Peliraportti, ToinenPimeys-seikkailut

Kohti valoa

Prologi

Ensimmäinen tytär Alicavniss Vonnarcin silmät säkenöivät maagisesta energiasta. Hänen kasvoillaan oli keskittynyt ilme. Loitsu, joka purkautui hänen huuliltaan oli Toive. Hänen äänensä toi mieleen särkyvän lasin: "Paljasta kaikille näiden tunkeutujien todellinen olemus". Shin'rakorathit droweiksi naamioinut loitsu purkautui sekunneissa. Heidän olemuksiaan verhonneiden kuolleiden drowien iho kuoriutui sotkuisesti mätänevän lihan suikaleina. "Juoskaa, houkat", Alicavniss huusi, "Juoskaa, sillä saatte peräänne koko Vonnarcin huoneen mahdin! Paetkaa, tai kuolette niille jalansijoillenne!"

Pako Solacasin tornista

Alicavnissin arkaani voima oli kiistatonta. Ryhmälle ei tuottanut minkäänlaisia ongelmia tehdä perääntymispäätöstä. Huoneen Vonnarc mahtavien velhojen tornista pakenemisessa ensimmäinen etappi oli ylimmässä kerroksessa sijainnut arkaanisen tiedon kirjasto, josta ainoa reitti pois oli läpitunkemattoman mustan pinnan omaava kaivo. Sen reunukseen oli kaiverrettu haltiakielinen lause: "Ylimmäinen kunnioitus niille, jotka palvelevat Huonetta Vonnarc." Ennen loikkamista tuntemattomaan, Ithelril kuitenkin päätti napata mukaansa hyllystä kivisen hevospatsaan.

Samassa seikkailijoiden kimppuun kävi jättikokoinen epäkuollut olento, jonka paljaiden kylkiluiden takana rimpuilivat lukuisat kadotetut sielut. Olento oli ahmaisija. Suuremmin tilannetta harkitsematta, sankarit päättivät ottaa loikan tuntemattomaan mustan kalvon läpi. Pinnan alla oli negatiivisen ulottuvuuden tyhjyys, jonka vaikutuksesta seikkailijoiden elinvoima alkoi välittömästi hiipua pois. Ithelrilin ja L'lyndraelin nopea toiminta ja lentoloitsut pelastivat kuitenkin ryhmän jäsenet ennen kuin negatiivinen ulottuvuus ehti pyyhkiä heidät kokonaan olemattomiin. Seikkailijat olivat pian takaisin Solacasin kirjastossa.

Ahmaisija ei ollut kuitenkaan kadonnut mihinkään. Sen teräksenkovat kynnet leikkasivat helposti negatiivisen ulottuvuuden heikentämää lihaa ja luuta, ja sen kuivunut liha oli kuin kivettyneen puun kaarna. Jokainen sen iskuista varasti mukaansa palasen sen uhrin sielusta. Lopulta se kuitenkin kaatui Santrai'lanthilin tarkkoihin miekansivalluksiin.

Vielä toinenkin ahmaisija ehti ilmaantua paikalle, ennen kuin seikkailijoiden onnistui jatkaa matkaansa L'lyndraelin keksittyä, että kirjoitus kaivon reunalla oli tunnussana, jonka avulla portin kautta pääsisi alempaan kerrokseen. Siellä olleet drowt kuolivat nopeasti. Tornin vyörytys jatkui kerros kerrokselta, ilman mainittavaa vastusta. Tähän tuli kuitenkin dramaattinen muutos ala-aulassa.

Aulaan oli nimittäin vartijaksi asetettu jättimäinen, palavasta vedestä koostuva ihmismäinen olento, jonka pääteltiin olevan balor-demonin riivaama vesielementti. Hirviön suunnattoman väkevät iskut tappoivat ensin Theirastran ja sitten Daleithirin, jolla olisi jo ollut tilaisuus paeta, mutta tuli takaisin sisään siinä uskossa, että L'lyndraelin loihtima ulottuvuusovi voisi toimittaa koko ryhmän kertaheitolla Vonnarcien linnakkeen ulkopuolelle. Valitettavasti linnakkeen arkaaniset suojat estivät Raen loitsua toimimasta.

Lopulta L'lyndrael, Ithelril ja Santrai'lanthil onnistuivat kuitenkin taistelemaan tiensä ulos Solacasin tornista, raahaten mukanaan Theirastran ja Daleithirin ruumiit. Lyhyen kahakan Vonnarcien sotilaita vastaan jälkeen pako Zirnakayninistä kohti Orvignaton karttoihin merkittyä haltiaporttia saattoi alkaa.

Vihollinen porteilla

Haltiaportti sijaitsi luolassa vajaan kahden päivämatkan päässä Zirnakayninista. Se muistutti suuresti Celwynvianin porttia ulkoisesti. Ennen portista menemistä pitäisi kuitenkin selviytyä sitä vartioimaan mitä ilmeisimmin kaukosiirtyneistä Vonnarcien sotilaista ja velhoista, sekä näiden mukanaan tuomasta vrock-demonista. Vaivihkainen lähestyminen tyrehtyi keijutuliansaan, joka paljasti näkymättömyyteen verhoutuneen Santrai'lanthilin. Taistelu oli tuima ja epätoivoinen. Vrockista ei lopulta ollut vastusta raivoisalle Ithelrilille. Loittoryhmää johtanut Tiryanar Vonnarc kuoli sekunneissa, shin'rakorathien kaukosiirryttyä suoraan hänen ympärilleen. Vihollisen vahvistusten saapuminen luolan toiseen päähän pakotti kuitenkin ryhmän nopeaan toimintaan; ainoa pakosuunta oli tuntemattomaan määränpäähän johtavan haltiaportin kautta.

Epilogi

Väkevä purppurainen pyörretuuli tempaisi haltiaportin läpi astuneet shin'rakorathit mukaansa. Ulottuvuuksien välisen eetterin viiltävä kylmyys pureutui luihin ja ytimiin, kuin karaistu teräs paljaisiin hermosäikeisiin. Ilma tuoksui vahvasti palavalle hiukselle ja raudalle. Pakonopeus puristi ilmat keuhkoista sekunneissa. Pimeys seurasi.

Aarteet ja palkkiot

  • Stone Destrier - Muuttuu käskysanasta kerran päivässä tunnin ajaksi kiviseksi sotahevoseksi. Muuten kuin normaali sotahevonen, paitsi construct traits (stone).
  • +1 Spell Storing Quartestaff (currently Blindness) Daleithirillä
  • Wand of Magic Missile (CL 3; 32 charges)
  • Scroll of Dispel Magic
  • Scroll of Restoration L'lyndraelilla
  • 5x Potion of Cure Moderate Wounds Ithelrilillä
  • 8000 gp (myyntiarvo) edestä jalokiviä, sormuksia ja vähäisempiä taikaesineitä

Palaute

Harvoin on tullut naurettua samaan tapaan kuin tätä pelikertaa seuratessa. Oman hahmon kuolema, ruumiin kalastelu huoneesta grappling hookilla, säntäily halki luolan vrock edessä tai takana.. Kaikki aivan upeita tilanteita. Ja huippuna tietenkin off-game -tajuaminen siinä vaiheessa kun paljastui, että Sen Yhden oven takana olisi ollut parveke. Toilailu ja töppäily piristivät todella mukavasti omaa oloa. -Alvan

Olemmehan toki ammattilaisia. -Jatuli

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped