Jossa kiikaroidaan loukku kolme-nelosta

Siinä me maattiin kiikaroimassa sitä yhdyskuntaa - mä, Joni, Sanna ja Simo. Oltiin saatu sanoma Salaman Nikolta paria viikkoa aikaisemmin. NE hoiti täällä jotain erikoistärkeää ja Salama halusi pistää vähän kapuloita rattaisiin. Se tartti avukseen joukon pelottomia ja ihmiskunnan tulevaisuuteen uskovia janttereita ja hei, sitähän me just oltiin. Jopa toi Joni, jonka silmälasien täydentämästä tautisen laihasta lookista ei ois uskonut sen olevan niin täynnä Sisua ja vastarintahenkeä että se tuntui ajoittain melkein räjähtävän innosta.

Jonin mukaan paikkaa kutsuttiin loukku kolme-neloseksi. Varmaan johtuen noista tarkastuspisteeltä molempiin suuntiin jatkuvaan piikklanka-aitaan kiinnitetyistää isoista numeroista. Ne oli varmaan joskus olleet keltaisia, mut maali oli irtoillut niiden pinnasta jättäen jälkeen vain säänpiiskaamaa peltiä ja pari hassua kellertävää täplää.

Simo ehdotti että käveltäsiin ihan muina miehinä läpi siitä tsekpointista. Siis tarkastuspisteestä. Mä en kyllä uskonut siinä olevan mitää pohjaa, ja Sanna oli mun kanssa samaa mieltä. Mut ei se kyllä kannattaut munkaan ideaa ohittaa aidat meren kautta. Kalliot oli kuulemma liukkaat ja vesi liian kylmää. Se selitti jotain hypotermiasta tai jostain sellaisesta. Oli kuulemma jo liian kylmä, kun oli syyskuu ja kaikkea.

Selkeintä ois ollut lähteä ylittämään niitä sitä loukkua ympäriöiviä peltoja yöllä ja mennä läpi aidasta Simon sivuleikkureilla. Mut ne jatkuvat Eliittipartiot hurttineen ei vaikuttanut kovin myötämielisiltä tän suunnitelman suhteen. Lopulta me päädyttiin siihen, että ois parasta varastaa aidan ulkopuolella maatöissä käyvältä "kansalaiselta" vaatteet ja paperit ja soluttautua loukkuun yhtenä niitten duunareista. Musta tää kuulosti varsin epäilyttävältä mut muista ne duunarit ansaitsi seuraamukset - kun kerran myötäilivät Keskushallintoa ja NIITÄ.

Osa 2

Mekanismin wiki pyörii PmWikin päällä ulkoasunaan UnStrapped