Maailmanhaavan portit
Like a wave they approach
Bash their way through your lines
Many of them
Evil in flesh
Feel no fear, just pray...-
...-What kind of evil that they have seen
Can't imagine the pain what they feel
- Vallatusta linnakkeesta saadaan pelastettua vankeja ja jonkin verran varustuksia matkaa varten. Neema estää paladiinejä heittämästä kultistien karkeita aseita menemään, vaan neuvoo säilyttämään ne. Noctis kyselee vankien kohtalosta: pieni joukko-osasto lähtisi viemään vankeja etelään oikeuden eteen. Myöhemmin kaikki siirtyvät lepäämään, sillä huomenna siirryttäisiin Maailmanhaavan rajojen tuolle puolen.
- Aamulla torvi herättää armeijan, ja nopeiden lähtövalmsiteluiden jälkeen armeija karauttaa kivisillan yli rajan tuolle puolen. Neema kerää multaa maasta käsiinsä ja tuntee sen myrkyllisyyden. Oudot sääilmiöt ja pelottava fauna koristavat tätä kadotettujen valtakuntaa. Armeijan kuljettua jonkin matkaa eteenpäin, huomaa Noctis jonkun seuraavan heidän kulkuaan mäen päältä. Noctiksen osoitettua outoa ratsastajaa muille, se katoaa näkyvistä. Khadon käy tarkastamassa mäellä, mutta ei löydä mitään. Parin tunnin matkaamisen jälkeen hahmo ilmestyy uudestaan, tällä kertaa Khadonin silmille. Khadon ja Noctis lähestyvät hahmoa, mutta yhä vain Khadon näkee tämän. Khadonin saavutettua miehen, tämä esittäytyy Alec Rautaiseksi, näiden maiden asukkaiksi. Alec oli ihmetellyt outoa kulkuetta, sillä yleensä vain demonit kulkevat näillä mailla. Alec mainitsi Khadonille, että jos tämä haluaa tavata ei häneb tarvitse kuin kutsua. Tämän jälkeen ratsumies katoaa.
- Khadon jakaa tietonsa muiden kanssa, ja kaikki hämmästelevät outoa tapahtumaa. Irabethin tullessä kyselemään mitä he näkivät, Noctis sanoo etteivät he nähneet mitään. Irabeth poistuu, ja Durotan kysyy miksei tälle saanut kertoa miehestä. Noctiksen mukaan tämän ei tarvitse tietää. Durotan ja Neema ihmettelevät miehen logiikkaa, mutta jatkavat sitten matkaa. He näkevät parven surisevia ja säksättäviä demoneja, vescavoreja, joiden kimppuun ei kuitenkaan käydä Noctiksen protestoinnista huolimatta. Yön koittaessa armeija leiriytyy. Neema ja Khadon aloittavat jutustelun jumalistansa, sillä molemmat ovat hyvin kiinnostuneita toistensa uskosta. Sillävälin Noctis ja Durotan aloittavat sparrauksen, joka kuitenkin eskaloituu nopeasti molempien peräänantamattomuuden takia veriseksi taisteluksi. Lopulta aseet lentävät maahan, ja molemmat miehet painivat ja takovat toisiaan nyrkeillä. Paladiinien joukto katselevat tilannetta huolestuneina, mutta lopulta Neema pistää riidan poikki nostattamalla sumupilven taistelijoiden ylle. Molemmat nousevat ylös pahojen haavojen peitossa, mutta hyvin iloisina.
- Armeijan herättyä huomaavat he maan muuttuneen yön aikana mutavelliksi, ja aamuvalmsitelut kestävät kauan. Irabeth kutsuu sankarit telttaansa palaveriin. Heillä on ongelma. Laaksossa jonnekka heidän pitäisi mennä on kaksi armeijaa odottamassa. Dretch-demoneita ja kultisteja. Armeija on huomattavasti heitä isompi, ja he ovat kaivaneet taisteluvarustuksia itsellensä. Tilanne on kinkkinen. He tietävät että armeijan johtaja, Exorius-niminen Incubus, on paikalla ja hänen tappamisensa on voiton avain. Neema ehdottaa pienen iskujoukon muodostamista, joidenka tarkoitus olisi loitsujen avulla naamioituneena surmata komentaja ennen taistelun alkua, mutta suunnitelma ei saa tuulta allensa. Lopulta päädytään vain rynnäkköön. Taistelu voi alkaa. Paladiinien ratsuväki rynnäköi dretchien ja kultistien riveihin, mutta ylivoima on vahva. Paladiinien saadessa tilannetta haltuunsa, rikkovat minotaurit heidän rivinsä yhdessä Exoriuksen kanssa. Durotan, Noctis, Neema ja Khadon ottavat upseerin kohteeksensa. Nopean taistelun jälkeen minotaurit on kaadettu, ja Exorius pakenee. Johtajansa kaikottua dretchit ja kultistit hajaantuvat ja jäljelle jääneet teurastetaan.
Drezeniin ei ole enään pitkä matka. Kuinka monta armeijaa demonikaupunki voi heidän eteensä vielä heittää?
