Helmi Lost CoastillaArodus 5. Vuosi 4707 AR
Ikuisen tulen kammiossa, taistelu hiisijumalaa vastaan oli onnetonta,kunnes Rufus löysi aukon sen puolustuksesta. PAhaksi onnekseen hän jäi ensimmäisenä vakavastisen runtelemaksi, Lyrian sännätessä apuun viimehetkellä. Muut onnistuvivat satunnaisesti läpäisemään sen pulustusta, niin että lopulta Lehde uinuva taikamiekka heräsi ja lopullisesti löi jumalan maahan, se kuolontuskissaan väätelehti ja kieri niihin kliekkehin jotka sitä olivat piinanneet pienen ikuisuuden tässä unohtuneessa salissa. Aarteheksi löytyi vain mystinen sihedron voimakilpi sormus, kaikki muu oli tuhoutunut mielipuolen ikuisessa rampagessa.
Kun palattiin tutkimuskammioon, todettiin että Olrik oli sittenkin petturi sydämessään - hän ja Nualia olivat kadonneet! Voipuneet Viattomat päättivät linnottautua ja levätä, thassilonianaikaisten kammioiden tutkimus oli vaatinut suuret verot ja kukaties mitä maanpäällä odotti, kenties hiidetkin olivat järjestäytyneet uudelleen Nualian taakse?
Seuraavana päivänä selvisi kuitenkin, että Gogmurt ja uusi vapaiden naturaöistien heimo oli asuttanut ohdakekäytävät ja jättänyt linnoituksen oman onnensa nojaan. Pienen kärhämän jälkeen Nualia ja Olrik olivat vetäytyneet metsään, heikossa varustuksessaan. Gogmurtin kanssa tehtiin sopimus, että kammioita saisi harvakseltaan tulla tutkimaan jos hiisille toisi pieniä käytännöllisiä lahjoja. Vihollisuudet sovittiin unohtaa, Gogmurt nyut pienen heimon johtajana halusi keskittyä lähimaastoon hedelmiin ja ulvovan merivesikaivon jumalan tyytyväisenä pitämiseen. Peruskallion raivokkaan jumalan kuolema oli Gogmurille vain helpotus, ehkäpä härkäpäitä ei nousisi hetkeen johtamaan Ohdakevaaran heimoa.
Linnoituksesta pelastettiin myös kiitos Lehden eläinkäsittelytaitojen, ja iempien tuokalahjojen villiintynyt Varjousva ori. Samoilu Ohdemetsän läpi sujui, niin että illan hämärtyessä tavoitettiin tie. Päätettiin nopeasti rynnistää kohti Hiekkasärkkää jonne saavuttaisiin reilussa tunnissa. Shankin metsän laitamilla Rufus kuitenkin kuuli kuin tuttua hirnahtelua etäältä rinteen päältä. Sinne saavuttaessa ensin kujettiiin ränsistyneen kiviaidan yli saapuen mesittyneeseen maatilan pihaan. Siellä laidunsivat Viattomien hevoset, jotka muutmaa päivää sitten oli lähettty Hiekkäsärkkään. Lehti otti avuksi jälleen hevoskielen ja torui rajuin sanoin johtotammaa, mutta tämä vähätteli asiaa ja punasteli Varjousvan seurassa. Pian pimeys oli jo yllä ja matkaa jatkettiin. Kun Hiekkäsärkkään oli enää kilometri kuului kuutamotaivaalta korkeuksista himuinen karjaisu, saaden hevoset ja osan ratsastajista pelon valtaan. Kuitenkin yhtä hevosta lukuunottamatta, joukkio saatiin pidettyä kasassa ja onnistuneesti rynnättiin Hiekkäsärkän porteille.
Portinvartijat olivat yllättyneitä mutta tyytyväisiä Viattomien ja Shalelun palattua uhkaretkeltä. Kuulemma myös sheriffi Hemlock oli palannut eilen ja tälle olisi hyvä antaa heti täysi neuvonpito. Vartiston päämajassa oli rauhallista mutta Belor oli edelleen kirjaamassa viikon edestä rapotteja. Hän oli enemmän kuin otettu tuloksista, vaiukka piti uhkarohkeutta typeryyden osituksena. Samalalal hän kuitenkin myönsi että hän oli ollut suurempi typerys Magnimarin poliittisissa rattaissa, palatessaan ilman armeijan joukkosastoa. Hän kirjasi lyhyen selon teon tapahtumista ja lupasi pitää myös Nualian liikkeitä silmällä. Seuraavana päivänä kokoustettasiin muiden silmää tekevien kanssa. Viattomat halusivat hyltä vartioston makuukammiot ja kun kello oli jo reilusti yli keskiöyn päädyttiin räkälöistä pahimpaan, eöi Hagfishiin. Siellä Valerien johdolla pidettiin aikomainne sesitys Viattomien mahtiteoista ja hiisuhan väistymisestä. Näin se oli laitakaupungin kansa joka ensimmäisenä kuuli uhkan väistyneen ja arjen palanneen normaaliksi. Aamuun mennessä huhun olivat kuulleet jo kaikki, kun sinne tänne sammuneet Viattomat haettiin sheriffin käskystä viralliseen neuvonpitoon pormestari Deverinin saliin.
Seuraavat päivät kuluivat vauhdikkaasti kun Viattmia kohdeltiin kuin aarteita ikään Hiekkasärkässä. Toisaalta kun uhka puuttui ja Nualiasta ei löydetty jälkiä, muuta kuin huhut että hän olisi matkannut kohti Magnimaria, etsivät Viattomat muuten jännistystä elmään. Ravenroosteille sännännyt hevonen paikannettiin, palaneena ja osin jäystettynä. Shalelu ei kestänyt tätä uutta mainetta, vaan suuntaisi pian partioimaan villejä ympärysseutuja. Valerie jahtasi bardin uraa, esiintymällä kaikkialla paitsi teatterissa. Rufus palkkasi apamiehen enonsa maatilalle sijaisekseen töihin ja Lehden johdolla tehtiin viralliset tutkimusmatkat niin Raivonkatakombeihin, jossa raivonkaivo deaktivoitiin näytöksen omaisesti. Samaten tehtiin myös korpiavellus Ahneuden holveihin Ohdakepäässä. Lyrie ja Brodert Quink keksivät jälleen uusia löytyjä tästä kadonneetsa kulttuurista.
Toisekseen tehtiin muutaman yön reissu mahtavaan valkoisesta marmorista rakennuttuun Magnimariin. Joitakin tarve-esineitä ei ollut syytä Hiekkasärkkään tilata, vaan niitä jahdattiin pitkin rantabazaareja. Viertailtiin Rufuksen äidin ja nuorempien siaruksien luona, asiat onnekjsi kaupungissa olivat olleet rauhallisempia. Ikävä kyllä kaupunki oli liian suuri ja kaikki satunnaiset jäljet aasimarin paikantamiseksi osoittautuivat vesiperiksi. Matka takaisin Hiekkäsärkkään oli tosiasia..
Powered by pmwiki.
page last modified on 2021-04-04 18:44
