WHFRP -seikkailun A Day Late A Shilling Short Peliraportti.
Kyseessä oli WHFRP:n kolmoslaitoksen esimerkkiseikkailu.
A Day Late A Shilling Short
Mukana: Sope, V, Juise, Atte
Missä ja milloin: 13.2.2010 Ruusulankatu 19 a 2
Sopen huomiot
(kopio majatalosta)
Testipeli uutta Warhammeria takana. Nopeita huomioita:
- A day late, a shilling short -testiseikkailu oli aika perseestä. Etenkin jälkimmäinen osa seikkailusta
- etäisyyksien abstrakti mitoitus (long, medium, close ja engaged) ei kuitenkaan ole se itselle sopivin. Paras on edelleen se piirretty kuva, jossa on kaikki laitettu kohdilleen ja voi halutessaan selvittää ne välimatkat velhon hihasta ravistamalla "No nuo on mediumin matkan päässä toisistaan", "Sinne on sen verran, etä se lasketaan closeksi"
- noppapoolit on aika mainioita ja niiden tulkitseminen on melko nopeaa ja niistä tulee monenlaisia tuloksia, noppien lisääminen pooleihin myös helppoa "saat yhden misfortune-nopan siihen heittoon, kun tuo on hankalaa"
- korttien käyttö toimii
- testiseikkailussa oli tyhmä pitkitetty social encounter, siinä käytetylle progress trackerille keksii äkkiä kuitenkin hyvää käyttöä esim. takaa-ajossa (kirjassa ehdotetaankin mm. tuota)
- stancet toimii
- hahmot on aika kovia etenkin, jos pj ei puske äärirajoille ja noppatuuri suosii
- Warhammer-veteraanikin oli positiivinen pelistä
- mekaniikoista ja muusta välittyy Warhammer-fiilis
- ilman ennen peliä valmisteltua itse tehtyä muistilappua olisin voinut olla kaiken liikkuvan pikkuhomman kanssa kusessa, toisaalta koko ajan lappua tarvitsi vähemmän ja luulisin, että muutaman pelikerran jälkeen tärkeimmät jutut muistaisi ulkoa
Kaiken kaikkiaan pelistä jäi varsin positiivinen kuva. Ensituntumalta se on erinomainen peli kevyeen hieman toimintapainotteiseen menoon, mutta uskon kyllä, että pelissä on työkaluja paljon muuhunkin. Progress trackerille keksii äkkiä monia todella hyviä käyttötarkoituksia ja pelin perusmekaniikka toimii hyvin. Tärkeintä kuitenkin on, että sitä on hauska pelata.
Vilin kommentteja
Ylläolevan kaltainen lyhyt retostelu:
- Seikkailu oli aika demohenkinen. Kolmosakti oli... tuskastuttava.
- Selattuani kirjaa, ja mietittyäni asiaa jälkeenpäin - mä luulen että se etäisyyksien mitoitus toimii oikeasti vähän eri tavalla kuin mitä käytettiin. On se silti vähän hassu ja lautapelinomainen.
- Kortit, asenteet (stance) ja nopat toimii ihan superhyvin. Lisäksi tykkäsin siitä skillijärjestelmästä, jossa ne keltaiset nopat tarkoittaa sitä että on oikeasti tosi hyvä.
- "Party class" ja sille tulevat kortit on musta veikeä idea.
- Mekaniikkaa tuntui olevan paljon - mutta se oli simppeliä ja nopeaa
- Taistelut oli ekaa kertaa pitkään aikaan oikeasti hauskoja, vaikka aina ei kuvailtukaan kaikkea.
- Jäi himottamaan ne career pathit ja niiden seuraaminen ;-)
- Epäselväksi jäi aseet ja eritoten artefaktit. Esimerkkiseikkailusahajan noi oli jo valmiina hahmoilla.
Kyl mä pelaisin uudestaan. Vaikka ihan kamppiksen verran. Jos ei niistä jälkipeleistä selvinnyt.
Kouluarvosana pelille 8+ / ****
