valmis lähtemään. Hän etsii jostain myös tavalliset vaatteensa ja pukee ne päälleen ennen lähtöä. Kalkamedes sanoo muille ja erityisesti Rravnille, että on niin kiitollinen, että voisi luopua Gaminista ja antaa miekan johdattaa vaihteeksi jotakuta muuta.

Matka Baslwiefiä päin on rauhallinen, ja tiennäyttäjät pysähtyvät nukkumaan seuraavana yönä. Kalkamedes näkee taas kauhean painajaisen, ja sekä hän että Gamin alkavat epäillä, että jotain on vialla. Gamin sanoo, että ei suostu eroamaan Kalkamedeksesta ennen kuin hän on täysin terve.

Baslwiefissä paikallisen Desnan pyhätön pappi tutkii Kalkamedeksen ja antaa diagnoosin: häntä vaivaavat pahat painajaiset jostain, joka vaikutti hänen mieleensä, ja siitä pääsisi eroon heal-loitsulla.

"No onpas ikävää. Ja vähän noloakin, sillä minulla ei ole sellaista määrää rahaa, mitä tuohon tarvittaisiin", sanoo Kalkamedes.

"Pakko parantaa. Tiennäyttäjä", Rravn toteaa. "Täälläkö? Vai Korvosa? Kumpikin käy." Hän alkaa samantien kaivamaan taskustaan rahapussiaan, katsoen kysyvästi pappia.

"Hrmh... tirppa on oikeessa, kyllä kolleegaa nyt pitää auttaa mäessä." Arrakis örähtää, napaten kolikkopussinsa käteen.

"Se lienee vähintä, mitä voimme tehdä", Zahirkin säestää mutisten, kaivaen esiin omaa laihahkoa kolikkopussiaan. Viini, laulu ja naiset ovat selvästi kantaneet veronsa.

"Minulla ei valitettavasti ole mukana, sillä jätin suurimman osan käteisestä loossiin. Siellä olisi 400, joten emmeköhän tavalla tai toisella saa käärittyä kasaan tarvittavat", John sanoo. "Laiha lohtu vapautettuun demoniin nähden, mutta jokainen hyvä työ toivottavasti tasapainottaa vaakaa hyvyyden suuntaan", hän ajattelee mielessään.

Seikkailijat joutuvat matkustamaan vielä Korvosaan löytääkseen tarpeeksi kovan papin, mutta siihen mennessä Heidmarch on saanut aikaiseksi järjestää saaliin realisoinnin ja paikallinen loosi antaa palkkion kouraan.

Matkalla Korvosaan Rravn on ottanut tehtäväkseen selittää Zahirille, joka asiaa tuntui eniten ihmettelevän, mikä tengua oikein vaivaa. Valkoisin silmin hän selittää, että näkee toisinaan useita aikoja, eri aikasäikeitä päällekkäin, joka rajoittaa hänen näkökenttäänsä. Hän ei tarkemmin osaa selittää silmiensä merkitystä, mutta uskoo Shykan, ensimmäisen maailman keijujumalan, vaikuttavan koko hänen olemukseensa silmien kautta. Rravn myös selittää, että näki Koth'Vaulin tarinassa merkkejä omasta jumalastaan, miksi hanakasti oli rikkomassa kehää ja "pelastamassa" maahista. Lyhyesti hänen silmänsä kääntyvät mustaksi pahoitellessaan. Hän muistuttaa, kuinka puhui jo illan alussa demonista, maahisesta ja ansasta, ja kiroaa kuinka antoi valheellisen toivon jumalastaan johdattaa hänet harhaan.

Kun rahat on saatu ja Desnan temppeli löydetty, pääpappi taikoo parannusloitsun mitä pikimmiten ja Kalkamedeksen kärsimykset ovat viimein loppu. Hän jättää Gaminin Rravnille ja lupaa tulla joskus tapaamaan sitä ja pelastajiaan suurloosiin.

Korvosassa tiennäyttäjät kuulevat, että Varisiassa on bongattu demoni, joka terrorisoi koko seutua. Myöhemmin selviää, että terrori keskittyy lähinnä riimuvaltiaiden ja heidän palvelijoidensa suosimiin paikkoihin. Lisäksi demoni tuntuu välttävän tiennäyttäjiä, mistä voi vetää omat johtopäätöksensä.

Kun asiat on saatu kuntoon, niin John kiittää tovereitaan. Matka oli mielenkiintoinen, vaikkakin haastava. Kaatunut toveri ja demoni vaivaa hänen mieltään sen verran, että hän hakeutuu vähäksi ajaksi työskentelemään paikallisen sepän pajaan ihan hyvillä tienisteillä. Tämä ei kuitenkaan helpota niin paljoa kuin hän toivoisi, joten hän menee satamasta lähdössä olevaan laivaan miehistöksi ajatuksenaan jos meri-ilma ja työ saisi mielialan parantumaan.

Kuullessaan uutiset demonin valikoivasta riehunnasta, Vasilin pettymys demonin vapautukseen hälvenee hieman. "Paha, mutta tappaa pahoja, kjul taa sopii", hän toteaa ja lähtee etsimään uusia töitä. Kuljeskellessaan Korvosan hämärämmillä kaduilla tuhoten pirtuleilinsä sisältöä hän huomaakin erään baarin joutuvan ryöstön kohteeksi. Vasili jäljittää rosvot, rankaisee heitä ja palauttaa saaliin, ja saakin kelvollisen palkkion.

Lisätkää tekstiä tämän kommentin ylle.

Automaatiokenttä - lisää tänne, mitä hahmosi tekee omalla vuorollaan. Zahir: Rravn: mölll Vasili: Täysissä, tajuissaan? John: Arrakis:

Klikkaa tästä päästäksesi sivun alkuun

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped