Majesteetin käskyt
Imaginations from the other side
Far out of nowhere
It got back to my mind
Out of the dark
Back to the light
Then I'll break down
The walls around my heart
Imaginations from the other side
- Mystisten koettelemusten jälkeen he heräävät Harmaan linnakkeen huipulta. Kaikki ovat kummissaan- mitä juuri tapahtui? Noctis tuntee voiman vellovan kehossaan, ja lähtee tarkistamaan onko viholliset palanneet torniin. Neema huomaa sarviensa kasvaneen takaisin, ja alkaa tutkimaan suojakiven kappaleita keräten ne mukaansa. Hetken kuluttua alhaalta kuuluu tuskan parahdus. Muiden saapuessa alas he huomaavat sen olleen Noctis, joka sanoo kätensä kramppavan- jälkivaikutuksia äskeisestä. Linnake on kuitenkin tyhjä, ja he lähtevät etsimään Irabethia ja hänen armeijaansa.
- Kaupunki on hiljainen. Poissa ovat kaukaa kuuluvat äänet ja demoniset syöpäläiset ja raadonsyöjät. Suojakiven energiapurkaus lienee toiminut heidän eduksensa. Pian he löytävät Irabethin ja tämän armeijan jäänteet- he olivat voitokkaita, ja osa hänen miehistään on takaa-ajossa. Noctis lähtee heidän peräänsä, muiden jäädessä jutustelemaan Irabethin kanssa. Hän kertoo että valitettavasti Orlun kuoli taistelussa. Hänelle kerrottaan mitä tornissa tapahtui, ja mitä muille suojakiville tapahtui. Irabeth synkkenee, mutta on kuitenkin iloinen tehtävän onnistumisesta. Hän joukkoineen siirtyy kohti Harmaalinnaa puhdistustehtäviin, ja Durotan, Neema ja Khadon päättävät lähteä syömään Puolustajan Liedelle. Durotanin kysyessä Neemalta mitä heidän pitäisi tehdä seuraavaksi, on shamaani hyvin vetäytyvä ja poistuukin paikalta mietiskelemään. Khadon päättää etsiä ahjon, ja Durotan tulee tämän mukaan taontahommiin.
- Pajalla asiat sujuvat Khadonin ammattitaidolla hyvin, kunnes Khadonin mielen täyttää outo näky: Ahjo hänen edessään muuttuu demoniseksi kidaksi, ja maailma ympärillään kotikyläksensä joka on liekeissä ja demonien hyökkäyksen kohteena. Durotan havahduttaa Khadonin transsistaan, ja Khadon kertoo tälle näystään. Myös taistelureissulla oleva Noctis oli kokenut outoja: Kramppi oli iskenyt jälleen, ja melkein lamaannuttanut hänet kesken taistelun kohtalokkaasti. Noctis ei kertonut kenellekkään, mutta hänkin näki näyn, Harmaalinnassa: Näyn lapsuudestaan, jossa hän makaa tuskissaan kivipaadella, ja varjojen seasta hän tuntee voimakkaan ja pahan entiteetin läsnäolon. Noctis tavalliseen tapaansa ei tästä kenellekkään pukahda mitään. Neemalle hän mainitsee krampista ja että muita kannattaisi varoittaa. Illalla heidän kaikkien ollessa syömässä Irabethin ja tämän miesten kanssa Liedellä, nostaa Irabeth heidän kunniaksensa maljan, ja nimeää heidät Kenabreksen sankareiksi. Noctis poistuu ulkomuureille, ja Neema ja Khadon puhuvat jumallalisesta näystä ja Khadonin oppimasta muinaisesta Hallit-kielestä. Kaikki siirtyvät vuorotellen kuitenkin unten maille huoneisiinsa, paitsi Neema joka sammuu pöydän alle. Unten hämärämailla he eivät kuitenkaan saa lepoa....
- Neema näkee unessaan mustan maailman, jossa on hopeainen tie. Hän tuntee henkien läsnäolon, ja on onnellinen. Tie kuitenkin jakautuu- toinen johtaa takaisin kotiin Jäätyneen Suden laakson klaanin luokse, ja toinen vie Durotanin luokse maailmaan kodin rajojen takana. Neema ei epäröi, ja siirtyy veljensä luokse. Neeman kauhuksi hänen henkensä katoavat, ja mustuus valtaa Durotanin. Neema herää hikoillen, ja siirtyy kaupungin yöhön meditoimaan. Myös Durotan kokee visioita unessaan. Hän muistaa unestaan herätessään vain näyn örkistä joka muistuttaa häntä hyvin paljon, ja kuinka hyvältä tuntui lyödä tämä maahan kädet verestä punaisena. Durotan menee aamulla kertomaan unestaan Neemalle. Neema kertoo tälle että niin kauan kun unen tunteet eivät seuraa häntä hereillä, tällä ei pitäisi olla mitään huolehdittavaa. Durotan ja Neema siirtyvät Khadonin kanssa pajalle taonnan pariin. Noctis aloittaa sotilasharjoitukset ja koittaa saada kehoansa taas toimimaan entiseen malliin. Päivä kuluu työn parissa itse kullakkin.
- Seuraavan päivän koittaessa uutiset saapuvat- Kuningattaren armeija on saapumassa! Demonien armeija oltiin päihitetty-osittain suojakiven räjähtävän energian avulla- ja nyt Kuningatar Galfrey on marssimassa Kenabrekseen. Keskipäivän koittaessa Noctis ja Neema ovat seuraamassa armeijan saapumista. Kultaiset rivit sotilaita ja ritareita, mukanaan Mendevin ja Viimeisen Vartion liput. Heidän keskellään kulkee kultaiseen haarniskaan pukeutunut kaunis Galfrey. Armeija siirtyy kaupungin sisälle, ja Noctis ja Neema lähtevät hakemaan audienssia Kuningattaren kanssa. Aluksi heitä ei olla päästää sisälle, mutta sitten vanha "ystävä" Horgus saapuu paikalle ja he pääsevät sisälle, kunhan yksi ovenvartijoista noutaa Durotanin ja Khadonin paikalle. Yhdessä he astuvat sisälle kokoussaliin, jossa Irabeth ja joukko kenraaleja ja pappeja pitävät kokousta Kuningattaren kanssa.
Kuningatar Galfrey, Mendevin monarkki- Kuningatar kääntyy heidän puoleensa, ja kaikki (Durotania ja Neemaa lukuunottamatta) kumartavat monarkin edessä. Galfrey kertoo monien syyttävän heitä petturuudesta ja Suojakivien tuhoamisesta, mutta hän itse on kiitollinen ja pitää heitä sankareina. Nyt kuitenkin Suojakivien puuttuessa täytyy toimia nopeasti. Monet Sisämeren valtiot lähettävät armeijansa auttamaan tässä viimeisessä Ristiretkessä. Sota täytyy viedä demonien luokse, ja hurjalla raivolla heidät on lyötävä maahan. Myös Kenabreksen sankareilla on oma osansa tässä tehtävässä- vapauttaa Drezenin linnake ja hakea sieltä Uljauden Miekka- Iomadaen oma pyhä sotalippu, joka varmasti nostaa taistelutahtoa ja urheutta tässä taistelussa. Drezen aikoinaan kaatui ja oli pitkään demoni Aponavicuksen päämaja, mutta nyt demonien johtaja on lähtenyt pois kaupungista, ja se on valmis valloitettavaksi. Mukaansa he saavat 100 vapaaehtoista paladiinia sekä kolme spesialistia. Galfrey nimeää myöskin Irabethin heidän komentajaksensa. Juhlallisen tilaisuuden lopuksi Galfrey ritaroi sankarimme ja antaa heille maanomistajan oikeudet sekä Mendevin arvomitalleja teoistansa.
Neljä muukalaista saapui Kenabrekseen, ja he postuvat sieltä ritareina. Sattumaa vai kohtaloa....
