Kuninkaanlinna hallitsee Korvosan siluettia

(:toc:)

Korvosa pähkinänkuoressa

Varisian eteläosan suurin kaupunkivaltio, chelaxialaisen kulttuuripiirin viimeinen etuvartio, vuosisataisen tragedian päänäyttämö ja suosittu kaupan keskus - Korvosa on kaikkea tätä sen tunteville, mutta niille kahdeksalletoista tuhannelle joita kaupunki tuntee asukkainaan se on ennen kaikkea koti ja paikka mihin paeta Varisian rajaseudun vaaroja.

Jeggarejoen suistoalueelle noin kolme vuosisataa sitten rakennettu linnoitus on kasvanut hiljakseen suurkaupungiksi ja samalla saanut monituisia ristiriitaisia piirteitä. Aikojen saatossa sen asukasluku lähenteli Etelä-Avistanin metropoleja ja tätä Cheliaxin siirtokuntaa pidettiin sivistyksen ainoana tyyssijana Varisian kesyttämättömillä laitamilla. Aika on kuitenkin jättänyt jälkensä entiseen Varisian helmeen.

Nykyisin Korvosan köyhälistökorttelit ovat tupaten täynnä, vaikka suuria osia kaupungista ammottaa tyhjyyttään edellisten monarkioiden ajettua tuhatpäin kansalaisia maanpakoon länteen, perustamaan vapaampaa Magnimarin kaupunkivaltiota. Hienostoalueita, kuten Itärantaa ja Korkeikkoa vaivaavat tyhjät kadut ja autioutuminen, samalla kun Vanha Korvosa, eli vanha kaupunki, täyttyy täyttymistään ja aika ajoin natisee liitoksistaan kaupunginvartioston sekä etnisten vähemmistöjen ottaessa yhteen. Ehkä surkuhupaisimman ristiriidan voi nähdä kaupungin siluetissa, jossa erottuu synkkä kuninkaanlinna, josta leijonanosaa kattaa sitä kannatteleva, perimätiedon mukaan shoantien rakentama mastaba.

Sanotaan että Korvosassa ketään ei käännytetä porteilta, mutta jotenkin sen valtarakenteita kutovat yhteen nepotismi ja rasismi. Varisialaisnuorukaisesta saattaa ajan myötä kehkeytyä vartioston kapteeni tai shoantipapista arkkipankkiiri, mutta aatelisto ja korkein neuvosto pitävät ylintä jöötä ja monoliittinen valtakoneisto ylenkatsoo etnisiä pyrkyreitä. Jos kaupungin meno ei kelpaa, niin korvosalaiset tuppaavat osoittamaan Magnimarin suuntaan tai sylkemään kohti Kaer Magaa - kilpailijavaltioihin joissa korvosalaisten mielissä yhdistyvät anarkian ja korruption paheet.

Korvosa ilmasta katsoen. Edessä vasemmalta lukien ensin Eteläportti, Itäranta, Rosvoleiri, Pohjoisportti ja Polunpää

Kaupunginosista

Pienemmät, mutta yhtä tärkeät

Seitsemän suuren lisäksi nämä osat ovat (surullisen/)kuuluisia

Acadamae

Korvosan thaumaturgisen akatemian ympäristö on suljettu rahvaalta suuren osan vuotta, mutta kattaa niin valtavasti alaa, että se lasketaan omaksi kaupunginosakseen. Sisältää muunmuassa kampuksen, nekromantian ja konjuraation salit ynnä muuta josta tavalliset korvosalaiset puhuvat kuiskaten.

Myrrysmetsä

Skaldilehtona aikaisemmin tunnettu reservaatinomainen asuinalue kaupungin ulkopuolella. Shoantien näennäisesti itsenäinen siirtokunta, jota johtavat vanhimmat, kuten shamaani Tuhatluuta. Tyhjeni viime kuussa yllättäen. Mihin lie menneet?

Parakkikukkula

Alkuperäisen Korvosan linnakkeen alueen sisältänyt alue, joka on Vanhan Korvosan arvostetuin. Arkonan palatsi, sekä palatsialue toki, nököttää sen länsireunalla vudralaistyylisine torneineen ja freskoineen.

Polunpää

Esikaupunkialueeksi muutama vuosikymmen sitten muodostunut pieni ja kolkko aggregaatio vähempiarvoisten hökkeleitä, telttoja ja tupia, jota moni välttää sosiaalisena umpikujana. Tahtoo sanoa "slummi".

  1. Kesterin perheen koti

Päreikkö

Korvosan kattorakenteita eritoten vanhan kaupungin ja Pohjoisniemen tienoilla koristava sortuneiden uudisrakennusten, mätien laivanmastojen, sekä juuri ja juuri koossa pysyvien parvien ja lankkusiltojen sekamelska, joka on surullisenkuuluisa vaarallisista asukkaistaan, kuten suurista hämähäkeistä, juoppolaumoista, kuristajista ja varkaista. Kaupunki kaupungin päällä, jota parempi väki välttää ja köyhempi kansanosa hyödyntää. Nyttemmin suureksi osaksi poltettu Ileosan käskystä.

Varasleiri

Varasmetsäksikin kutsuttu rantakaistale, jossa tiedettävästi asuu vieläkin inhottavampaa väkeä kuin vanhassa kaupungissa.

Vanha laituri

Vanhan Korvosan pahamaineisin alue, joka on tätä nykyä muodostunut Keisarin rikollisjengin päämajaksi ja reviiriksi. Sisältää silti Arkonan huoneen turvatun laiturin.

Alava

Alavaksi kutsutaan Pohjoisniemen, Harmaan, Jeggarejoen ja Korkeikon väliin jäävää Korvosan eittämättä hyväksyvintä ja kosmopoliittisinta aluetta, johon moni kaupunkiin vastikään tullut tykästyy ja sinne jääkin. Alueen kaakkoisosaa hallitsee Volshjenekin villa.

  1. Zellaran koti Lansettikujalla. Nyt myös Danzetsujen ja Agareen koti.
  2. Lammin kalanpakkaamo
  3. Kaiken maailman lihoja Pohjoisniemen ja Alavan välimaastossa
  4. Urgathoan temppeli

Eteläranta

Korvosan uusin asuinalue, joka on Itärannan, vanhan kaupungin ja Harmajan lisäksi ainoa muurein ympäröity asuinalue. Tunnetuin maamerkki on Korvosan ekumeeninen panteoni. Nuorveren perhe asuu täällä.

  1. Nuorveren koti
  2. Vihertori

Harmajat

Alavan, Jeggarejoen ja Etelärannan väliin jäävä suuri hautausmaa, jota hallitsee Pharasman kirkko. Alueella ei ole asutusta, mutta paljon työntekijöitä päivisin. Öisin lähes tyhjillään. Ken tietää miksi, harvempi kertoo.

  1. Ruukuntekijäin osasto

Itäranta

Korvosan rikkaimpiin kuuluva kaupunginosa, joka ainoana sijaitsee Jeggarejoen itäisellä sivulla. Tämä tienoo tunnetaan sotilaallisesti merkittävien aatelissukujen kartanoista ja esivallan rakennuksista. Lähellä Myrrysmetsää ja Varasleiriä

  1. Eteläportti
  2. Endrininaukio (Karamazin kotikartano)

Korkeikko

Korvosan kuninkaanlinnaa ympäröivä rikas kaupunginosa, jossa sijaitsee myös bulevardikaupalla hienostoliikkeitä, aateliston lukaaleja, akatemioita jne. sekä tietenkin Acadamae. Korkeikko on tätä nykyä melko paikoittain asutettu kaupungista lähteneiden muuttoaaltojen takia.

  1. Laventeli, hienostokemikalio

Pohjoisniemi

Vanhaa Korvosaa vierustava niemenkärki sisältää muunmuassa kaupungintalon, liikekiinteistöjä ja tietenkin Vartioston linnoitukset piirityslaitteineen ja korkeine torneineen. Tunnetuin maamerkki lienee Eodredin muuriksi kutsuttu puolustusrakennelma tahi sitten Abadarin Pankki.

  1. Pohjoisportti

Vanha Korvosa

Vanhaksi kaupungiksikin haukuttu slummien ja köyhälistön täyttämä kaupunginosa, joka sijaitsee omalla Endrinin saarellaan irrallaan Korvosan niemestä. Vaikka kaupunkialueella löytyy rikkaitakin osia kuten Arkonan huoneen pompöösi linna, Orsinin Miekkakoulu ja Korvosan sotilasakatemia, suurin osa siitä on kuitenkin tunnetusti kaupungin epämiellyttävintä aluetta, alkaen Parakkikukkulan sortumaisillaan olevasta linnakkeesta. Seikkailijoista ainakin herrat Danzetsu ja Arkona asuivat täällä. Raukkaparat.

  1. Orsinin akatemia, suljettu
  2. Ankeriaanpää(Kultahaukka, Pilvein talo, jne), poltettu
  3. Swastelin "palatsi", kaatunut
  4. Arkonien tyrmät, voitettu

Historiaa (Shoantiaika - 4708)

Jeggarejoen suistoalueella on tiettävästi aina sijainnut jonkinlainen asutus. Muinaishistoriaa tuntevat sijoittavat Hekuman riimuvaltakunnan Eurythnian näille maille, mutta Korvosan niemellä olleista mahdollisista muinaisasutuksista ei ole mitään varsinaista tietoa. Kaupungin viemärit johtavat kyllä siellä täällä muinaisholveihin ja osia esimerkiksi kuninkaanlinnasta voidaan ajoittaa tuhansien vuosien päähän, mutta mitä tunnettuun historiaan tulee, alue on oikeastaan aina ollut shoantien kulttuuripiirin vallassa lukuunottamatta viimeistä kolmea vuosisataa.

Kaupungin historiaa ulottuu aina vuosiin 4406-4407 AR joihin aikoihin Kenttämarsalkka Jakthion Korvosa pelasti Endrininsaarelta(nykyinen Vanha Kaupunki) joukon chelaxialaisuudisraivaajia. Marsalkka oli raivannut tiensä läpi Verivalan laakson ja rakennutti saarelle linnakkeen joka pani alulle nykyisen suurkaupungin. Linnoitus laajeni pian käsittämään myös kauppalan ja asutuskeskuksen, mutta oli jatkuvaan alkuperäisasukkaiden hyökkäysten kohteena, kunnes vuonna 4429 Korvosan Suurena Palona tunnettu mullistus pakotti maistraatin rakennuttamaan kiviset puolustukset, mikä loi tämän päivän Korvosan asemakaavan ja periaatteessa kuihdutti shoantien aggression muurien valmistuttua yhdeksän vuotta myöhemmin.

Seuraava merkittävä tapahtuma sijoittuu vuoteen 4502 kun vuosien juonittelut eri aatelisperheiden välillä eskaloituivat sodankäynniksi Korvosan kaduilla. Endrinin huone, joka oli noussut mahtitekijäksi edellisinä vuosikymmeninä, julistettiin petturiksi kruunulle ja Serkkujen Sodaksi kutsuttu kiista muuttui veriseksi.

Asukkaista

Valtaväestö

Korvosan asukkaista valtaosa on chelaxialaista alkuperää. Useiden muuttoaaltojen ja alkuperäisten valloitusjoukkojen jälkeläisiä. Heistä murto-osa edustaa uusinta muuttoaaltoa, joka seurasi Cheliaxin diabolismin valtaannousua noin kuusikymmnetä vuotta sitten. Näitä uuskorvosalaisia pidetään nousukkaina, sillä kaupunkivaltiossa sukupolvia asuneet, vanhan polven chelaxialaiset siis, ovat muodostaneet eräänlaisen rajaseutuidentiteetin - yksin on pärjättävä ja Korvosa seisoo omillaan. Outouden tunne tosin on molemminpuoleinen, sillä uuskorvosalaiset pitävät etäisiä serkkujaan kauhtuneina ja vanhakantaisina.

Vähemmistöt

Noin joka kymmenes Korvosan asukkaista on varisialaista perimää. Oliviihipiäiset, valtaväestöä lyhyemmät, entiset(henkilöstä riippuen) vaeltajat ovat asettuneet aloilleen ja monen kohdalla myös omaksuneet cheliläisen puheenparren ja pukeutumistyylin. Sopeutumattomat, joiksi luetellaan oikeastaan kaikki jotka eivät henno luopua tavoistaan, sijoitetaan lähes poikkeuksetta Vanhaan Korvosaan tahi Varasleiriin, kuten muutkin ei-toivotut vähemmistöt, mutta korvosalaistuneet varisialaiset toimivat kaupungissa jotakuinkin samoissa ammateissa kuin chelaxialaiset kanssa-asukkinsakin.

Toiseksi suurin vähemmistö korvosalaisten keskuudessa ovat eittämättä shoantit pitkävartisine vartaloineen ja ilmeikkäine kulmineen. Koska valtaväestön ja tämän vähemmistön välillä on todella paljon pahaa verta kiitos shoantisotien ja kansanmurhien, ei näitä alkuperäiskansan jäseniä tapaa niin monista ammateista kuin varisilaisia. Silti kaduilla näkee silloin tällöin pitkiä miehiä ja naisia jotka ovat antaneet hiuksiensa kasvaa ja jättäneet esi-isiensä taljat ja turkispalttoot. Suurin osa korvosalaisista shoanteista kuitenkin asuu Myrrysmetsän alueella Itärannasta koilliseen. Pienehkö reservaatinomainen alue on kuin turvasatama niille shoanteille jotka eivät halua tehdä retkeä Storvalin ylänköalueelle, ovat klaanittomia tai vain siirrosvaiheessa korvosalaistumisen ja alkuperäistapojensa välillä.

Näiden kolmen suurimman kansanosan lisäksi kaupunkivaltion katuja värittävät mm. keskikokoinen määrä pohjoisen vaaleita ulfeeneja, hippunen kellidejä juomassa päitään puhki, suurehko(verrattuna suurimpaan osaan Avistania) määrä vudralaisia ja pari tianilaistakin.

Haltioista ja muistakin

Korvosan ei-ihmisten suurimmat väestöryhmät ovat kääpiöitä ja puolihaltioita. Jälkimmäisistä oli aikanaan pitkälti vastuussa Mieranimetsän haltiadiplomaatti Kalissreavil, joka tunnetaan vieläkin...kyltymättömyydestään, mutta nykyisin haltioita ja puolihaltioita näkee siellä ja täällä ja suurin osa heistä ei ole enää sukua toisilleen. Ensimmäinen ryhmä koostuu hyvin pitkälti kauppiaista, joista kaikki ovat joillakin tavoin sidoksissa Janderhoffin taivaskaupunkiin. Kääpiöitä arvostetaan, sillä he toimivat usein diplomaatteina Varisian muiden kaupunkivaltioiden ja Korvosan välillä. Tietenkin Korvosasta löytyy myös puolituisia, osa Cheliaxin tulokkaita ja entisiä orjia. Sekä maahisia, dhampiireja, pirunsikiöitä, keskikokoinen määrä Urglinista tulleita puoliörkkejä ja vaikka mitä.

Korvosa asukkaiden silmin

"Menisit poika nukkumaan siitä. Huomenna on taas työpäivä."
- paikallinen maahinen heittokonetulituksesta

"Kun lähdin Sihadrimanista vuosikymmeniä sitten ruttoa pakoon, en kuvitellut että mistään voisi löytää samanlaista ahdinkoa. Korvosasta kuitenkin sellainen löytyi - byrokratia."
- isä Ishani Dhatri, Abadarin pappi

"Punahunnun levittämisestä on rangaistuksena kiduttaminen ja sitten kuolema."
- julistus epidemian aikoihin

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped