[-Peliraportti

(:toc:)

Tapahtumat

Sankarit lepäsivät Jorgenfistin alaisissa tunneleissa, tutkien muinaista kirjastoa ja keräten tietoa Kodarvuorista, muinaisesta Thassiloniasta sekä sen taikuudesta ja itsestään Karzougista, ikiaikaisesta pahuudesta, jonka varjon he saattoivat nyt nähdä lankeavan kaukaisesta Xin-Shalastista asti viime kuukausien ylle, aina syksyiseen Hiekkasärkän taisteluun asti.

Kerättyään voimiaan ja tietoja vihollisistaan, he livahtivat vaivihkaisesti ulos, samoja teitä kuin olivat tulleetkin. Kivijättiläiset eivät uskaltautuneet muinaisiin thassilonialaisiin tunneleihin ja jo Jorgenfist oli heidän kansalleen tabu. Sanan Mokmurianin kuolemasta levittyä ympäröivät leirit olivat kaaoksessa, eikä kukaan tullut sankareiden perään tai estänyt heidän kulkuaan kun he kulkivat vuoristosolia ja kätkettyjä polkuja pitkin takaisin Rannickiin.

Linnakkeella heitä odotti sana Hiekkasärkästä - maa oli romahtanut vartioparakkien takana ja keskelle kylää oli auennut ammottava aukko, josta näkyi aiemmin tuntematon katakombien siipi.

Epäröimättä, sankarit jättivät lohikäärme Pitkähampaan palkkion senesalkkinsa huostaan ohjeiden kera ja Dairhen taikuudella astuivat puun sisään lähimetsässä, kiivetäkseen hetkeä myöhemmin Hiekkasärkässä Ruosteisen lohikäärmeen pihapensaiden keskeltä.

Lyhyt palaveri Ameiko Kaijitsun, sheriffi Belorin ja isä Zanthusin kanssa selvitti, että onkaloihin oli lähetetty partio vartiostoa, joka ei ollut palannut ja öisin mustasta aukosta kuului kauheaa, veret seisauttavaa ulvontaa. Toimintasuunnitelma oli selvä: sankarit laskeutuisivat alas, ottaisivat selvää, mikä siellä ulvoo ja mitä vartijoille oli käynyt ja toimisivat sitten tilanteen mukaan.

Tunnelit olivat oudon, selvästi maagisen mutta sinällään harmittoman usvan täyttämiä ja katakombien seinät olivat täällä kauttaaltaan outojen töherrysten ja tekstinpätkien peittämiä, jotka suurelta osin vaikuttivat olevan Lamashtun uskonkappaleita. Astuttuaan ensimmäiseen suureen kammioon, he joutuivat ruumiittoman äänen kuulustelemaksi, joka tivasi heiltä tietoa ulkomaailman tapahtumista viimeisten kymmenentuhannen vuoden aikana, ja ketkä ovat mahtavia ja korkeita herroja tänä päivänä. Kyselijä esitteli itsensä Xaliasaksi. Xaliasa viittasi toistuvasti Riimuahjoon, riimuvaltiaiden yhdessä luomaan maagiseen laboratorioon, jossa heidän palvelijansa saattoivat työskennellä rauhassa iäisyyden, ja siihen kuinka Xaliasa oli keksinyt keinot päästä tarkoin vartioituun ahjoon. Nämä keinot, hän kertoi, oli piilotettu ympäri katakombeja.

Tämän paljastuksen jälkeen ääni katosi, ja sankarit jatkoivat varuillaan matkaa.

Varovaisuus ei ollut turhaa, sillä jo seuraavassa kammiossa heidän eteensä astahti kahdeksan suurta demonia, glabrezua, joilla oli valtavat rapumaiset sakset lihaksikkaiden käsivartensa jatkeena ja hevosenpään kokoiset leuat täynnä teräviä hampaita hurtankasvoissaan.

Ensisäikähdyksestä toivuttuaan sankarit tajusivat kuitenkin kyseessä olevan yksi glabrezu ja tämän seitsemän maagista heijastusta, mikä teki haasteesta huomattavasti helpommin lähestyttävän. Kamppailu kesti aikansa, mutta lopulta Sir Gelrick ja Skrym kellistivät demonin miekoillaan.

He jatkoivat syvemmälle luolaston uumeniin ja löysivät pienen sivukammion, jonka seinien ja lattioiden hurmeisesta sävystä he päättelivät, ettei vartioston miehissä ollut enää pelastettaviksi. Seuraavassa kammiossa makasivat vartiomiesten aseet ja varusteet. Kammiosta löytyivät myös ilmeisesti verityön tekijät, kuusi valtavaa mustaa hurttaa, varjomastiffia, joiden ulvonta hyyti verta ja olisi saanut vähäisemmät miehet oitis karkaamaan paniikissa kohti ulkomaailman valoa.

Hiekkasärkän ritarit oli kuitenkin tehty kovemmasta tavarasta ja he iskivät hurttaa tantereeseen kovaa tahtia, kun heidän takaansa ilmestyi kuin tyhjästä vikkelä ja naamioitu soturi, jonka miekka upposi Dairhen selkään ja jätti karmivan, sahalaitaisen ja syvän viillon, josta veri vuosi valtoimenaan. Tämän he päättelivät olevan Xaliasa.

Yksin kuutta vastaan ovat kuitenkin taistelussa varsin heikot mahdollisuudet, minkä myös tämä vihollinen sai pian tuntea kun Kajo lävisti hänet Madrigaalilla.

Luolastosta ei muita uhkia löytynyt, mutta thassilonintaitoiset Kajo ja Jearis saivat viettää viihtyisät muutaman päivän seuloen seinien töherryksiä ja etsiskellen niistä Xaliasan viittaamia vinkkejä. Lopulta he saivat koottua viisisäkeistöisen runon, jonka he tulkitsivat viittaavan heidät Stormunderjärvelle, Kodarvuorten länsipuolelle, monen päivänmatkan päähän pohjoiseen, missä maisemaa hallitsi Kuurakallovuoren kammottava kallioseinämä.

Sinne veisi heidän tiensä.

Päivämäärät

Gozranin 20.-25. päivä 4708 AR.

Sivuhahmoja

  • Shalelu Andosana, haltiasamooja
  • Belor Hemlock, Hiekkasärkän sheriffi
  • Isä Abstalar Zanthus, Desnan pappi
  • Xaliasa, alias Töhertelijä, 10 000 vuotta vanha luuseri

Palkkiot

  • 19 200 xp/lärvi
  • +1 breastplate, arvo 675 gp
  • fanged falchion, epäpyhä sapeli kyllä tasan viedään Magnimariin tuhottavaksi
  • +1 cold iron returning dagger, arvo 5 302 gp
  • headband of alluring charisma +2, arvo 2 000 gp
  • revelation quill, mikäs tämä on?
  • 750 gp:n arvosta timanttipölyä, nää voisi mennä stone skiniin?
  • 17 pänikkää mustetta, á 8 gp

Magnimarin(Large City) maksiosto- ja myyntiarvo mitä tulee lumottuun esineistöön on sitten 8 000 gp per esine. Get wild.

Minä taas laskin 1196,2+(346,74+2685)+(9738,9-230)+1609+1101 = 16446,84 gp per nenä, yhteensä. (-230 on tosiaan siitä, että Large +1 defending spell-storing clubista ei saa täyttä hintaa vaan vain 8000 gp. 1101 on se ranseur. Muut arvot ovat peleistä 18, 19, 20 ja 21.) ~Veltzeh

Okei, luovutan laskentaoikeuteni sulle. En sitten laskenut tämän session rahoja tohon summaan, durr hurr. -Muser

Revelation Quill

Ensimmäiset paljastusten sulkakynät ovat Riikinkukkohengen pyhän järjestön luomia. Thassilonin tuhouduttua tieto niiden valmistamisesta on kadonnut. Ne ovat nykyään harvinaisia mutta toimivat vielä kymmenen tuhannen vuoden jälkeen moitteetta ja väitetään niiden saavan visionsa itseltään Riikinkukkohengeltä. Sulkakynä on tehty riikinkukon pyrstösulasta. Jos se asetetaan tyhjään astiaan, kynä täyttää sen tunnissa musteella. 50% todennäköisyydellä, muste on mustaa. Jos ei, se on jotain muuta väriä. Kerran päivässä, käyttäjä voi keskittyä johonkin tiettyyn päämäärään, tapahtumaan tai tekoon, joka tapahtuu seuraavan viikon sisällä ja kynä kirjoittaa itse lyhyen vastaukseen, yleensä kryptisen lauseen tai riimin. Tämä vastaa loitsua divination. Kerran viikossa käyttäjä voi käyttää kynää loitsuun contact other plane ja kysyä kymmenen kysymystä sulkakynää ohjaavalta tietoisuudelta.

Palaute

Rustaaja/Skriblaaja/Piipertäjä kaatui harvinaisen helposti. Josko se teki taktisen erheen ja hyökkäsi suoraa päätä kimppuumme? Kuitenkin uusien tunnelien löytäminen katakombeista tuntui seikkailulliselta ja blessing of fervor ja spider climb tuli testattua. Ja onhan Lamashtun, sen muinaisen rivoriitan ja huorintekijän paiskominen pelkästään hyvä asia. Kajosta on mukava vaihteeksi olla pohtimatta eettisyyttään heiluttaessaan miekkaa. Good fun. -Muser

No sillä olis ollut vähän enemmän taktiikoita, mutta mä olin väsynyt ja Word of Godin mukaan sen oli tarkotuskin olla vähän pushover jotta voitte tuntea ittenne Koviksi Jätkiksi ennen kuin mä tulen ja läppäsen teidät taas matalaksi. -NiTessine

Pöh, pelaajat häviää aina kilpavarustelussa vastustajille lopuksi, mutta voittavat aivoillaan, jos ei taistelua, niin ainakin sodan. Ja mehän onnistutaan!

Ja mitä tulee vireeseesi, ensi viikolla ei onneksi ole 1d8:aa fuksitapahtumaa. Ne vie mielen ja terveyden. -Muser

En edes huomannut väsymystä tällä kertaa, mutta se saattoi johtua siitä, että olin itsekin vähän väsynyt. Nuhan tappaminen on kovaa puuhaa. Tunnelien tutkiminen oli aika jännää, ja päästiin taas pelastamaan hiekkasärkkäläiset, tällä kertaa kammottavalta railolta. Lisäksi siellä oli kivoja salaviestejä! Tutk tutk.
Ja joo, säästetään timanttipöly. ~Veltzeh

Leppoisa välisessio, mukavaa oli. Hitusen hirvitti ne kahdeksan demonia, onneksi olivatkin vain peilikuvia sitten. Minäkään en mitään ihmeempää vireen puutetta huomannut, yhtä hyvin vedetty kuin aiemmatkin pelikerrat. Odotan taas innolla ensi kertaa ja reissua Stormunderille, vaikken saakaan niitä boots of speedejä. Stockaan sitten Shoanti War Paintit kyytiin ja näytän Abbathilta, perkele. -Zathow

Mustakin toi oli suht leppoisaa, mitä nyt se vartijapikkelssi siellä käytävällä. On hienoa päästä taas johonkin sivistyksen taustaan mesoamaan. Niin joo, jos me craftataan, ni se on sitten 1000 gp per päivä se tahti. Vois varmaan lähteä heti kun Dairhe saa pantansa valmiiksi, sillä siihen menee noin kuukausi. Haluaako joku vaikka käydä Rannickissa siinä välillä? Ettei se olisi jo tuhkaa Pitkähampaan jäljiltä...

Ai juu, Jearista saattaa kiinnostaa pari mielenkiintoista loitsua: Gravity Bow ja Arrow Eruption. Ihan kuin Paizo olisi tuntenut hahmosi ennalta. Ja katsos, mitä löytyikään barbaarillemme: Shoanti War Paint -Muser

Rannickissa piipahtaminenhan on nopeaa jos sinne plant-transportilla pääsee craftailun välissä. Kiitos Muser linkistä, joskin sisälukutaitosi hämmästyttää ajoittain. :))) -Zathow

Uuu. NiTe, löytyykö Magnimarin käärökaupasta noin juustoisia loitsuja?
Iloitkaatten, Jearis maksaa takaisin lainansa Kajolta (3200 gp) ja Dairhelta (300 gp)! ~Veltzeh

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped